Meni jotakuinkin näin:
1) Carroll kertoi muistelmateoksessaan tulleensa Trumpin raiskaamaksi
2) Trump haukkuu somessa Carrollin valehtelijaksi ja muutenkin lyttyyn
3) Carroll nostaa siviilikanteen kunnianloukkauksesta
4) Tyypillistä väistely-/viivyttelytaktiikkaa Trumpilta, jonka aikana tapahtunut New Yorkin lakimuutos mahdollistaa vanhentuneiden raiskausten käsittelyn siviilioikeudessa
5) Carroll lisää raiskaussyytökset mukaan
Varsinaisia silminnäkijöitä ei kummallakaan osapuolella ollut väitteidensä tueksi, mutta Carrollilla olisi ollut "mällimekko" dna-näytettä varten, jota Trump ei suostunut antamaan.
Carrollin tapahtumakuvaus ei kovin vakuuttava ollut, sillä hän esimerkiksi ei edes osannut sanoa tarkkaa päivämäärää, jolloin raiskaus oli tapahtunut. Trumpin kuuleminen oli kuitenkin jotain vieläkin typerämpää, jossa hän tyypilliseen tapaansa valehteli aivan mitättömistä asioista, syyllisti uhria ja hänellä vaikutti olevan käsitys, että se mistä häntä syytetään ei edes olisi väärin. Erikoisin moka tapahtui kuitenkin hänen väitettyään ettei Carroll edes ole "hänen tyyppiään", mutta silti luuli häntä ex-vaimokseen hänelle esitetyssä kuvassa - vaikka vieressä istunut asianajajansa yrittikin häntä oikaista.
Tyypilliseen tapaan tämä siviilioikeudenkäynti ratkesi siihen kumpaa osapuolta pidettiin luotettavampana - raiskaussyytös ei kuitenkaan läpi mennyt, mutta seksuaalisen ahdistelun ja kunnianloukkauksen katsottiin tapahtuneen.