D-vitamiini (EI ALENNUSKOODEJA TAI TILAUSJUTTUJA)

[aake65]

Voiko olla mahdollista, että d vitsku sais finnit lähtemään naamasta? Huomasin tänään, et ei oo oikeestaan yhtään finnejä enää :D (ennen kun aloin imuttaan d:tä, finnejä oli "kohtuullisesti" :D).

Voipa hyvinki olla. Kyllähän siinä iho paranee ja mulla ainakin on hiukka tummempi pigmentti. Ja onhan siinä suora yhteys siihen että kesällä aurongon alla nämä samat asiat tulee esille myös.

 

[MC Aropupu]

Voiko olla mahdollista, että d vitsku sais finnit lähtemään naamasta? Huomasin tänään, et ei oo oikeestaan yhtään finnejä enää :D (ennen kun aloin imuttaan d:tä, finnejä oli "kohtuullisesti" :D).

Sellaista juttua oli tuolla Tiede-lehden palstallakin, että D saattaisi auttaa akneen. Eli ihan mahdollista.

 

[Pikkumiihkali]

Lähinnä halusin nostaa turvallisuuskysymyksen ja suurien annosten tarpeellisuuden siksi esille, koska oletan Suomen suositusten nojaavan kuitenkin ihan pätevään tutkimustietoon. Toki suositukset kulkevat aina uusinta tutkimustietoa jäljessä, mutta aina kannattaa pitää mielessä myöskin se, että suositusten pohjalla täytyy olla vahva näytönaste epidemiologisista tutkimuksista (tai ainakin tähän pyritään) ennen kuin niitä mennään muuttamaan.

Viralliset tahot ovat saantisuositustensa kanssa aivan ulapalla. Wanhojen aikojen himovarovainen hidastelutaktiikka ei ole enää tätä päivää. Netistä saat tiedon ja tavaran samalla istumalla. Aktiivisten ihmisten omatoimisuus on aivan eri tasolla kuin mitä esim. ravitsemussuosituksia laativassa työryhmässä asiantuntijana istuva dosentti Christel Lamberg-Allardt (linkki 1) olettaa. Hänhän loihe sanomaan (linkki 2), jotta suosituksia tarkistetaan sitten joskus vuosien kuluttua huolimatta D-vitamiinin nykytutkimusten vakuuttavasta tasosta:
"Ryhmä ei muuta suositusta, sillä mahdolliset muutokset tehdään pohjoismaisena yhteistyönä."
"Oma käsitykseni on, että riittävää näyttöä suurten saantien höydyistä ei ole, ja niiden haitoista vielä vähemmän."

Lue: "Meillä ei ole munaa muuttaa suosituksia, vaan mieluummin tapamme kansalaisia yhä edelleen vanhaan tapaan D-vitamiinivajeeseen. Odottakaa alamaiset nöyrästi."

Suosituksen tarkistukseen mennessä sadat tuhannet suomalaiset ovat ottaneet oikeuden omaan käsiinsä ja vetävät kymmenkertaisia annoksia suosituksiin verrattuna. Ts. realiteetit ja valtion "asiantuntijoiden" uskottavuus ovat yhtä lähellä toisiaan kuin Montevideo ja Pihtipudas. Muutenhan virallisten tahojen kanta asiaan olisi luokkaa EVVK, mutta asiassa mättää se, että suuri osa suomalaisista ja etenkin vanhukset elävät vakavassa D-vitamiinivajeessa. Tuhannet ihmiset kärsivät koko ajan ja päivittäin vakavista sairauksista virallisten toimijoiden ylivarovaisuuden takia. Tuhannet ihmiset kuolevat D-vitamiinivajeen aiheuttamiin vaikutuksiin.


