Elokuva-arvostelut!
- Keskustelun aloittaja lentsikka
- Aloitettu
- Liittynyt
- 17.2.2004
- Viestejä
- 2 927
I saw the devil
Akmareul boatda
When his pregnant fiancee becomes the latest victim of a serial killer, a secret agent blurs the line between good and evil in his pursuit of revenge.
------
Korean Martyrs... vaikka Hoon-Jung Park joutui rankasti leikkaamaan leffaansa että se pääsi edes levitykseen niin ihan riittävästi inhorealismia jäi jaettavaksi.
Eli äärettömän väkivaltainen sarjamurhaajaleffa, jossa Oldboy-tähti Min-sik Choi vetää epämiellyttävän uskottavasti absoluuttisen pahiksen roolin...jättäen valitettavasti sankarikostajan täysin varjoonsa. Ekat 15 minuuttia ottaa katsojalta luulot pois, muija lähti yläkertaan jo kymmenessä.
Tarina ei sinäänsä tarjoa hirveästi uutta ja ohjaus voisi olla hieman menevämpää ja loppukin oli vähän päätön...mutta jo pelkästään Choin roolisuorituksen vuoksi tämä kannattaa katsoa jos vain pakki kestää.
:5::2:
- Liittynyt
- 12.11.2004
- Viestejä
- 7 755
21 tapaa pilata avioliitto.
Kepeä kotimainen romanttinen komedia, jossa näyteltiin vähän ”yli” ja karrikoidusti, kuten komedioissa kait kuuluukin.
Pääosaa esittävä Armi Toivanen onnistuu tässä ylinäyttelemisessä suhteellisen hyvin, samoin kuin Pamela Tola ja Vesa Vierikko.
Toivanen näyttelee yliopiston tutkijaa Sanna Mannerta, joka on rakkaudessa kokemiensa pettymysten jälkeen kasvattanut itselleen kuoren ja onnistunut perustelemaan itselleen sekä muille sitä, miksi ei kannata rakastua. Työssään hän tutkii syitä sille, miksi avioparit eroavat. Elokuvan edetessä Sanna joutuu kuitenkin tarkastelemaan asioita uudesta näkökulmasta tavatessaan miehen, johon hän ihastuu.
Tolan roolina on esittää Sannan assistentin Jounin (Aku Hirviniemi) aviovaimoa Elliä - mieheensä takertuvaa naista. Vesa Vierikko taas näyttelee Sannan isää Eeroa, joka ei osaa päästää irti Sannan äidistä Eilasta (Hannele Lauri) avioeron jälkeen.
Muut elokuvan rooleissa olevat henkilöt näyttelevät rooleissaan suhteellisen maltillisesti, mikä oli enemmän mieleeni. Roolihahmot olivat hauskoja silti. Mielenkiintoista oli nähdä Hannele Lauri taas näyttelemässä pitkästä aikaa valkokankaalla, eikä pelkästään itseään Seiskan sivuilla.
Elokuvan käsikirjoitus oli tämän tyyliseen elokuvaan ihan hyvä. Siinä oli ihan hyviä ja ajattelemisen aihetta antavia oivalluksia höystettynä ihan sopivan räväkällä huumorilla. Lisäksi elokuvassa leikitellään miesten ja naisten stereotyyppisillä rooleilla sekoittamalla niitä muutamien roolihahmojen osalta.
Elokuva on ihan katsottava ja hauska, mutta ei kuitenkaan sellainen elokuva, mikä syöpyisi takaraivoon ikuisiksi ajoiksi. Uskon, että elokuva voi olla ihan hauska miestenkin mielestä. :3:
http://www.finnkino.fi/Event/299439/
Kepeä kotimainen romanttinen komedia, jossa näyteltiin vähän ”yli” ja karrikoidusti, kuten komedioissa kait kuuluukin.
