Elokuva-arvostelut!

Olipa muuten uusi Avengers aika pirun mahtava pätkä. Muutamat arvostelut luettua oli pieni epäilys toimiiko vielä, mutta teatterissa sai kyllä oikeasti pitää penkistä kiinni. Toiset sanovat että taistelukohtaukset menivät övereiksi. Tänne taas upposi ihan satasella ja hyvin asetettiin uudet rimat sanalle eeppinen. 3D oli hienointa mitä olen tähän mennessä nähnyt. Roolitukset taas eivät olisi voineet paremmin osua nappiin, jokainen vetää ihan ässä suoritukset ja Scarlett Johansson nyt vaan on <3. Uudet hahmot Elohopea ja Purppuranoita ehkä jäivät hieman etäisiksi mutta annettakoon se anteeksi kun muuten kaikki loput hahmot olivat erittäin tasapainoisesti sovitettu kahden ja puolen tunnin turboladattuun sarjakuva elokuvien uuteen aateliaan.

5/5
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
The Raid 2
IMDb 8,1

8-Raid2.jpg

No huhhuh. Oli kyllä sellainen actionleffa että. Tappelukohtaukset aivan uskomattoman siististi tehtyjä, vielä paljon hienompia kuin The Raid ykkösessä. Ihan ylivoimaisesti siisteimmät tappelukohtaukset kuin missään leffassa minkä oon nähnyt ja aivan jäätävät taisteluskillit päähenkilöllä ja muutamalla pahiksella, on meinaa saanu pikkuisen harjoitella. Kameran käyttötyyli myös uskomattoman hienoa ja musiikit/äänitehosteet ei voisi paremmin enää sopia noihin tappelukohtauksiin. Taistelukohtaukset on kuin taideteoksia. Niin intensiivisiä että niitä vaan tapittaa unohtaen ajankulun ja muun. Miljöö on myös todella vaihteleva, tosi hienoja isoja avaria huoneita lasipöytineen ja kaikkea. Nuo hienot tapahtumapaikat vielä korosti mättökohtausten taiteellista otetta.

Pidin myös sellaisesta videopelimäisestä toteuksesta, et ekana hakataan kymmeniä ukkoja tosta vaan ja aina ku pääpahiksen "luola" lähestyy, niin sitä vaikeammat viholliset on aina vastassa. Niinku tokavika "bosstaistelu" oli muija kahden vasaran kaa ja ukko pesismailan kera päähenkilöä vastaan.

Leffa ei myös ole pelkkää mättöä vaan siinä on hyvä, laaja-alaisempi juoni kuin ykkösessä ja draamaa paljon henkilöiden välillä.

1 tähden verran parempi kuin ykkönen. Tosin oli se ykkönenkin todella kova toimintapätkä, se tunnelma siinä kun kaatosateessa ajaa mikälie armeijan tms auto ja takakontti täynnä erikoisjoukkoja kaikki suojukset ja kypärät päässä ja aseet valmiina, ku kohta lähdetään valtaa pahiksien talo taktisesti edeten. Eli ykkösessäkin oli se oma viehdätyksensä/juttunsa. Vähän erikaltaisia leffoja ovat, toki niitä samoja peruspiirteitä on.

omassa genressään:5:

Sanotaan se The Raid ykkönenkin tässä samalla ku en jaksa alkaa siitä erikseen tekee arvostelua eli:

omassa genressään:4:
 
Event Horizon
IMDb 6,7

EventHorizon_zpsdedb80b8.jpg


Varmaan yli 10v sitten viimeeksi katsonut. Ei ollut mitään muistikuvia et onko leffa hyvä vai ei. Ekana pitää sanoa, et idea pirun siisti ku ollaan tuolla jossain todella kaukana, olikohan se jossain neptunuksen luona. 1997 tehty, mutta hdnä katsottuna leffa oli hienon näköinen. Ne kuvakulmat aluksesta avaruudesssa ja takana olevasta planeetasta oli hienoja. Myös alus ja sen sisätilat pirun siistejä yksityiskohtineen ja pyörivineen käytävineen jne. Jotkin visuaaliset elementit kans hienoja ja kuvassa oleva musta aukko kone siisti juttu.