Linkki 1: http://www2.vaalikone.fi/kunta2004/naytaehdokas.jsp?VP=1009&ehdokas=4690
Linkki 2: http://sundqvist.blogspot.com/2009/08/d-vitamiinin-saantisuosituksia.html

 

[ossipena]

Lue: "Meillä ei ole munaa muuttaa suosituksia, vaan mieluummin tapamme kansalaisia yhä edelleen vanhaan tapaan D-vitamiinivajeeseen. Odottakaa alamaiset nöyrästi."

onko sulla munaa ottaa sekä henkinen että taloudellinen vastuu jokaiselle suomalaiselle mahdollisista huonoista seurauksista jos suositus esim kymmenkertaistetaan? jos ei niin lopetahan jo tuollainen huutelu... sieltä 200kg steroidisian takaa on aina helpompi huudella kuin itsekseen koivukylän ostarilla.

 

[Pikkumiihkali]

onko sulla munaa ottaa sekä henkinen että taloudellinen vastuu jokaiselle suomalaiselle mahdollisista huonoista seurauksista jos suositus esim kymmenkertaistetaan?

Todennäköisesti kyllä jos olisin valtion D-vitamiinisaantisuosituksista vastaava dosentti, jolle palkka siitä hommasta maksetaan. Ja toisaallahan Christel on allekirjoittanut paperin, jossa suositellaan lapsille 25 µg/11 kg -kerrointa.

Edit: No onhan saantisuositusporukalla munaa kylläkin vastata D-vitamiinivajeen aiheuttamista sairauksista (syövät, diabetes jne.), että kyllä sitä munaa löytyy, kun oikeasta paikasta osataan kyylätä.

sieltä 200kg steroidisian takaa on aina helpompi huudella kuin itsekseen koivukylän ostarilla.

Öh? Painan 105 kilogrammaa enkä syö stereoita. Ettet nyt sekoita johonkin toiseen henkilöön? Itseesi?

 

[Pikkumiihkali]

Onko muuten kaikki saanu iHerbistä paketin mukana näytepussin jotain sellaista luomu-instant-coffeeta? Onko hyvää?

Nää taitaa vaihtua, mä sain jotain superfoodpuristetta

Mulle tuli kummatkin. Mitä enemmän tilaa, sitä enemmän näemmä bonusnäytteitä. Oli jo neljäs tilaus tuolta. Tilasin D:tä ja K2:sta. K2:kin on neljä kertaa halvempaa kuin luontaistuotekaupasta.

 

[Hempukka.]

Edit: No onhan saantisuositusporukalla munaa kylläkin vastata D-vitamiinivajeen aiheuttamista sairauksista (syövät, diabetes jne.), että kyllä sitä munaa löytyy, kun oikeasta paikasta osataan kyylätä.

Ennen kuin aletaan puhua siitä, että D-vitamiinivaje AIHEUTTAA syöpää, diabetesta jne., olisi ihan fiksua esittää EBM-tason faktaa väitteiden taustalle Onko kausaalinen suhde todettu laadukkaasta aineistosta? Toki asia minua kiinnostaa, mutta ei tällä hetkellä niin paljon, että viitsisin tuhlata aikaani kattavan kirjallisuushaun tekemiseen. Voisitko tehdä sen, kun taidat olla asialle enemmän omistautunut kuin minä? Medline ja Cochrane ovat päteviä tietokantoja ja sieltä kannattaa katsella lähinnä RCT-tutkimuksia ja systemaattisia katsauksia....Tosin sinä varmasti tiedätkin laadukkaan tiedonhaun tekniikat sekä tutkimusten arvioinnissa käytettävät laatukriteerit, joten enpä ala tässä sen enempää opastamaan.

 

[Paletaani]

En ole itsekään mikään D-vitamiiniasiantuntija vaan ihan taviskandi, joka tykkää tukeutua suomalaisiin hoitosuosituksiin . Lähinnä halusin nostaa turvallisuuskysymyksen ja suurien annosten tarpeellisuuden siksi esille, koska oletan Suomen suositusten nojaavan kuitenkin ihan pätevään tutkimustietoon. Toki suositukset kulkevat aina uusinta tutkimustietoa jäljessä, mutta aina kannattaa pitää mielessä myöskin se, että suositusten pohjalla täytyy olla vahva näytönaste epidemiologisista tutkimuksista (tai ainakin tähän pyritään) ennen kuin niitä mennään muuttamaan. Toisin sanoen yksittäiset pienellä n:llä tehdyt tutkimukset eivät riitä muuttamaan suosituksia, vaikka tutkimuksista olisikin varsin suotuisat tulokset.