Pääosaa esittävä Armi Toivanen onnistuu tässä ylinäyttelemisessä suhteellisen hyvin, samoin kuin Pamela Tola ja Vesa Vierikko.
Toivanen näyttelee yliopiston tutkijaa Sanna Mannerta, joka on rakkaudessa kokemiensa pettymysten jälkeen kasvattanut itselleen kuoren ja onnistunut perustelemaan itselleen sekä muille sitä, miksi ei kannata rakastua. Työssään hän tutkii syitä sille, miksi avioparit eroavat. Elokuvan edetessä Sanna joutuu kuitenkin tarkastelemaan asioita uudesta näkökulmasta tavatessaan miehen, johon hän ihastuu.
Tolan roolina on esittää Sannan assistentin Jounin (Aku Hirviniemi) aviovaimoa Elliä - mieheensä takertuvaa naista. Vesa Vierikko taas näyttelee Sannan isää Eeroa, joka ei osaa päästää irti Sannan äidistä Eilasta (Hannele Lauri) avioeron jälkeen.
Muut elokuvan rooleissa olevat henkilöt näyttelevät rooleissaan suhteellisen maltillisesti, mikä oli enemmän mieleeni. Roolihahmot olivat hauskoja silti. Mielenkiintoista oli nähdä Hannele Lauri taas näyttelemässä pitkästä aikaa valkokankaalla, eikä pelkästään itseään Seiskan sivuilla.
Elokuvan käsikirjoitus oli tämän tyyliseen elokuvaan ihan hyvä. Siinä oli ihan hyviä ja ajattelemisen aihetta antavia oivalluksia höystettynä ihan sopivan räväkällä huumorilla. Lisäksi elokuvassa leikitellään miesten ja naisten stereotyyppisillä rooleilla sekoittamalla niitä muutamien roolihahmojen osalta.
Elokuva on ihan katsottava ja hauska, mutta ei kuitenkaan sellainen elokuva, mikä syöpyisi takaraivoon ikuisiksi ajoiksi. Uskon, että elokuva voi olla ihan hauska miestenkin mielestä. :3:
http://www.finnkino.fi/Event/299439/
- Liittynyt
- 13.10.2004
- Viestejä
- 19 547
I Love You Phillip Morris :3:
Ihan hauska, mutta aavistuksen liian synkkä komedia. Homoiluakin oli juuri sopivasti, eikä mennyt liian kiusalliseksi katsoa.
A Good Day to Die Hard :4:
Lähes täydellinen elokuva, ja vähintäänkin yhtä hyvä, kun neljä edellistä. Suosittelen kaikille, paitsi huonojen elokuvien ystäville.
Ihan hauska, mutta aavistuksen liian synkkä komedia. Homoiluakin oli juuri sopivasti, eikä mennyt liian kiusalliseksi katsoa.
A Good Day to Die Hard :4:
Lähes täydellinen elokuva, ja vähintäänkin yhtä hyvä, kun neljä edellistä. Suosittelen kaikille, paitsi huonojen elokuvien ystäville.
- Liittynyt
- 28.5.2012
- Viestejä
- 88
Holy Motors (2012)
Ensimmäisenä tätä katsoessa tuli mieleen The Holy Mountain (1973), en tiedä onko samankaltainen nimi pelkkää sattumaa. Elokuva on täysin absurdi ja omituinen, muttei kuitenkaan tylsä koska pari tuntia vierähti melko nopeasti. Olen niin hämmentynyt etten osaa edes tähtiä antaa.
Ensimmäisenä tätä katsoessa tuli mieleen The Holy Mountain (1973), en tiedä onko samankaltainen nimi pelkkää sattumaa. Elokuva on täysin absurdi ja omituinen, muttei kuitenkaan tylsä koska pari tuntia vierähti melko nopeasti. Olen niin hämmentynyt etten osaa edes tähtiä antaa.