Alussa oli hyvän scifileffan tuntua ja tyylikkäästi tehtyjä mukavan häiriintyneitä kohtauksia, joskin tunnelman/jännityksen luonti muuten olisi voinut olla paremmin tehtyä. Vähän irrallisen oloisia nuo yksittäiset kauhukohtaukset ja hahmojen psyykkeen horjuminen jää kauaksi Sunshinesta, jossa ihmisten pikkuhiljaa alkava mielen horjuminen oli paljon realistisemmin/paremmin tehty. Jää myös kauaksi siitä Sunshinen ahdistavasta tunnelmasta ja etenkin jos Alieneihin vertaa niin tooosi kauas jää tämä leffa Alienienin siitä helvetin klaustrofobisesta tunnelmasta.

Vähän liian hätäisen oloinen oli leffa. 30-45min olis saanut olla pitempi, että asiat olisi vähän rauhallisemmin edenneet/kerrottu enemmän ja tarkemmin asioista. Tapahtumat etenee hirveetä tahtia ja lopussa homma lyödään ihan överiksi ja jopa vähän tahattoman koomiseksi, joka johtui osin naurettavan kliseisistä PG13 leffojen kuuloisista toimintamusiikseista ja joidenkin näyttelijöiden surkeudesta. Tuli sana B luokan elokuva välillä vähän mieleen katsoessa. Edellä mainituuilla asioilla oli osuutensa leffan tunnelmaan, joka jätti vähän toivomisen varaa.

:2:½
 
Ex Machina :5:

Aivan älyttömän hyvä scifileffa. Caleb niminen koodaaja voittaa arvonnan ja pääsee tapaamaan Googlen kaltaisen yrityksen omistajan, salaperäisen Nathanin. Nathanin erämökissä selviää, että Caleb pääsee testaamaan Nathanin luomaa tekoälyä. Taitaa olla vuoden kovin leffa. Ei tule ainakaan heti mieleen parempaa. Tuntuu aina vaan paremmalta mitä enemmän leffaa miettii jälkeenpäin.

Ex_Machina_3090727k.jpg
 
Ex Machina :5:

Aivan älyttömän hyvä scifileffa. Caleb niminen koodaaja voittaa arvonnan ja pääsee tapaamaan Googlen kaltaisen yrityksen omistajan, salaperäisen Nathanin. Nathanin erämökissä selviää, että Caleb pääsee testaamaan Nathanin luomaa tekoälyä. Taitaa olla vuoden kovin leffa. Ei tule ainakaan heti mieleen parempaa. Tuntuu aina vaan paremmalta mitä enemmän leffaa miettii jälkeenpäin.

katso liitettä 127117

Kävin oikein ensi-illassa kattoo tän.

Aika pitkälle samoilla linjoilla, et kova pätkä, mut jotain siitä jäi puuttumaan. Vähän niinku annettiin ymmärtää, mut sit kuitenkaan ei saatu kakkosta silmään. Aiheessa on kova potentiaali, jota ei täysin hyödynnetty; Lopputulos jäi pintaraapaisuksi. Ymmärrän kyllä leffan taiteellisen puolen, mut eipä silläkään puhallella liekkiä hiillokseen.

3,5/5
 
Itsekin kävin leffassa tuon Ex Machinan kahtomassa, lähinnä koska oli ilmaisliput vanhenemassa, eikä muut tarjolla olleet oikein napannu. Odotukset ei tämän vuoksi olleet kovinkaan korkealla.

Mutta: Olipas muuten yksi parhaista yllätyksistä pitkään aikaan. Osittain toki olemattomien odotusten vuoksi, mutta perhana että oli jälkikäteen hyvä fiilis leffasta. Ei jäänyt paljoakaan pahaa sanottavaa, vaikkakin lopetus jätti arvailemaan hieman liikaa.

Tunnelma oli sopivan ahdistava, ja elokuva antoi katsojalle ajateltavaa.

Kyllä tuolle se 4,5/5 on annettava. Jos odotuksia olisi ollut enemmän, tipahtelisi vähän pisteitä ehkä pois. Mutta genressään varsin käypä raina.
 