Näiden D-vitamiinitutkimusten määrä taitaa tällä hetkellä kasvaa kymmenien artikkelien kuukausivauhtia ja ainakin niiden yhteinen n kasvaa samassa suhteessa. Taviskandinakin kannattaa pysyä ajan hermolla ;) On totta, että nuo saantisuositukset pyritään aina perustelemaan mahdollisimman suurella aineistolla ja ottaen huomioon keskimääräinen väestö. Jos kuitenkin hieman katsoo tuota D-vitamiinisuositusten historiaa niin nähdään että ennen vuotta 1963 on (hieman lähteestä riippuen) suositeltu pienillekin lapsille 50-100ug tai jopa 125ug päivässä ilman mitään raportoituja haittavaikutuksia (esim. hyperkalsemiaa). Tämän jälkeen on tullut sellaista tietoa, jonka valossa on ollut syytä pudottaa suosituksia ja siihen on varmasti päädytty ihan vilpittömässä hengessä. Viime vuosina on kuitenkin tuotettu niin valtaisa määrä erisuuntaista tutkimustietoa että noita suosituksia on todellakin syytä päivitellä.

Iso laiva kääntyy hitaasti.

Myös siksi halusin puuttua turvallisuuteen, koska täällä on vilahtanut myös kommentti, että myös lapsille annettaisiin D-vitamiinia yli suositusten. On hyvä muistaa, että lasten fysiologia ja metaboliareiti ovat epäkypsiä ja hyperkalsemian vaara myöskin suurempi kuin aikuisilla.

Miten määrittelet tässä 'lapsen'? Osaatko heittää jotain faktaa siitä, miten tuo D-vitamiinimetabolia kypsyy? Eikös tuo hyperkalsemia riipu kuitenkin ensikädessä D-vitamiinin ohella syötävästä ravinnosta? Voisihan sitä myös kuvitella (näin mutulla) että aktiivisella ja kasvavalla lapsella hyperkalsemian riski on aikuista pienempi sillä esim. kasvaviin luihin menee kalsiumia melkoinen määrä.

Mutta joo, bodarit (myös wannabe-sellaiset) ovat monessa suhteessa ihan oma juttunsa, että siinä mielessä saattoi olla vähän turhaakin tämä minun pohdiskeluni.

Ei se turhaa ole, kyllähän siellä aina joku turvallinen yläraja tulee vastaan. Tuo 50ug/vrk on melko varmasti turvallinen kaikilla mutta tarpeesta ja henkilöstä riippuen voi olla paljon korkeampikin.

Paletaani ja Tumuu, kiitos linkeistä. Tutustun niihin tarkemmin ajan kanssa ja tulen ehkä sitten taas kommentoimaan.

Jos vielä kiinnostaa nii lukaise toki myös tämä.

Jopa Ilari Paakkari on sanonut näin:

Alkaa kaduttaa kun laitoin mummoni esimerkiksi ihmisestä, kenelle en suosittelisi kovin isoja määriä D-vitamiinia :D Toisaalta kyllä ihan mielenkiintoista asiaa.

Eli siis jopa Suomessakin kalsidiolitason tavoite on 80-100nmol/L, mutta silti virallinen d-vitamiinin suositus on edelleen 7,5-10mcg. On tässä pikkasen sellasta ristiriidan tynkää, kun tuossa aikaisemmin laittamassani käyrässä näkyy, että edes 25mcg ei vielä riitä tuollaisiin tasoihin talvella keskiarvollisesti. Kanadassahan se suositus taitaa olla jo 50mcg? En mene kyllä täysin varmaksi sanomaan.

Joo Kanadassa taitaa olla tuota luokkaa. Tuossa linkkaamassasi tutkimuksessa taisi kuitenkin olla koehenkilöinä terveitä keski-ikäisiä ihmisiä eikä mummoja. Noh, jokatapauksessa pitäisin mummoille ylärajana 100ug/vrk. And I base this on absolutely nothing. Except mutu.

