Eilinen 4D: Lihavasta laihaksi

[Hippa]

Lisään tähän vielä sen, että syömishäiriöt ovat sairauksia, jotka vaativat pitkäjänteistä ja monipuolista hoitoa ja kaikista eniten hoitoa vaatii pään sisällä olevat asiat.

Olen puhunut aiemmin lähes ainoastaan itse syömisestä enkä siitä syömishäiriöstä.

 

[JSmith]

Samalla logiikalla, väsynyt voi olla olematta väsynyt ja unettomuudesta pääsee kun vaan nukkuu vaikkei saisikaan unta ja jos aivoissa on vikaa, niin päättää vaan ettei enää ole vikaa, helppoa kun mikä. Hippa, välillä kannattaisi vähän miettiä ja sitten vasta postata.

Joo. Olin ennen itsekin aika ihmeissään näistä norsuista, mutta nyt on vähitellen mennyt perille että jotkut meistä oikeasti lääkitsevät itseään ruoalla. Jokainen voi miettiä kohdallaan miltä tuntuu jos yleisesti on paska olo, mutta nopean hiilarin mättäminen auttaa (hetkellisesti). (Tai hankkia vaikka omakohtaista kokemusta vetämällä pinnaa kiristävää ketoa ja tunnustelemalla miltä eedeniltä tuntuu sen jälkeen ottaa kunnon hh-tankkaus.)

edit: ehkä silti itsellä soisi kellot jossain 150 kilon paikkeilla...

 

[Elvis44]

Syömisen voi lopettaa ihan lopettamalla syömisen. Ei se ruoka itsestään vatsaan mene.

Tottakai se vaatii itsekuria ja vaivaa, mutta se on järjestelykysymys.

Niinkuin joku aiemmin sanoi, läski ei itsestään sinne kroppaan tule.

Just näinhän se on.kaikesta pitää nykyään tehdä sairaus.Lihominen loppuu silloin kun lopettaa ylettömän syömisen.Itsekuria

 

[tiny_tinman]

Äkkiäkös tosta reilut kolme markkaa silpasee menemään...

Tossa on jätkällä tahdonvoimaa! Toivottavasti onnistuu :thumbs:

 

[reinhardt]

Hipan kanssa samoilla linjoilla.

Miksi näihin keskusteluihin pitää aina vetää fyysiset/henkiset sairaudet ja syömishäiriöt, kun vähintään 90 % ylipainoisista on kuitenkin lihavia siitä yksinkertaisesta syystä, minkä me kaikki hyvin tiedämme.

Rasvaimussa voi poistaa kerralla vain pari kiloa kudosta turvallisuussyistä. Eikä rasvaimu ole silloinkaan turvallista, se on kuitenkin kudosta rikkova toimenpide, ja letkun ei tarvitse paljoa lipsahtaa, että lähtee mukaan jotain tärkeää (rasvaimun alkuaikoina Ranskassa kuoli parikymmentä naista siihen, että hermosoluja repesi irti tai kappaleiksi). Lisäksi pilkkoutunut rasva voi kulkeutua verenkierron mukana keuhkoihin/sydämeen, ja sen jälkeen on nirri pois. Näin jostain luin, korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin.

En muutenkaan ymmärrä, miksi lihaville laitetaan mahankuristusrengas tms, itsehän he ovat itsensä lihottaneet, joten eikö sopisi laihduttaakin itse?

Ihmettelen myös sitä, että vaikka kuinka olisi jokin sairaus, niin miksei missään vaiheessa soi kellot päässä, ja jalat ala suunnata lääkäriin? Varsinkin fyysisten sairauksien kyseessä ollessa. tai miksei läheiset tee mitään?

 

[Iines Ankka]

Tarvii nyt itekin osallistua tohon keskusteluun koskien eilistä dokumenttia. Se on täysin totta, että jokaisen lihavuus on ns. omaa syytä, mutta ehkä niitä syitä tuohon ylensyömiseen voi löytää esim huonosta itsetunnosta... EN kattonut kokonaan eilistä dokkaria, en tiedä sanottiinko siinä mitä syitä niitten naisien lihoamiseen oli!?!? Itse ajattelisin asian niin, että jotkut ihmiset ovat yksinkertaisesti niin "heikkoja" luonteeltaan, että itsekuria esim. syömisen suhteen ei ole. Jos asiat menee huonosti, niin syöminen helpottaa oloa. Ja jos elämässä tapahtuu liian usein liian dramaattisia asioita, niin kyllähän se syöminenkin lisääntyy siinä tapauksessa ja muuttuu ylensyömiseksi. Ja kai sitä jossain vaiheessa tulee sellanen olo, että kun nyt kerran olen jo näin lihava, niin ei tää yks piiras enää mitään hallaa tee! Tää on tietenkin vaan mun mielipide

 

[metalman]

Miksi näihin keskusteluihin pitää aina vetää fyysiset/henkiset sairaudet ja syömishäiriöt, kun vähintään 90 % ylipainoisista on kuitenkin lihavia siitä yksinkertaisesta syystä, minkä me kaikki hyvin tiedämme. En muutenkaan ymmärrä, miksi lihaville laitetaan mahankuristusrengas tms, itsehän he ovat itsensä lihottaneet, joten eikö sopisi laihduttaakin itse?