The Raid 2
...
Toimintaahan tuosta ei puuttunut, ja nää action-kohtaukset oli kyllä todella hyvin tehtyjä, mutta leffa oli ehdottomasti liian pitkä. Kaksi ja puoli tuntia tommosta paahtamista ja kohtuu brutaalia väkivaltaa, niin rupes puuduttamaan jo jonkin matkaa ennen loppua. Kokonaisuudessaan kun olisi pätkinyt leffan vähän kompaktimmaksi, niin olisi pitänyt paljon paremmin otteessaan. Nyt leffan loppupäässä ei jaksanut kiinnostaa enää yhtään, että mitä leffassa tapahtuu. Se lopetus oli muutenkin jotenkin väkinäinen.

Itse varmaan antaisin tappelukohtauksista :4: ja leffasta kokonaisuudessaan :3:
 
Like Father Like Son
IMDb 7,8
fatherson.jpg

Työlleen omistautunut arkkitehti Ryota elää hallittua ja rauhallista perhe-elämää vaimonsa Midorin ja kuusivuotiaan
poikansa Keitan kanssa. Heidän elämänsä kokee järkytyksen,
kun synnytyssairaala yhtäkkiä ilmoittaa hoitajan aikanaan
tekemästä virheestä; Keita ei olekaan heidän biologinen
lapsensa. Heidän ?oikea? lapsensa on kasvanut värikkäässä,
mutta rakastavassa työläisperheessä. Perheiden erilainen
suhtautuminen yhteiseen asiaan ja henkisesti sulkeutuneen
Ryotan asteittainen avautuminen toimivat perustana tähän
humaaniin tarinaan.


Leffan pointin ydin on kyseisten perheiden pohtiminen, kumpi painaa vaakakupissa enemmän, luultu oma lapsi jonka kanssa vietetty jo 6 vuotta, vai biologisesti oikea lapsi josta tiedettiin äsken kaikkien vuosien jälkeen vasta. Karmea tilanne ajatuksena ja miten perheet tekevät, pitävätkö lapset itsellään, vai vaihtavatko. Asian pohdiskelua käsitellään henkilöiden kautta ajatuksia herättävästi, sekä myös tunteita herättävästi. Tuntui välillä aika pahalta leffaa katsoessa.

Miten mahdollinen lasten vaihto vaikuttaa perheisiin. Ikävän tunne 6 vuotta olleen "oman" lapsen pois antamisesta lasta kohtaan ja toisinpäin eli lapsen ikävä "vanhempiinsa" ja oppiminen rakastamamaan uutta tuntematonta lasta/vanhempia.

Asiaa käsitellään myös vähän kummallisemmalta kantilta Päähenkilön Ryotan ajatustavasta, joka eroaa vaimonsa ja sen toisen perheen vanhempien ajattelusta asiaa kohtaan. Ryotalle kun käy ilmi, että lapsi ei olekaan hänen ja tajuaa että hänessä ei ole mitään itseäänsä muistuttavia henkisiä piirteitä tai taitoja, esim pianonsoittoa, niin alkaa isä nähdä "lapsensa" jonka kanssa monia vuosia yhdessä viettänyt yhtäkkiä ei minään, pois vaan. Niin tärkeää hänelle on tuo asenne "poika kuin isänsä!". Ryota muuttuu pikkuhiljaa alusta loppuun läpi prosessin mielenvaihteluiden ja ajattelumaailman muuttamiseltaan. Lopusta pitää sanoa että jäi hyvä mieli loppuratkaisusta, jos sen oikein käsitin.

Kaikki leffan jutskat, kaikki asiat joita arvostelussa puhuin on hienosti, syvällisesti tehty.
:4:
 
Irréversible (2002)


katso liitettä 126060

Perjantaina tuli katsottua yksi vaikuttavimmista elokuvista ikinä, Gaspar Noén sielua riipivä Irréversible. Elokuva iskee lekalla suoraan palleaan ja jättää lopulta katsojan murtuneena tuijottamaan kosmosta heijastavia viimeisiä (ensimmäisiä) kuvia. Mitä vähemmän elokuvasta tietää, sen vakuuttavampi kokemus tulee olemaan. Itsehän tiesin juonen pääpiirteissään, mutta teoksen kuvat syöpyivät verkkokalvoilleni ja nyt en ole viimeiseen vuorokauteen saanut sitä hetkeksikään mielestäni. Uskon, ettei mikään elokuva tule hetkeen saamaan itsessäni tällaista reaktiota aikaan, kuten ei mikään tätä aiemminkaan ole saanut.