Pitää paremmalla ajalla perehtyä tarkemmin.

Lue: "Meillä ei ole munaa muuttaa suosituksia, vaan mieluummin tapamme kansalaisia yhä edelleen vanhaan tapaan D-vitamiinivajeeseen. Odottakaa alamaiset nöyrästi."

Onko se itse Antti H, kun siellä kirjoittelee? Mollaas vielä vähän Pekka Puskaa ja isoja lääkefirmoja niin vaikutelma on täydellinen ;)

Noh, tsoukit sikseen. Alkaahan se tosiaan näyttää selvältä että nuo suositukset ovat rankasti alakanttiin. Todella harmillista tuo D-vitamiinityöryhmien jahkailu mutta eipä tässä kai muuta voi kun pitää odotellessa huoli omasta ja omien mummojen D-vitamiinisaannista.

Joo, se on vaihtuva se tilauksen mukana tuleva näytepakkaus. Mullekin tuli jotain sienikahvia toissapäiväisen tilauksen mukana.

Tarkemmin luettuna tosiaan meikällä kans tuota sienikahvia. Voishan tuosta kupposet keitellä ja katsoa miltä tämä syksyn harmaus alkaa näyttää :D

 

[tumuuu]

Tuossa linkkaamassasi tutkimuksessa taisi kuitenkin olla koehenkilöinä terveitä keski-ikäisiä ihmisiä eikä mummoja.

Joo se jälkimmäinen tekstini ei enää liittynyt mummoihin vaan ihan yleisesti keskivertokansaan. Oli vähän huonosti kirjoitettu. Tuossa on ainakin yksi tutkimus minkä Reinhold Vieth ja kumppanit tekivät Romaniassa:

http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/ajcn.2008.26890v1

Eli vanhuksille annettiin 125mcg 12kk ajan eikä ainakaan siinä ajassa havaittu mitään haittavaikutuksia. En minäkään silti tiedä paljonko uskaltaisin "suositella" omalle mummolleni, kun erilaiset sairaudet yms. voi mahdollisesti vaikuttaa vähän kaikkeen

 

[Pexi84]

Hölmöä kun suomesta ei löydy tarpeeksi vahvoja D-vitskuja. 25ug-tabujakin saa vedellä kourallisen ennenku riittää:jahas:

Öh? Painan 105 kilogrammaa enkä syö stereoita. Ettet nyt sekoita johonkin toiseen henkilöön? Itseesi?

Kaverilla(OP) oli joskus sen verta "kova" hyvinkin omalaatuinen rintaposetus avatarissa, että laittaa epäilemään.

 

[Pikkumiihkali]

Kaverilla oli joskus sen verta "kova" hyvinkin omalaatuinen rintaposetus avatarissa, että laittaa epäilemään.

Siis Ossipenalla vai Miihkalilla?
Terveisin Pikkumiihkali!

 

[Pikkumiihkali]

...Toki asia minua kiinnostaa, mutta ei tällä hetkellä niin paljon, että viitsisin tuhlata aikaani kattavan kirjallisuushaun tekemiseen. Voisitko tehdä sen...

No suoraan sanoen en voisi puolestasi päivittää ammattiosaamistasi. Tiede-lehden foorumin D-säikeessä on jamppoja, jotka jaksavat tehdä niin päivästä toiseen, mutta itselläni ei siihen kärsivällisyys riitä. Oletko lukenut muuten tätä säiettä alusta asti?

http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/tapaus-d-vitamiini-t30602-3315.html

 

[Paletaani]

http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/ajcn.2008.26890v1

Eli vanhuksille annettiin 125mcg 12kk ajan eikä ainakaan siinä ajassa havaittu mitään haittavaikutuksia. En minäkään silti tiedä paljonko uskaltaisin "suositella" omalle mummolleni, kun erilaiset sairaudet yms. voi mahdollisesti vaikuttaa vähän kaikkeen

Tuohan oli muuten mielenkiintoista tietoa, kiitoksia! Mummoilla vielä parani luuntiheys tuossa ajassa. Harmi vain kun ei pääse ilmaiseksi lukemaan koko artikkelia.