Tässä ei ole kyse nyt 90% lihavia, vaan noista kahdesta vissiin yhdestä maailman lihavimmista naisesta. mikäs syy niillä 10% sitten muuten on?

Tyhmä kärjistää näin, mutta meinaatko nyt sitten että kun ilman pipoa sairastuu niin voisi itse hoitaa sen sairauden, kun itse sen hankkikin? Tyhmä esimerkki mutta kärjistettynä näin.

Ihan salettiin suurin osa lihavista ihmisistä lihoo ihan vain välinpitämättömyyttään ja kehtaamattomuuttaan. mutta uskon että joissain ääritapauksissa, kyseessä voi olla muutakin kuin vääristynyt omakuva. Henkisiä juttuja nämä varmasti ovat suurin osa, mutta uskon että myös fyysisillä ominaisuuksilla / sairauksilla / perintötekijöillä VOI olla osuutta asiaan joissain tapauksissa.

 

[Leona]

Miksi näihin keskusteluihin pitää aina vetää fyysiset/henkiset sairaudet ja syömishäiriöt, kun vähintään 90 % ylipainoisista on kuitenkin lihavia siitä yksinkertaisesta syystä, minkä me kaikki hyvin tiedämme.

Mihin tuo prosenttiluku perustuu, onko mutua vai johonkin tutkimukseen perustuvaa? Varmaan monilla ylipainoisilla kyse onkin laiskuudesta, mutta en oikein jaksa uskoa, että noilla 200 kiloisilla kyse on vain ja ainoastaan laiskuudesta. Joku sairaus silloin täytyy olla, jos päätyy painamaan 200 kg eikä tee/kykene tekemään asialle mitään.

 

[Dee]

Miksi näihin keskusteluihin pitää aina vetää fyysiset/henkiset sairaudet ja syömishäiriöt, kun vähintään 90 % ylipainoisista on kuitenkin lihavia siitä yksinkertaisesta syystä, minkä me kaikki hyvin tiedämme.

...clip clip...

Ihmettelen myös sitä, että vaikka kuinka olisi jokin sairaus, niin miksei missään vaiheessa soi kellot päässä, ja jalat ala suunnata lääkäriin? Varsinkin fyysisten sairauksien kyseessä ollessa. tai miksei läheiset tee mitään?

Tätä samaa minäkin eilen ihmettelin kyseistä dokkaria seuratessani! Eihän nyt kukaan liho kuukaudessa "vahingossa" neljännestonnin painoiseksi eli miten ihmeessä ne ihmiset ei itse herää toimimaan jo huomattavasti aikaisemmin.

Ja, jos kerran ongelma on sitten jo muodostunut ja on laadultaan sellainen, ettei kerta kaikkiaan kykene itse kontrolloimaan omaa syömistään, niin miksi ei sitten pyydä esim. jotain perheenjäsentään kirjaimellisesti vahtimaan henkilön dieettiä ja joka ikistä suupalaa 24/7 niin kauan, kunnes homma alkaa pysymään hanskassa. Varmasti jostain löytyy joku lähihoitaja/ravintoterapeutti/laihdutusklinikka tmv. joka tarjoaa ympärivuorokautista valvontapalvelua ellei läheisiä ole. Ja eihän esim. noilla eilen tv:ssä nähdyillä naisilla ole edes teoriassa mahista jotenkin vaivihkaa kirmata lähimpään ravintolaan salaa syömään, kun eivät jaksa liikkua kuin 50m ja autoonkaan ei mahdu. Eli jos siellä kotona ei olisi saatavilla kerrassaan MITÄÄN muuta ruokaa kuin sovitun dieetin ainekset ja joku vielä väijyisi vieressä ettei mitään pizzatakseja tmv. tilailla, niin väkisinhän siinä laihtuisi.

 

[Hynkkä]

Onko tuo liikalihavuus välttämättä sairaus? Voiko ihminen olla onnellisempi läskinä kuin laihana?
Joku ihminen voi olla onnellinen vaikka olisi erittäin lihava. Saattaa jopa saada elämänsä suurimmat nautinnot syödessään hyvää ruokaa tai läjän tuoreita karamelleja. Sitä ei itse välttämättä ajattele, että 300kg paino on sairasta tai sairaus. Vaan pitää sitä itse hyvänä ja saa tarvitsemaansa nautintoa ja elämäänsä sisältöä, eikä tarvitse "pelätä" lihomista. Jos haluaa olla läski ja syödä mitä haluaa koko elämänsä ajan, sekä nauttii siitä ja on onnellinen, niin mitä sitten vaikka kuolee 40 vuotiaana. Jotkut toiset harrastaa extreme lajeja, ja toiset hurjastelee moottoripyörillä niin pitkään, että henki lähtee.

