8-pallo.
Marko Kilven rikosromaanin (Elävien kirjoihin) pohjalta käsikirjoitettu elokuva, jossa Pike-niminen narkomaani kamppailee yrittäessään aloittaa uuden elämän yhdessäpienen tyttärensä kanssa vankilasta vapauduttuaan. Uusi alku ei ole helppo ja varsinkin, kun vanhat narkkikaverit sekä samoissa piireissä pyörivä lapsen isä Lalli, löytävät hänet.
Mukaan soppaan sekaantuu myös tutkintatehtävissä työskentelevä ja terapeutin koulutuksen saanut Elias Kaski -niminen poliisi, joka on päättänyt ottaa elämäntehtäväkseen Piken auttamisen. Jopa siinä määrin, että se menee vähän liian henkilökohtaiselle tasolle. Kasken työpariksi Kasken toimia seuraamaan laitetaan Olli Repo -niminen poliisi, jolla on omat traumansa ja yksityiselämänsä ongelmat kannettavana.
Mietin elokuvan jälkeen, että mikä on ensimmäinen sana, mikä mielestäni kuvaa elokuvaa? Sanoisin, että pitkäveteinen. Elokuvassa oli rajuja kohtauksia, mutta silti. Leffaseurana olleet kaverit kuvailisivat todennäköisesti elokuvaa sanalla ahdistava. En myöskään pitänyt elokuvan lopusta, joka oli liian Hollywood-tyyppinen.
Hyvää elokuvassa oletettavasti suhteellisen realistinen kuvaus pohjalla olevan rapanarkin elämästä. Roolihahmojen ilmeet, eleet ja käytös vastasivat hyvinkin paljon totuutta. Toisaalta oletan, etteivät rapanarkit kykene kaikilta osin niin suunnitelmallisiin juttuihin, mitä he elokuvassa joissain kohdin tekivät. Toisaalta he tekivät niitä Lallin käskystä, joka hallitsi heitä luomalla ympärilleen pelon ja väkivallan ilmapiirin. Elokuvassa oli myös muutama hauska kohtaus, jotka toimivat minunlaiselleni mustan huumorin ystävälle.
Kivan lisän elokuvaan toi se, että elokuvan pääosaa hienosti näytellyt Jessica Grabowsky sai olla Piken roolissaan suomenruotsalainen, mitä hän on oikeassa elämässäänkin. Yleensä kun elokuvissa näytellään joko suomen tai ruotsin kielellä - ei molemmilla.
Eero Ahokin onnistui Lallin roolissaan olemaan juuri niin epämiellyttävä ja pelottava, kuin mitä kuuluikin olla eikä Pirkka-Pekka Peteliuskaan huonosti näytellyt Kasken roolissa. Elokuvassa vilahtelee myös jonkun verran TV:stä tuttuja valtion virkamiehiä sekä kirjailija Marko Kilpi itse. Ehkä vähempikin määrä olisi riittänyt.
En ole itse lukenut tätä poliisina työskentelevän Marko Kilven kirjaa "Elävien kirjoihin". Muutaman muun hänen kirjansa olen lukenut ja todennut, että hänen rikosromaanit ovat kuvanneet mukavan realistisesti poliisin työtä ja ajatuksia. Vaikutuksen on tehnyt myös se, kuinka syvällisesti Kilpi pohdiskelee asioita kirjoissaan. Olen ymmärtänyt, että Kilpi on tämän elokuvan osalta antanut elokuvan tekijöille melko vapaat kädet.
Luulen, että elokuvan ohjaajan Aku Louhimiehen tärkein tehtävä on tässä elokuvassa järkyttää normaaleja keskiluokkaisia ja turvallista elämää eläneitä kansalaisia, jotka eivät ole suuremmin nähneet elämän nurjaa puolta tai jotka ovat ainakin halunneet kääntää päänsä pois, kun sitä on ollut tarjolla.
Järkyttämällä saa aikaan voimakkaita tunteita, joiden takia elokuva jää mieleen ja siitä puhutaan. Louhimiehen tavan mukaisesti elokuvassa ei myöskään säästytty suhteellisen suorasukaisilta seksikohtauksilta. Joskin tässä elokuvassa ne tuskin saivat montaakaan katsojaa "fiilareihin".
En ole ikinä ollut mikään Louhimiehen elokuvien ystävä. Tämä on johtunut siitä, että hän on aikaisemmissa elokuvissa pyörittänyt samaa näyttelijäkaarta, ikään kuin omaa luottonäyttelijöistä koostuvaa hoviaan. Nyt Louhimies teki onneksi raikastavan poikkeuksen ottamalla mukaan sellaisia kasvoja, joita ei ole ennen hänen elokuvissaan nähty.
En myöskään ole pitänyt siitä, että hänen elokuvansa ovat kaikki rakennettu samalla tyylillä. Tarkoitan sellaista samanlaista tyyliä, mitä on esim. Crash-elokuvassa. Kerrotaan monta tarinaa eri ihmisitä, jotka pienten sattumien kautta nivoutuvat yhteen. Sinällään tällaisessa tavassa ei ole mitään vikaa, mutta jos se toistuu elokuvasta toiseen, se alkaa kyllästyttämään.
Odotin elokuvalta ehkä vähän liikaa. Odotin ehkä, että olisin järkyttynyt ja jotain sen jälkeisiä voimakkaita tunteita. Näin ei kuitenkaan päässyt käymään. Ehkä "ongelma" on ennemminkin omassa päässäni ja siinä, että jotkut elokuvan jutut minulle työn kautta "arkisia asioita".
:3:
http://www.finnkino.fi/Event/299461/