 

[Pikkumiihkali]

Onko se itse Antti H, kun siellä kirjoittelee? Mollaas vielä vähän Pekka Puskaa ja isoja lääkefirmoja niin vaikutelma on täydellinen ;)

No täytyy myöntää, että kommenteissani voi olla Hontti A:mainen säväys. Syynä vuosia vaivanneet vit**maiset vaivat, jotka kävelleet hyvin lyhyessä ajassa hiiteen D-vitamiinitason reippaalla nostolla. Sitä ennen yritetty kohentaa oloa epätoivoisesti ravitsemuksella/liikunnalla/terveillä elintavoilla. Mainitusta vuosien kitkuttamisesta on jäänyt jäljellä pieni katkeruuden häivähdys kaikkea virallista "lääkintätietämystä" ja "terveyspolitiikkaa" kohtaan.

 

[Hempukka.]

.....

Ihan yleisenä huomiona halusin vain tuoda esille sen, että lapset eivät ole kuin pieniä aikuisia fysiologiansa suhteen, vaan eroja löytyy monessa suhteessa. Ylipäätään missä tahansa lääkeannostelussa tämä ero tulee ottaa huomioon ja varsinkin silloin, kun lapsille annetaan mututuntuman turvin suositukset ylittäviä annostuksia. Hyperkalsemiavaara liittyy kyllä saadun ravinnon kalsiumpitoisuuteen siinä suhteessa, että aktiivinen D-vitamiini lisää kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolesta. Kuitenkin D-vitamiinilla on myös luustovaikutuksia. Se edistää sekä luun muodostumista (lähinnä epäsuorasti lisäytyneen kalsiumin ja fosfaatin imeytymisen kautta) pienillä annostuksilla että resorptiota suurilla annostuksilla. Ja nyt täytyy kyllä myöntää, että puhun itsekin tässä hyvin pitkälti mutuilemalla, koska esim. tuon resorptioasia pohjautuu minulla tutkimukseen vuodelta kivi ja miekka , jonka viitettä en edes kehtaa tähän laittaa kun laiskuuttani en tosiaan kirjallisuuskatsauksia nyt ala tekemään. Mutta uskaltaudun nyt kuitenkin mutuilemaan. Mutta joka tapauksessa hamassa menneisyydessä on todettu, että suurilla D-vitamiiniannostuksilla on positiivinen vaikutus osteoklastimuodostukseen jopa siinä määrin, että nettovaikutuksena ollaan saatu aikaan luustoon kalsiumvaje ja vaarana sekundaarisesti, ainakin teoriassa, on hyperkalsemia. Ja täytyy nyt vielä myöntää myös se, että en puhu RCT-tason tutkimuksista.

Näin ollen D-vitamiinin yliannostus on ainakin kohtuullisella todennäköisyydellä myös itsenäinen hyperkalsemian riskitekijä ravintotekijöistä ja luustoiästä riippumatta. Sitä en kuitenkaan uskalla tässä arvailla, minkälaisia riskisuhteita ko. asian suhteen ollaan saatu/ saataisiin, jos asiaa tutkittaisiin.

Mutta niistä lasten ja aikuisten eroista…Olisin kyllä voinut olla mainitsematta asiasta, koska useimmilla lääkeainemetaboliaa ja –kinetiikkaa koskevilla eroilla aikuisten ja lasten välillä on suurempaa merkitystä alle vuoden iässä, siis jos lasten annostelussa toteutetaan painoon tai pinta-alaan suhteutettua annostelua. Eri asia tietysti on se, jos ei oteta huomioon lasten pienempää painoa tai suhteessa suurempaa ihon ja limakalvojen pinta-alaa. Jos nyt aletaan ihan tikusta vääntämään asiaa, niin teoriassa tuolla ihon suuremmalla suhteellisella osuudella on merkitystä D-vitamiinin saannin kannalta: suurempi pinta-ala tuottamaan enemmän kolekalsiferolia elimistölle. Mutta siis lasten suhteen tärkeää olisi se kokoon suhteutettu annostelu. Kaipa tuo itsestäänselvyys on tässä ihan hyvä mainita kertauksen kannalta ;). Ja suosituksia suurempaa annostelua puoltavana asiana voin mainita sen, että alle 12-vuotiailla metabolia on usein suhteellisesti vilkkaampaa kuin aikuisilla suhteessa suuremman maksan vuoksi. Sen verran täytyy vetää sanoja takaisin.