Ps. En itse ole hillitön läski, vaikka muutama kilo ylimääräistä onkin.. :D

 

[D.Yates]

En muutenkaan ymmärrä, miksi lihaville laitetaan mahankuristusrengas tms, itsehän he ovat itsensä lihottaneet, joten eikö sopisi laihduttaakin itse?

Tuota voisi verrata Antabukseen. Jos on kuristusrengas ja vedät hypermätöt, ratkiaa maha ja kuolet. Antaa kummasti itsekuria :thumbs:

En suosittele Antabusta kenellekään, siitä tulee viinan kanssa tosi huono olo.

 

[BigBoi]

Loppujen lopuksi taisi käydä niin että se "neitokainen" rupesi lihomaan takasin sen 44kg mitä laihtui :wall:

Ei siinä niin käynyt. Se sai pudotettua 1,5 vuodessa sen 44 kg ja piti saman painon vielä sen 1,5 vuotta ja kun ohjelma loppui niin oli jonkun sairaalan leikkaus listalla menossa imuun. Ja niille ketä ihmettelee ettei nuo jaksa tehdä mitään niin miettikää sitä että makaatte 10 vuotta sängyssä ja sen jälkeen lähdette semmonen 150 kg ylimääräistä niskassa kävelemään niin voi ruveta aika nopeesti puuskuttamaan. No ei se ehkä ihan niin paljon ollut lihonnut sen ajan aikana mutta kuitenkin siitä saa hiukan jotain kuvaa siitä millaista se voisi olla.
Aika sairasta "päästää" itsensä tommoiseen kuntoon, mutta sairaushan toi on mutta kyllä oli aika paljon sisua tolla muijalla kuka laihdutti sen 44 kg ei voi käsittää että joku on niin lihava ettei saa esim. kynää lattialta.

 

[Jortsu]

On se kumma että nykyään pitää kaikessa siirtää vastuu pois yksilöltä ja pistää se mm. sairauden piikkiin. Kaikkea ymmärretään. Laiskuus, saamattomuus, välinpitämättömyys ja selkärangan (ei kirjaimellisen) puute ei ole sairautta.

 

[Leona]

Tuskin kukaan on sitä tarkoittanut, että vastuu siirtyisi yksilöltä, jos kyse on sairaudesta. Erityisesti syömishäiriöissä avainasemassa on henkilön oma halu parantua. Vastuu ei siis poistu yksilöltä, mutta paranemiseen tarvitaan jonkinlaista apua.

Hynkällä oli kyllä mielenkiintoinen pointti. Voi kai sitä olla onnellinen sairaalloisen lihavanakin eikä siinä kai sitten ole ainakaan sen yksilön kannalta mitään pahaa. Läheisille voisi tietysti olla aika rankkaa katsoa kun toinen tappaa itsensä syömällä, mutta kai sitä sitten pitäisi osata olla onnellinen, kun kerran se onnellinen lihavakin on onnellinen. :jahas:

 

[harde20]

Olihan se aikamoinen dokkari, kyllä sitä kuitenkin pitää hattua nostaa ihmisille jotka tosiaan yrittävät pudottaa painoa vaikka varmaan alussa tuntuukin mahdottomalle.Suurin osa lihavista ihmisitä varmaan ajattelee että minä vain lihon helposti enkä sille mitään voi ja vetää päälle kilon maksamakkaraa mutta on ilahduttavaa nähdä että poikkeuksiakin löytyy :thumbs: Tuommoisissa painomäärissä liikuttaessa kai geenienkin täytyy näytellä aikamoista roolia mutta ei se mikään selitys mielestäni ole.Vai onko niin että he syövät aina iltaisin paljon roskaruokaa ja vetävät sitten päälle jotain joka antaa kunnon boostin insuliinin tuotantoon ja näin elimistö varastoi sen rasvan tehokkaammin soluihin?

 

[unreal]

Sillä nuoremmalla oli vielä lapsiakin, ainkin 12v ja 9v, miten on mahdollisa?
Pystyykö ylipäätänsä noin lihavana duunaamaan lapsia.
Lapset joutuvat vielä tekemään kaikki työt kun äiskä istuu nojatuolissa ja vetää piirakkaa naamariin.
Ihmettelen kuinka kukaan ei ole puuttunut aikaisemmin. Luulisi, että edes lasten takia olisi alkanut hieman ajatella aikaisemmin kuin 250 kg ryhävalaana, että "pitäisköhän mun vähän laihduttaa".