- Liittynyt
- 3.11.2009
- Viestejä
- 431
Muistan kun katsoin itse ton joskus pari vuotta sitten, silloin itseäni kyllä alkoi etomaan se homoilu. Vois tarkastaa miltä asia vaikuttaa nyt.
- Liittynyt
- 14.9.2011
- Viestejä
- 927
HÄRMÄ :4:
Hyvä elokuva kotimaiseksi elokuvaksi. Pääosissa elokuvassa muun muassa: Esko Salminen, Eero Milonoff, Kari Hietalahti, Mikko Leppilampi, Olavi Uusivirta, Aku Hirviniemi, Pamela Tola, Hennariikka Laaksola jne...
Tarinasta: Eletään 1800 lukua Pohjanmaan lakeuksilla. Vallitsee perinne, jonka mukaan esikoispoika perii kaiken ja muut sisarukset saavat pärjätä omillaan. Eletään puukkovallan aikaa, jolloin lain suoja ei Härmään asti yllä. Maita hallitsivat häjyt, rellestävät miesjoukot, jotka herättävät pelkoa ja kunnioitusta tappeluhalullaan ja herkkyydellä turvautua puukkoon.
Välitalon tila on Härmän mahtavimpia. Talossa on kaksi poikaa, nuorempi veli Matti (Lauri Tilkanen) ja Esko (Mikko Leppilampi). Elokuva kertoo veljesten välisestä kiistasta siitä kuka on lakeuksien kuningas ja kukaa saa naapurin likan Ainon (Pamela Tola) itselleen. Matti on kiltti ja kunnollinen. Esko pahatapainen häijy joukkonsa kanssa.
Mikko Leppilampi osaa vetää roolinsa todella hyvin ja olla sellainen jätkä jota haluaisi vetää elokuvan ensiminuuteilta turpaan. Aku Hirviniemi tekee myös hyvän roolin renkinä. Mukavan leppoisa roolihahmo. Lauri Tilkanen on uusi Tauno Palo. Elokuva on kuvattu hienosti. Paljon harmaata ja vihreät sävyt korostettu ulos.
Hyvä elokuva kotimaiseksi elokuvaksi. Pääosissa elokuvassa muun muassa: Esko Salminen, Eero Milonoff, Kari Hietalahti, Mikko Leppilampi, Olavi Uusivirta, Aku Hirviniemi, Pamela Tola, Hennariikka Laaksola jne...
Tarinasta: Eletään 1800 lukua Pohjanmaan lakeuksilla. Vallitsee perinne, jonka mukaan esikoispoika perii kaiken ja muut sisarukset saavat pärjätä omillaan. Eletään puukkovallan aikaa, jolloin lain suoja ei Härmään asti yllä. Maita hallitsivat häjyt, rellestävät miesjoukot, jotka herättävät pelkoa ja kunnioitusta tappeluhalullaan ja herkkyydellä turvautua puukkoon.
Välitalon tila on Härmän mahtavimpia. Talossa on kaksi poikaa, nuorempi veli Matti (Lauri Tilkanen) ja Esko (Mikko Leppilampi). Elokuva kertoo veljesten välisestä kiistasta siitä kuka on lakeuksien kuningas ja kukaa saa naapurin likan Ainon (Pamela Tola) itselleen. Matti on kiltti ja kunnollinen. Esko pahatapainen häijy joukkonsa kanssa.
Mikko Leppilampi osaa vetää roolinsa todella hyvin ja olla sellainen jätkä jota haluaisi vetää elokuvan ensiminuuteilta turpaan. Aku Hirviniemi tekee myös hyvän roolin renkinä. Mukavan leppoisa roolihahmo. Lauri Tilkanen on uusi Tauno Palo. Elokuva on kuvattu hienosti. Paljon harmaata ja vihreät sävyt korostettu ulos.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
- Liittynyt
- 20.8.2009
- Viestejä
- 63
Beasts Of The Southern Wild
Mielestäni viimevuoden tunnelmallisin elokuva. Huikea esikoisohjaus ja käsittämätön soundtrack. Toivottavasti vie ainakin yhden oscarin ensi yönä!