Paletaani, jos haluat tietää tarkemmin niistä aikuisten ja lasten eroista, joita tulee ottaa huomioon lääkeaineiden annostelussa, niin palaa asiaan. Nyt en niitä ala luettelemaan. Tuo suomalaisten suositusannosten laskemisen perusteena on ollut todennäköisesti se, että suuremmilla annostuksilla ei sen hetkisen tiedon valossa olla saatu aikaan lisähyötyä. En nyt itsekään usko, että siinä olisi ollut kyse haittavaikutuksista. Mutta oikeassa olet, hyvä olisi taviskandinkin pysyä ajan hermolla.

 

[hihih]

onkos tämä Testosterone Nationin artikkeli ollut jo täällä? http://www.tmuscle.com/free_online_article/sports_body_training_performance_nutrition/d_is_for_doping iHerbistä 5$ alennus koodilla KOG411

 

[Paletaani]

Ihan yleisenä huomiona halusin vain tuoda esille sen, että lapset eivät ole kuin pieniä aikuisia fysiologiansa suhteen, vaan eroja löytyy monessa suhteessa.

Enhän toki ole muuta väittänytkään. Uteliaisuuttani vain kyselin, josko olisit sattunut tietämään D-vitamiinimetabolian kehittymisestä. Itselläni on sellainen käsitys että se ei merkittävästi muutu yli vuoden vanhoilla lapsilla vaan vaikutukset riippuvat lähinnä lapsen fyysisestä koosta.

Ylipäätään missä tahansa lääkeannostelussa tämä ero tulee ottaa huomioon ja varsinkin silloin, kun lapsille annetaan mututuntuman turvin suositukset ylittäviä annostuksia.

Totta kai. Pitää kuitenkin ottaa myös huomioon se, miltä ajalta ja minkä maan suosituksia katsotaan. Kuten aikaisemmin on todettu, esim. Kanadassa tuo suositus on siellä 50ug/vrk pinnassa. Aiemmin todettiin myös, että Suomessakin tuo suositus oli vielä 1950-luvulla huomattavasti nykyistä korkeampi. Suurempi annostus ei ole tiettävästi aiheuttanut haitallisia vaikutuksia ennenkään eikä vielä tänäkään päivänä muissa maissa. Tässä on pakko myös korostaa sitä, että päiväntasaajan tuntumassa asustelevilla ihmisillä veren 25-(OH)-kolekalsiferolipitoisuudet ovat HUOMATTAVASTI meikäläisiä korkeammalla - vauvasta vaariin ja läpi koko vuoden. Eipä sielläpäin podeta pahemmin mitään kroonista hyperkalsemiaa.

Äänekkäin kritiikki taitaakin tällä hetkellä kohdistua siihen, että nykyiset suositukset ovat juuri siinä rajoilla että lapset eivät sairastu riisitautiin. Suositusten nostamisen puolesta olisi paljon näyttöä, kun taas nykyisellään pitämistä ei puolla mikään tutkimus. Nykyinen tilanne on seurausta vain siitä että vallitsevaa suositusta on totuttu pitämään oikeana ja kaikki isommat määrät tuntuvat siihen verrattuna pelottavan isoilta.

Ainakin minun mielestäni noita suosituksia pitäisi verrata ihan fysiologisiin, auringosta saataviin määriin eikä siihen millä vältetään juuri ja juuri vakavat puutostaudit.