Gaspar Noé pitää katsojaa koko elokuvan ajan tiukassa, jopa hypnoottisessa otteessaan ja silmiä ei vain voi irroittaa kuvaruudulta, vaikka kuinka tekisi mieli. Joudut vain katsomaan kaikki kauheudet läpi kyvyttömänä tekemään mitään ja hoet vain päässäsi sanoja: ”Ei, ei!” Teoksessa ei ole moraalisesti mitään hyvää ja se vain musertaa uskon ihmisyyteen.

Elokuva koostuu 13 kohtauksesta, joista jokainen on kuvattu yhdellä pitkällä otolla. Elokuvassa nämä kohtaukset esitetään lopusta alkuun niin, että lopputekstit aloittavat filmin ja näin katsoja joutuu prosessoimaan jokaista tekoa ja tapahtumaan ilman tietoa siihen johtaneista tilanteista. Käsikirjoitus oli vain muutaman sivunmittainen idea ja näyttelijät (Monica Belluci, Vincent Cassel ja Albert Dupontel) improvisoivatkin lähes kaiken dialogin, joka tulee heidän suustaan täysin luonnollisena. Erittäin vahvat näyttelijäsuoritukset kaikilta kolmelta päähenkilöltä.

Hienointa elokuvassa kuitenkin on sen kuva- sekä äänimaailma. Kameran liikkeet ovat erittäin hypnoottisia ja hienoimpia koko elokuvahistorian aikana. Välillä kuvat juoksevat pitkin rakennusten seiniä, välillä pyörivät 360-astetta ja täysin kontrastina käytetään pitkiä steady-cam kuvia. Itse en ainakaan tiedä yhtään toista elokuvaa, joka olisi käyttänyt kameraa näin hienosti hyväkseen. Näihin tarkoin värein kyllästettyihin kuviin yhdistetään piinaava soundtrack, josta on vastannut Daft Punkin toinen puolisko. Äänimaailma on muutoinkin häiritsevä, sillä Thomas Bangalter on käyttänyt sävellyksissään muun muassa aaltomaista kiertävää ääntä sekä elokuvan ensimmäisen 30 minuutin aikana taustalla on huhujen mukaan jotain ääntä, jota ihmiskorvat eivät pysty tietoisesti kuulemaan.

Lisähuomiona, ettei elokuva tosiaankaan ole mikään väkivallalla hurmokseen asti juhliva gorefest tai gorno-pätkä. Silti suosittelen kukkahattutätejä pysymään kaukana tästä mestariteoksesta.

2000-luvun paras elokuva ja yksi kaikkien aikojen hienoimmista (ja julmimmista) elokuvista.

:5:



Tai sitten vihaa koko elokuvaa.



Tuli itsekin katottua nyt tämä. Todella hyvin kyllä kerroit leffan hienoudet. Ei mitään lisättävää. Karu teos kyllä. Pyörivät kuvakulmat oli aikamoisia, rupes ihan huippaa. Ne pitkät otot oli myös tosi hienoja ja se oli mielenkiintoista seurattavaa ku tapahtumat meni suunnassa lopusta alkuun.

Vincent Cassel on muuten kova huutamaan, kiroilemaan ja heilumaan.:D Nimittäin elokuvassa La haine aka Viha huutaa ja kiroaa ja heiluu kuin heinämies ihan samallalailla siinäkin.:D Tosta leffasta tuli muuten mieleen, et ne jotka ei oo nähny tätä: La haine (1995) - IMDb niin kannattaa katsoa. Erittäin hyvä leffa, miltei ton Irréversiblen tasoinen, vaikkakin täysin erilainen.

Irréversiblestä pitää vielä mainita Monica Bellucista alasti. Huh. On hyvä kroppa muijalla.
 
