Nykyisten hallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen mielestä Suomen täytyy tulevalla vaalikaudella muuttaa ulkomaalaislain säädöksiä perheenyhdistämisistä.
[..]
Etenkin Kokoomuksen mukaan asian täytyy olla esillä hallitusneuvotteluissa.
[..]
Perheenyhdistämishakemukset ovat pahasti ruuhkautuneet. Tällä hetkellä niitä on jonossa noin 3500 kappaletta. Viime vuonna yli neljännes hakemuksista hylättiin.
Kokoomuksen ja keskustan mielestä pääongelma on se, että Suomi ei aseta kansainvälistä suojelua saaneelle ulkomaalaiselle tarpeeksi ehtoja perheen yhdistämiseksi.
Puolueiden linja tuli esille eduskunnan viime metreillä, kun eduskunnan hallintovaliokunta pyysi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsilta (r) selvityksen siitä, millaisia perheenyhdistämiskäytäntöjä Euroopan maissa sovelletaan. Valiokunnassa keskusta ja kokoomus kritisoivat selvityksen johtopäätöstä, jonka mukaan Suomessa ei olisi tarvetta muutoksiin.
"Olisi hyvä mennä tanskalaiseen käytäntöön, että pitää ensin elättää itsensä ja olla myös asunto järjestettynä", sanoo kokoomuksen maahanmuutto-ohjelman kirjoittanut kansanedustaja Arto Satonen.
Keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas pitää vetämänsä hallintovaliokunnan linjanvetoja hyvinä: asuntovaatimuksen lisäksi perheenkokoaja ei saisi turvautua Suomen sosiaalihuoltojärjestelmään vuoden-kahden aikana ennen hakemusta.
Hallintovaliokunta on myös sitä mieltä, että kasvattilapset hyväksytään perheenjäseniksi EU-maista ainoastaan Suomessa.
Valiokunnan jäsenen, perussuomalaisten kansanedustajan Pietari Jääskeläisen mukaan valiokunta oli maahanmuuttoasioissa huomattavasti aktiivisempi kuin maahanmuuttoministeri Astrid Thors.
Suomen maahanmuuttopolitiikka alkoi kiristyä vuonna 2009, kun hallitus teki niin sanotun puolivälitarkastelun.
[..]
"Me olimme olleet sinisilmäisiä. Porsaanreiät on tukittava siksi, ettei syntyisi negatiivista asennetta koko maahanmuuttoa kohtaan", Satonen sanoo.
[..] Selvin onnistuminen koski EU-maiden kansalaisten turvapaikkahakemuksia.
Etenkin Bulgarian romanit hakivat Suomesta turvapaikkaa tietäen hyvin, että sellaista ei toisesta EU-maasta voi saada.
Hakemusten käsittelyaika oli pitkä, ja sen ajan saattoi olla turvapaikanhakijoiden vastaanoton piirissä ja nostaa toimeentulotukea.
Tämä estettiin nopeuttamalla EU-kansalaisten hakemusten käsittelyä. Kielteinen päätös tuli vauhdilla, jonka jälkeen vastaanottopalvelut loppuivat. Hakemusten määrä putosi hetkessä.
Jääskeläisen mukaan nykyisen maahanmuuttopolitiikan pahin ongelma on, että 70 prosenttia turvapaikanhakijoista käännytetään.
"Vastaanottokeskuksissa yhden ihmisen kustannukset ovat vuositasolla 50 000 euroa. Samalla rahalla voitaisiin auttaa kymmeniä turvapaikanhakijoita heidän lähialueillaan, joissa on samantyyppinen kulttuuri, ilmasto ja uskonto."
Toisena ongelmana Jääskeläinen pitää sitä, että maahanmuuton kustannuksia ei ole saatavilla edes sadan miljoonan euron tarkkuudella.