Hyperkalsemiavaara liittyy kyllä saadun ravinnon kalsiumpitoisuuteen siinä suhteessa, että aktiivinen D-vitamiini lisää kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolesta. Kuitenkin D-vitamiinilla on myös luustovaikutuksia. Se edistää sekä luun muodostumista (lähinnä epäsuorasti lisäytyneen kalsiumin ja fosfaatin imeytymisen kautta) pienillä annostuksilla että resorptiota suurilla annostuksilla. Ja nyt täytyy kyllä myöntää, että puhun itsekin tässä hyvin pitkälti mutuilemalla, koska esim. tuon resorptioasia pohjautuu minulla tutkimukseen vuodelta kivi ja miekka , jonka viitettä en edes kehtaa tähän laittaa kun laiskuuttani en tosiaan kirjallisuuskatsauksia nyt ala tekemään. Mutta uskaltaudun nyt kuitenkin mutuilemaan. Mutta joka tapauksessa hamassa menneisyydessä on todettu, että suurilla D-vitamiiniannostuksilla on positiivinen vaikutus osteoklastimuodostukseen jopa siinä määrin, että nettovaikutuksena ollaan saatu aikaan luustoon kalsiumvaje ja vaarana sekundaarisesti, ainakin teoriassa, on hyperkalsemia. Ja täytyy nyt vielä myöntää myös se, että en puhu RCT-tason tutkimuksista.

Näin ollen D-vitamiinin yliannostus on ainakin kohtuullisella todennäköisyydellä myös itsenäinen hyperkalsemian riskitekijä ravintotekijöistä ja luustoiästä riippumatta. Sitä en kuitenkaan uskalla tässä arvailla, minkälaisia riskisuhteita ko. asian suhteen ollaan saatu/ saataisiin, jos asiaa tutkittaisiin.

Kyllä kyllä. Olisi vain mukava tietää tarkemmin noista määristä sen sijaan että vedottaisiin "liika on liikaa"-argumenttiin, joka me kaikki kyllä tiedostetaan

Paletaani, jos haluat tietää tarkemmin niistä aikuisten ja lasten eroista, joita tulee ottaa huomioon lääkeaineiden annostelussa, niin palaa asiaan. Nyt en niitä ala luettelemaan. Tuo suomalaisten suositusannosten laskemisen perusteena on ollut todennäköisesti se, että suuremmilla annostuksilla ei sen hetkisen tiedon valossa olla saatu aikaan lisähyötyä. En nyt itsekään usko, että siinä olisi ollut kyse haittavaikutuksista. Mutta oikeassa olet, hyvä olisi taviskandinkin pysyä ajan hermolla.

Eiköhän sulla ole parempaakin tekemistä kuin mun valistaminen :D Luokittelisin itse D-vitamiinin ennemminkin "luontaistuotteeksi" kuin "lääkeaineeksi". Sehän on kuitenkin endogeeninen hormoni, jolla on tarkoin säädellyt metaboliareitit. Tästä syystä sen mahdolliset yliannostusriskitkin pitää suhteuttaa eri tavalla, kuin elimistölle täysin vieraat molekyylit.

Nykytietämyksen valossa suuremmilla D-vitamiiniannoksilla on positiivista vaikutusta lähes kaikkiin terveydellisiin tekijöihin, jotka jäävät saavuttamatta nykyisellä suosituksella. Olen kuitenkin samaa mieltä, että kun noita suosituksia on laskettu, näistä ei varmaankaan ole tiedetty hölkäsen pöläystä.

Ihan vielä lisähuomautuksena, en osaa tällä hetkellä ottaa kantaa siihen mitä pitäisin itse kasvavalle lapselle sopivana määränä. Sen verran kuitenkin tiedän, että suositeltu (5-)10ug on hyvin kaukana optimaalisesta.

 

[sisilis]

Minkäs vahvuisia d-vitamiineja suosittelisitte n. 75kg painavalla aikuiselle miehelle? onko noi 5000 IU:t liian vahvoja? Ajattelin samalla tilata myös kalaöljykapseleita, mitkäs tuolla olisivat parhaita hinta/laatu suhteeltaan? Sitten on myös harkinnassa joku monivitamiinivalmiste, olisiko sellaisesta antaa suosituksia?