Mielestäni viimevuoden tunnelmallisin elokuva. Huikea esikoisohjaus ja käsittämätön soundtrack. Toivottavasti vie ainakin yhden oscarin ensi yönä!
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
- Liittynyt
- 21.7.2004
- Viestejä
- 21 696
Rust and Bone :5:
Ranskalainen elokuva joka on aika samantyylinen kuin Intouchables jota täällä on kehuttu paljon. Elokuva kertoo valaiden kouluttaja Stephaniesta joka menettää jalkansa onnettomuudessa ja lastaan pahoinpitelevästä yh-iskästä Alista joiden välille kehittyy erikoinen suhde. Sivujuonena Ali harrastaa myös jonkinlaisia hämäriä paljasnyrkkitappeluita.
Pakko myöntää, että kyseessä on pirun hyvä leffa. Jotenkin tuo vaan iskee samaan tunnesuoneen kuin Intouchables ja tuon sosiaalisesti kyvyttömän äijän ja invalidinaisen suhde aiheuttaa alahuulen väpättämistä. Sain myös kiksit leffassa olevista panokohtauksista joissa rampa nainen saa kyytiä.
Olen vähän huolissani itsestäni, kun tällaiset taiteelliset ranskalaiset elokuvat saavat akkamaiset tunnekuohut aikaiseksi...
Ranskalainen elokuva joka on aika samantyylinen kuin Intouchables jota täällä on kehuttu paljon. Elokuva kertoo valaiden kouluttaja Stephaniesta joka menettää jalkansa onnettomuudessa ja lastaan pahoinpitelevästä yh-iskästä Alista joiden välille kehittyy erikoinen suhde. Sivujuonena Ali harrastaa myös jonkinlaisia hämäriä paljasnyrkkitappeluita.
Pakko myöntää, että kyseessä on pirun hyvä leffa. Jotenkin tuo vaan iskee samaan tunnesuoneen kuin Intouchables ja tuon sosiaalisesti kyvyttömän äijän ja invalidinaisen suhde aiheuttaa alahuulen väpättämistä. Sain myös kiksit leffassa olevista panokohtauksista joissa rampa nainen saa kyytiä.
Olen vähän huolissani itsestäni, kun tällaiset taiteelliset ranskalaiset elokuvat saavat akkamaiset tunnekuohut aikaiseksi...
- Liittynyt
- 12.11.2004
- Viestejä
- 7 755
Mestari.
Elokuvan päähenkilö on mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä - arvaamattomasti sekä seksuaalisesti suorasukaisesti käyttäytyvä Freddie Quell, jota näyttelee uskottavaan tyyliin Joaquin Phoenix.
Toisessa maailmasodassa traumatisoinut Freddie ajautuu sattuman johdattelemana oman uskonlahkon perustaneen "Mestarin" - Lancaster Doddin (Philip Seymour Hoffman), tämän voimakastahtoisen vaimon sekä muun perheen ja "opetuslasten" joukkoon. Dodd ottaa turvsataman tarpeessa olevan Freddien perheensä huomaan tehden hänestä marionettinsa.
Dodd on mies, joka osaa aivopestä isällisellä ja lempeällä tyylillä omassa elämässään hukassa olevia ihmisiä ja olla rauhallinen niin pitkään, kun asiat menevät hänen mielensä mukaan. Mies, joka ei pidä siitä, että hänen höpö-höpö-juttujaan kyseenalaistetaan ja joka osaa vedellä oikeista naruista hylkäämistä pelkääviä tasapainottomia ihmisiä.