Insomnia
IMDb 7,2
227324576.jpg


En tiedä miten oon onnistunut tämän missaamaan, kun olen kova Nolan fani. Sit katoin castia niin jumaliste ku on hyvät näyttelijät pääosissa, Al Pacino ja Robin Williams. Aattelin et tää leffa pitää katsoa. Ihan lyhyesti sanottuna Al Pacinon esittämä rikostutkija lähtee Alaskaan selvittämään 17 vuotiaan tytön murhaa. Hän kärsii myös todella pahasta unettomuudesta, jolla on osansa leffassa.

juoni todella hyvin kirjoitettu ja tiukasti otteessa pitävä. Loppupuoliskolla homma punoutuu hyvin kutkuttavaksi kahden henkilön välille. Nolan tunnetusti osaa pitää tunnelman todella kiihkeänä vähän samankaltaisilla musiikeilla kuin The Dark Knightin toimintakohtauksissa. Huomasin myös Nolanin tuttua hienoa kamerankäyttötyyliä, esim alussa kun lentokone lentää Alaskassa ja esim yhdessä kohdassa, jossa 2 ihmistä keskustelee kiivaasti lähekkäin, niin kamera pyörii heidän ympärillään voimistuvan ääniraidan kera, kuten The Dark Knightissa kun jokeri juttelee Rachelin kanssa lähekkäin niissä juhlissa.

Leffassa oli myös hienoa Al Pacinon hahmon unettomuus, jonka seurauksena hän houraili unen ja todellisuuden rajamailla tuon tuosta. Hahmon unettomuudella oli iso osansa jutussa. Se toi myös tunnelmaan sellaista psykoottista sävyä. Al Pacino ja Robin Williams vetää molemmat todella kovat roolit.

Laadukas leffa, vaikkakin ei ole Nolanin normi tasoa.
:4:-
 
Ex Machina :5:

Aivan älyttömän hyvä scifileffa. Caleb niminen koodaaja voittaa arvonnan ja pääsee tapaamaan Googlen kaltaisen yrityksen omistajan, salaperäisen Nathanin. Nathanin erämökissä selviää, että Caleb pääsee testaamaan Nathanin luomaa tekoälyä. Taitaa olla vuoden kovin leffa. Ei tule ainakaan heti mieleen parempaa. Tuntuu aina vaan paremmalta mitä enemmän leffaa miettii jälkeenpäin.

Piti itsekin tsekata kun kuului niin monesta suunnasta hyvää tästä leffasta. Olihan se aika pätevää sci-fiä, toi AI on aina semmoinen aihe joka saa ainakin itseni kiinnostuneeksi.
Leffa pisti jopa vähän ajattelemaan. :4:

Joskus vuosi sitten tuli katsottua sellainen brittiläinen leffa kuin The Machine, tein tänne itseasissa siitä muistaakseni arvostelun, joka oli vähän samaa kaavaa noudatteleva mutta vähän "villimmällä" tarinalla. Ei ihan samassa sarjassa, mutta katsomisen arvoinen kyllä.
 
Mad Max: Fury Road (2015) - Mad Max: Fury Road (2015) - IMDb

Olipahan tiukka toimintapläjäys. Tosi komea ja hienosti kuvattu, mutta kyllä tuossa alkoi leffan aikana hieman turtua kun koko 120 minuuttia oli pelkkää toimintaa. Ehkä olisin jotain muutakin kaivannut, en tiedä. Ihan hyvä kuitenkin. :3:

Samaa mieltä, toimintaa oli ihan liikaa. Leffassa oli onnistuttu luomaan todella hieno ja kieroutunut maailma, josta olisi saanut paljon irti. Nyt vaan posotettiin autoilla ja mätettiin sillä seurauksella, että meikä ainakin alkoi kattelemaan kelloa sielä leffassa.
 
American Sniper

MV5BMTkxNzI3ODI4Nl5BMl5BanBnXkFtZTgwMjkwMjY4MjE@._V1_SX214_AL_.jpg

IMDB 7.4

Vähän ristiriitainen vastaanotto tälle on ollut ainakin hypeen verrattuna ennen leffaa, joten en tiennyt mitä odottaa.
Omaan makuun kyllä uppos melko kovaa.
Elokuvassa oli myös mukava se rytmitys että ollaan himassa, sitten keikalla, sitten himassa, jne. Toimi hyvin, eikä tarvinnut katso pötköön pelkkää sodassa kykkimistä.
Bradley Cooper on kyl hyvä näyttelijä, tän myötä vahvistui kuva entisestään.
Vitosen voisin heittää, mutta jostain syystä semmonen tunne ettei ihan sinne yltänyt.

:4:+
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom