Eilen töllötin youtubesta liveuutisia olikohan CNN:n vai Foxin toivossa että olis juttua Israelista, mutta tulikin Trumpin vaalitilaisuutta Ohiosta. Katsoin puoli tuntia, pidin puolen tunnin tauon ja kun palasin livefeediä katsomaan niin siellä se tykitti edelleen. Ei kyllä minkäänlaisia seniiliyden tai hidastumisen merkkejä kaverissa, liekkö 1,5h paasasi putkeen. Oli huumoria ja terävää kuittailua, eikä ollut vain lukemassa täysin käsikirjoitettua puhetta promptista. Tulipahan vain mieleen, että mitä tsäänssejä Bidenilla on kun vaalityö ja -väittelyt pääsevät kunnolla vauhtiin. Ehkä se Bidenin tsäänssi on siinä että Trump on liian Trump eikä malta olla vetämättä överiksi
Kattelin New Hampshiren puhetta ja aikalailla vanhoilla eväillä edelleen jatketaan. Onhan sillä kadehtittava taito jatkaa puhumista, vaikka ajatus katkeaisikin kesken lauseen, niin sitten se vaan sumeilematta jatkaa sillä sivuraiteella eteenpäin, vaikka mitään loogista siirtymää tai aasinsiltaa ei olisikaan. Melkoinen kontrasti Bideniin, jolla puskee totaalinen blokki päälle ja monesti vielä nolo yritys olla itseironinen - joka on kaiken lisäksi vielä kovin ei-amerikkalainen piirre.
Toisaalta Trumpin puheissa on vuodesta toiseen samat tarinan aihiot mukana - loputon itsekehu, erilaiset variaatiot "itkevistä miehistä", yrityksistä samaistua normijampan arkeen esim. vedensäännöstelyn keskellä, tuulimyllyfobiat, "open border"-kauhistelut, "voter id"-narinat, jonkin ajankohtaisen henkilön alaspäin lyöminen ja tietenkin Hillary/Obama/Biden-antipatiat. Helppoahan se on kritisoida ja antaa suun käydä, jos ei ole pyrkimystä olla korrekti tai edes johdonmukainen. Ainakin mun korvaan särähtää, kuinka ensin paasataan kuinka Hillary ei ole enää relevantti, mutta ilmeisesti kuitenkin hänelle sitä se kuitenkin on, kun pitää erikseen puheissaan nimeltä mainita kerta toisensa jälkeen
Jokin itsereflektio olisi terve lisäys - siis sellainen, jossa ei keskityttäisi katumaan sitä, että joitain virkanimityksiä tehtiin pätevyys eikä henkilökohtainen lojaalius edellä.
Toinen seikka, mikä puheista puuttuu kokonaan, ja joka edellisissä vaaliväittelyissäkin kompastuskiveksi muodostui, on selkeä pyrkimys ratkaisukeskeisyyteen - joku mainoslause voi olla päämäärä, mutta ratkaisu se ei ole. Vaatii ihan eri levelin puhujan lahjoja esittää ratkaisuja tylsine yksityiskohtineen ja haittapuolineen, niin että jengi jaksaisi kuunnella ja vieläpä ymmärtäisi.
apnews.com
Kukapa olisi arvannut?