Elokuvan aihe on mielenkiintoinen, mutta itse elokuva oli tylsä sekä aivan liian pitkä, josta ei oikeasti jäänyt käteen oikeastaan yhtään mitään. Elokuvasta ei oikein löytynyt mitään punaista lankaa ja ajelehdittiin alusta loppuun.
http://www.finnkino.fi/Event/299532/?dt=26.02.2013
Elokuvan päähenkilö on mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä - arvaamattomasti sekä seksuaalisesti suorasukaisesti käyttäytyvä Freddie Quell, jota näyttelee uskottavaan tyyliin Joaquin Phoenix.
Toisessa maailmasodassa traumatisoinut Freddie ajautuu sattuman johdattelemana oman uskonlahkon perustaneen "Mestarin" - Lancaster Doddin (Philip Seymour Hoffman), tämän voimakastahtoisen vaimon sekä muun perheen ja "opetuslasten" joukkoon. Dodd ottaa turvsataman tarpeessa olevan Freddien perheensä huomaan tehden hänestä marionettinsa.
Dodd on mies, joka osaa aivopestä isällisellä ja lempeällä tyylillä omassa elämässään hukassa olevia ihmisiä ja olla rauhallinen niin pitkään, kun asiat menevät hänen mielensä mukaan. Mies, joka ei pidä siitä, että hänen höpö-höpö-juttujaan kyseenalaistetaan ja joka osaa vedellä oikeista naruista hylkäämistä pelkääviä tasapainottomia ihmisiä.
Elokuvan aihe on mielenkiintoinen, mutta itse elokuva oli tylsä sekä aivan liian pitkä, josta ei oikeasti jäänyt käteen oikeastaan yhtään mitään. Elokuvasta ei oikein löytynyt mitään punaista lankaa ja ajelehdittiin alusta loppuun.
http://www.finnkino.fi/Event/299532/?dt=26.02.2013
Aschenisto
Banned
- Liittynyt
- 3.10.2011
- Viestejä
- 895
Musta se oli tylsä elokuva. Joku sekopää riehuu, kun kirja oli tylsä ja negatiivinen ja sitten leikkii homoa itkemällä Nikin perään samaan aikaan, kun tuollainen hottis haluaa sen miehen sisäänsä. Ei se ollut edes hauskakaan. Annan pari tähteä, kun jaksoi katsoa - parin illan aikana. Ihme, että voitti oscarin. Perkeleen oscarin antajat - ei voi sit toimintaa perkele pistää ehdokkuuksiksi.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
- Liittynyt
- 3.11.2009
- Viestejä
- 431
No oli tuo ainakin paljon parempi kun muut tusinarakkauskomediapaskat. Itsekkin nauroin useammassa kohtaa mut myös kuitenkin tylsistyin loppua kohden. Elokuva ei huvittanut tarpeeksi eikä oikein tuo vakavmpi puolikaan herättänyt mitään fiboja. Vähän lyhyempänä olisi voinut toimia paremmin.
- Liittynyt
- 14.9.2011
- Viestejä
- 927
Verinen Katu Across 110th Street - 1972 :4:
Draamaa, Trilleria, Rikosta. Ei kannattaisi varastaa Mafialta 300,000 dollaria. Siinä voi käydä huonosti. Tässä elokuvassa on sitä jotain mitä näissä vanhoissa 70 luvun leffoissa monesti on. Todellisuudentuntua ja sulavasti liikkuvaa kerrontaa höystettynä hyvillä näyttelijöillä.
Elokuvassa kolme mustaa Ghetto- kasvattia ryöstää Mafian rahat. Ryöstöstä aiheutuu kissa ja hiiri leikkiä. Kissan roolissa on niin Mafia kuin Poliisitkin. Tapausta alkaa selvittämään komisario Pope (Yaphet Kotto) sekä kovanyrkkinen Badass ylikomisario Mattelli (Anthony Quinn). Mattelli on rasistinen, korruptioitunut poliisi, kun taas Pope on tummaihoinen sinisilmäinen lahjomaton kyttä. Kotto näyteli myös James Bond pahista elokuvassa jonka nimeä en muista nyt.
Draamaa, Trilleria, Rikosta. Ei kannattaisi varastaa Mafialta 300,000 dollaria. Siinä voi käydä huonosti. Tässä elokuvassa on sitä jotain mitä näissä vanhoissa 70 luvun leffoissa monesti on. Todellisuudentuntua ja sulavasti liikkuvaa kerrontaa höystettynä hyvillä näyttelijöillä.
Elokuvassa kolme mustaa Ghetto- kasvattia ryöstää Mafian rahat. Ryöstöstä aiheutuu kissa ja hiiri leikkiä. Kissan roolissa on niin Mafia kuin Poliisitkin. Tapausta alkaa selvittämään komisario Pope (Yaphet Kotto) sekä kovanyrkkinen Badass ylikomisario Mattelli (Anthony Quinn). Mattelli on rasistinen, korruptioitunut poliisi, kun taas Pope on tummaihoinen sinisilmäinen lahjomaton kyttä. Kotto näyteli myös James Bond pahista elokuvassa jonka nimeä en muista nyt.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
- Liittynyt
- 14.9.2011
- Viestejä
- 927
Usva - The Fog - 1980 :3:
John Carpenter on ohjannut tämän vanhan varsin onnistuneen kauhu-leffan. Elokuvassa merenrantakaupungin Anthonio Bayn edustalle uponneen laivan miehistö janoaa verta. Usvan saattellemana nuo epäkuolleet päättävät nousta maihin joukoittain. Elokuvassa ei juhlita nykytekniikan hienoilla tehoisteilla. Carpenter osaa kuitenkin luoda oman jännittävän tunnelmansa elokuvaan. Musiikki on myös osattu skaalata hyvin kuvaukseen mukaan. Elokuvassa mukana Jamie Lee Curtis.
John Carpenter on ohjannut tämän vanhan varsin onnistuneen kauhu-leffan. Elokuvassa merenrantakaupungin Anthonio Bayn edustalle uponneen laivan miehistö janoaa verta. Usvan saattellemana nuo epäkuolleet päättävät nousta maihin joukoittain. Elokuvassa ei juhlita nykytekniikan hienoilla tehoisteilla. Carpenter osaa kuitenkin luoda oman jännittävän tunnelmansa elokuvaan. Musiikki on myös osattu skaalata hyvin kuvaukseen mukaan. Elokuvassa mukana Jamie Lee Curtis.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Aschenisto
Banned
- Liittynyt
- 3.10.2011
- Viestejä
- 895
Red Dawn 2012.
Tällä kertaa pohjoiskorealaiset hyökkäävät Yhdysvaltojen maaperälle apunaan Venäjän kalusto ja emp-pommit. Ja tyynenmerenlaivasto emp-pommeilla on upotettu ja Venäjä blokkasi itäisen puolen eli Atlantin valtameren. Siten pohjoiskorealaiset saivat tehtyä maihinnousun ja valloitettua läntisen rannikon. Eli juoni on suhteellisen epärealistinen. Lisäksi leffassa oli liikaa teinidraamaa ja selloista, mutta oli ihan viihdyttävää katsottavaa. Ihme, että sai vain vitosen IMDB:ssä, eikä tätä mainostettu, vaikka oli uusintaversio kunnon kasarileffasta.
Annan pari ja puoli - ehkä kolme tai kaksi. Ihan katsottava. Suosittelen katsomaan.
Tällä kertaa pohjoiskorealaiset hyökkäävät Yhdysvaltojen maaperälle apunaan Venäjän kalusto ja emp-pommit. Ja tyynenmerenlaivasto emp-pommeilla on upotettu ja Venäjä blokkasi itäisen puolen eli Atlantin valtameren. Siten pohjoiskorealaiset saivat tehtyä maihinnousun ja valloitettua läntisen rannikon. Eli juoni on suhteellisen epärealistinen. Lisäksi leffassa oli liikaa teinidraamaa ja selloista, mutta oli ihan viihdyttävää katsottavaa. Ihme, että sai vain vitosen IMDB:ssä, eikä tätä mainostettu, vaikka oli uusintaversio kunnon kasarileffasta.