 

[Hippa]

Olihan se aikamoinen dokkari, kyllä sitä kuitenkin pitää hattua nostaa ihmisille jotka tosiaan yrittävät pudottaa painoa vaikka varmaan alussa tuntuukin mahdottomalle.Suurin osa lihavista ihmisitä varmaan ajattelee että minä vain lihon helposti enkä sille mitään voi ja vetää päälle kilon maksamakkaraa mutta on ilahduttavaa nähdä että poikkeuksiakin löytyy :thumbs: Tuommoisissa painomäärissä liikuttaessa kai geenienkin täytyy näytellä aikamoista roolia mutta ei se mikään selitys mielestäni ole.Vai onko niin että he syövät aina iltaisin paljon roskaruokaa ja vetävät sitten päälle jotain joka antaa kunnon boostin insuliinin tuotantoon ja näin elimistö varastoi sen rasvan tehokkaammin soluihin?

Iltalehden sivuilla oli juttua miehestä, joka veti pelkästään rasvaa ja hiilaria eikä yhtään proteiinia.

http://www.iltalehti.fi/2004/09/22/2241739_uu.shtml

Jos geenit olisi tosiaan sitä, että joku asia nyt vaan on niin eikä se siitä voi ikinä miksikään muuttua, evoluutiokaan ei olisi mahdollista.

Uskon kyllä, että noissakin tapauksissa voisi informaatiolla saada jo aika lailla ennaltaehkäistyä lihomista.

Miettikää, jos te olisitte ravintolan pomoja ja voisitte syödä melkeen mitä vaan. Vetäisittekö joka päivä jotai hiilari/rasvakomboa vai tilaisitteko kenties ravintokoostumukseltaan hyvää ruokaa? Ravintolassa valmistettuna riisi ja kanakin voi kaikessa yksinkertaisuudessaan olla erinomaisen hyvää.

Itse keksisin ainakin biljoona eri ruokalajia puhdasta, optimaalista ruokaa, jos ei tarttis itse valmistaa

 

[Leona]

Se on kyllä totta, että informaatiolla on varmasti iso rooli ja oikean ravintotietouden levittäminen on tärkeää. Onhan sitä täälläkin moneen kertaan päivitelty, kuinka älyttömiä ravintouskomuksia ihmisillä voi olla. Monesti vieläpä kuulee sanottavan, että suomalaisilla on erityisen hyvin tietoa ravintoasioista verrattuna muiden maiden kansalaisiin. Minä olen ainakin ihan suomalaisilta jo kuullut niin älyttömiä juttuja, että pelottaa ajatella, mitä jossain muualla ajatellaan ravintoasioista

Tuli kyllä todella epäuskoinen olo kun luin tuota Iltalehden juttua. Käsittämätöntä, että joku on voinut painaa 486 kg.

 

[Miuku]

Oli kyllä aika masentavaa katsottavaa. 10 vuotta seinien sisällä ja sitten ovat heränneet siihen, etteivät pysty enää liikkumaan.

Mutta ei kai superläskillekään laihduttaminen ole yhtään sen helpompaa (vaikeampaa?) kuin meille muillekaan. Eli arvostelkoot tuota 40 kilon painonpudotusta ne, jotka itse on pudottaneet 40 kg nopeammin...

Kyllähän sen näki tuosta ohjelmasta, että ei ne oikeasti laihduttamisesta tietäneet yhtään enempää kuin meidän painonvartijatäditkään, jotka kaupassa lappaa kassiin 5 litraa kevytjugurttia ja mielettömiä määriä leipää. Siinä konseptissa 40 kiloa on älytön urakka.

Tuo suomennettu nimi lihavasta laihaksi oli ylihämäävä. Eihän tuossa ohjelmassa mitään laihoja ihmisiä näkynyt... Masentavaa katsoa tuollaisia "projekteja", joista ei tule oikein mitään.

 

[reinhardt]

Mihin tuo prosenttiluku perustuu, onko mutua vai johonkin tutkimukseen perustuvaa?

pelkkä heitto tietysti, jos kyse olisi tutkimuksesta olisin sanonut niin. Ja ne loput kymmenkunta prosenttia on juuri niitä syömishäiriöisiä ja muuten sairaita.

Uskomaton tämä medikalisoitunut holhousyhteiskunta, kun lihavuuskin on aina sairaus tai siitä syytetään geenejä, vaikka se oma käsi sitä ruokaa suuhun lappaa. Jollain äärimmäisen harvoilla sitten oikeasti päässä heittää tai aineenvaihdunta ei pelaa, mutta kun tavisjokinorsutkin sitten kuvittelevat olevansa poikkeustapauksia.

Tähänkin pätee se, että elämä on monivalintatehtävä.