Annan pari ja puoli - ehkä kolme tai kaksi. Ihan katsottava. Suosittelen katsomaan.
- Liittynyt
- 12.11.2004
- Viestejä
- 7 755
Unelmien pelikirja.
En ole mikään romanttisten komedioiden ystävä, mutta tämä upposi aika hyvin käsikirjoituksensa ja toteutuksensa ansiosta. Ehkä syynä oli se, että mukaan oli tuotu asioita ja sellaista draamaa, joita tämän genren elokuvissa harvemmin näkee ja että asioita seurattiin enemmän miehisestä näkökulmasta ja asiat esitettiin hyvinkin suoraan.
Elokuvan päähenkilö on kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneesta Pat Solitanosta (Bradley Cooper), joka joutuu pakkohoitoon hakattuaan vaimonsa rakastajan. Vapauduttuaan hoidosta, hän yrittää saada pakkomielteen omaisesti vaimonsa takaisin ja siinä ohessa hän tutustuu omanlaiseen sekopäähän, leskeksi jääneeseen Tiffanyyn.
Vaikka tarinassa ei uppouduttu kovin syvällisesti niihin ennakkoluuloihin sekä ongelmiin, mitä mielenterveysongelmista kärsivät joutuvat kohtaamaan, tuotiin niitä kuitenkin esille suuntaa-antavasti samoin kuin heidän erilaisi selviytymiskeinoja.
Elokuvasta sai myös vähän osviittaa siihen, kuinka raskasta mt-potilaan läheisillä voi olla. Joskin näitä ikäviä asioita oli käsitelty vähän kevyemmin ja aika pitkälle humoristisesti ilman pilkkaa.
Mielestäni kaikki elokuvassa eniten esillä olevista näyttelijöistä näyttelivät ihan hyvin. Tiffanya näytellyt Jennifer Lawrence sai roolistaan parhaimman naispääosan Oscarin ja Bradley Cooper oli ehdokkaana parhaasta miespääosasta.
Jos vertaan Jennifer Lawrencea ja Bradley Cooperia, niin kallistun kuitenkin siihen, että Cooper näytteli enemmän uskottavasti ja syvällisesti. Itse asiassa olin hyvinkin yllättynyt hänen taidoistaan, kun aikaisempi vertailukohta on Kauheasta kankkusesta. Toivoisinkin, että hän laajentaisi uraa vähän vakavampiin rooleihin.
Elokuva kesti pari tuntia, mutta elokuvan katsominen ei käynyt missään vaiheessa pitkäksi. Elokuvan töksähtelevä sekä mustahko huumori olivat mieleeni ja välistä elokuva pisti ajattelemaankin. Annan 3,5 tähteä.
http://www.finnkino.fi/Event/299453/?dt=28.02.2013
En ole mikään romanttisten komedioiden ystävä, mutta tämä upposi aika hyvin käsikirjoituksensa ja toteutuksensa ansiosta. Ehkä syynä oli se, että mukaan oli tuotu asioita ja sellaista draamaa, joita tämän genren elokuvissa harvemmin näkee ja että asioita seurattiin enemmän miehisestä näkökulmasta ja asiat esitettiin hyvinkin suoraan.
Elokuvan päähenkilö on kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneesta Pat Solitanosta (Bradley Cooper), joka joutuu pakkohoitoon hakattuaan vaimonsa rakastajan. Vapauduttuaan hoidosta, hän yrittää saada pakkomielteen omaisesti vaimonsa takaisin ja siinä ohessa hän tutustuu omanlaiseen sekopäähän, leskeksi jääneeseen Tiffanyyn.
Vaikka tarinassa ei uppouduttu kovin syvällisesti niihin ennakkoluuloihin sekä ongelmiin, mitä mielenterveysongelmista kärsivät joutuvat kohtaamaan, tuotiin niitä kuitenkin esille suuntaa-antavasti samoin kuin heidän erilaisi selviytymiskeinoja.
Elokuvasta sai myös vähän osviittaa siihen, kuinka raskasta mt-potilaan läheisillä voi olla. Joskin näitä ikäviä asioita oli käsitelty vähän kevyemmin ja aika pitkälle humoristisesti ilman pilkkaa.
Mielestäni kaikki elokuvassa eniten esillä olevista näyttelijöistä näyttelivät ihan hyvin. Tiffanya näytellyt Jennifer Lawrence sai roolistaan parhaimman naispääosan Oscarin ja Bradley Cooper oli ehdokkaana parhaasta miespääosasta.
Jos vertaan Jennifer Lawrencea ja Bradley Cooperia, niin kallistun kuitenkin siihen, että Cooper näytteli enemmän uskottavasti ja syvällisesti. Itse asiassa olin hyvinkin yllättynyt hänen taidoistaan, kun aikaisempi vertailukohta on Kauheasta kankkusesta. Toivoisinkin, että hän laajentaisi uraa vähän vakavampiin rooleihin.
Elokuva kesti pari tuntia, mutta elokuvan katsominen ei käynyt missään vaiheessa pitkäksi. Elokuvan töksähtelevä sekä mustahko huumori olivat mieleeni ja välistä elokuva pisti ajattelemaankin. Annan 3,5 tähteä.
http://www.finnkino.fi/Event/299453/?dt=28.02.2013
- Liittynyt
- 21.12.2010
- Viestejä
- 1 361
Argo
Piti nyt tämäkin katsoa, kun kerran kyseinen elokuva voitti kolme Oscar-palkintoa.
Elokuva kertoo suurläheteistä, jotka jäävät Iraniin jumiin. He eivät voi lähteä sieltä suin päin pois, joten jenkkilästä lähetettiin evakuointispesialisti auttamaan.
Ihan ok leffa, ei mikään erityinen :3:
Piti nyt tämäkin katsoa, kun kerran kyseinen elokuva voitti kolme Oscar-palkintoa.
Elokuva kertoo suurläheteistä, jotka jäävät Iraniin jumiin. He eivät voi lähteä sieltä suin päin pois, joten jenkkilästä lähetettiin evakuointispesialisti auttamaan.
Ihan ok leffa, ei mikään erityinen :3:
- Liittynyt
- 4.1.2007
- Viestejä
- 2 003
8 pallo
Aku Louhimiehen uusi kotimainen elokuva. Kertoo vankilasta vapautuvasta naisesta, jolla on 8kk ikäinen lapsi ja menneisyyden perkeleet kintereillä. Juonesta en viitsi paljastaa sen enempää. Näyttelijäsuoritukset on hienoja. Erityisesti Pirkka-Pekka Petelius tekee varmasti yhden uransa parhaista töistä. Jotenkin hassua, ettei näitä todellisia ammattilaisia enää pahemmin televisiossa näy.
Leffa ei ole ihan pikkulasten katsottavaa. Toi narkkarien maailma on kyllä niin synkkä, ettei sellasta elämää toivo kenellekään.
4/5
Aku Louhimiehen uusi kotimainen elokuva. Kertoo vankilasta vapautuvasta naisesta, jolla on 8kk ikäinen lapsi ja menneisyyden perkeleet kintereillä. Juonesta en viitsi paljastaa sen enempää. Näyttelijäsuoritukset on hienoja. Erityisesti Pirkka-Pekka Petelius tekee varmasti yhden uransa parhaista töistä. Jotenkin hassua, ettei näitä todellisia ammattilaisia enää pahemmin televisiossa näy.
Leffa ei ole ihan pikkulasten katsottavaa. Toi narkkarien maailma on kyllä niin synkkä, ettei sellasta elämää toivo kenellekään.
4/5