Kiitti.

 

[Hempukka.]

....

Kuten tuossa aikaisemmassa postissa jo viittasinkin, olisin voinut jättää nuo lapset mainitsematta, koska tosiaan suurin merkitys on sillä alle vuoden ikää edeltävällä jaksolla ja 12 ikävuoteen asti maksan suhteen ollaan jopa hiukan aikuisten metaboliaa vilkkaampia. Yleisesti keskustelun luonne sai minut nyt ottamaan kantaa asiaan lähtien palikkatason asioista. En tiedä, oliko sitten näsäviisastelua ja yleisesti argumentoinnin tason aliarvioimista. Ehkä joissakin tapauksissa, joissakin taas ei

En sen tarkemmin tiedä D-vitamiinin metabolian kehittymisestä, mutta jotain yleisiä suuntaviivoja, jotka näin maalaisjärjelläkin ajateltuna voivat vaikuttaa, voin mainita. Nämä nyt pätevät lähinnä imeväisiässä. Vastasyntyneen kehon rasvapitoisuus on pieni ja vesipitoisuus suurempi kuin aikuisilla. Eli D-vitamiinin ainakin varastoituvan osan jakautumistilavuus on suhteessa pienempi kuin aikuisilla (jos ollaan samaa mieltä siitä, että valtaosa varastoituu maksaan ja rasvakudokseen). Vastasyntyneellä on plasman proteiinien määrä ja sen seurauksena myös D-vitamiinin sitomiskyky myös vähäisempi kuin aikuisilla. Tästä voisi näin mutuilemalla päätellä, että suurempi osa saadusta D-vitamiinista on aktiivisessa poolissa. Tässä en viittaa 1,25 (OH)2-D-vitamiinin määrään, vaan yleisesti siihen, että verenkierrossa vapaana olevat hormonit ovat aktiivisia ja proteiineihin sitoutuneet ns. plasman varastopoolia. Alle vuoden iässä maksan metaboliakyky on vielä huonompi kuin 2-4 vuoden iässä. Tästä seuraa se, että sappinesteen mukana ulosteeseen erittyvien D-vitamiinimetaboliittien määrä on pienempi (no nyt olen minäkin tämän erittymisasian oppinut :hyvä. Eli kumulaatioriski kasvaa. Ja toisaalta, kyllähän niitä metaboliitteja erittyy myös virtsaan mukana pieniä määriä. Vastasyntyneisyyskaudella munuaisten eritystoiminta on vielä epäkypsää, mikä osaltaan suurentaa kumulaatioriskiä. Ja edelleen maksan ja munuaisten osalta voisi päätellä, että vastasyntyneisyyskaudella myöskin 25- ja 1-hydroksylaatiot ovat tehottomampia. No, tuosta taas seuraa se, että toksisten vaikutusten riski pienenee..

Mutta taidetaanpa olla aikalailla samoilla linjoilla tuon metabolianopeuden suhteen yli vuoden ikäisillä lapsilla. Ja kuten varmaan huomaat, näiden haittavaikutusten suhteen minunkin asenteeni on lieventynyt. Hiukan skeptinen olen vielä saavutettavien lisähyötyjen todellisesta määrästä, mutta katsotaan nyt, jos jaksan olla niinkin aktiivinen, että teen sen kirjallisuushaun joku päivä

D-vitamiinin annostelussa huomioon otettavat asiat rinnastin lääkeaineannosteluun, koska farmakokinetiikassa ja -dynamiikassa pätevät samat lainalaisuudet kuin yleiseti lääkeaineissakin. Kyllähän monet lääkeaineetkin ovat endogeenisten molekyylien kaltaisia.

 

[j.uhis]

En ole itsekään mikään D-vitamiiniasiantuntija vaan ihan taviskandi, joka tykkää tukeutua suomalaisiin hoitosuosituksiin . Lähinnä halusin nostaa turvallisuuskysymyksen ja suurien annosten tarpeellisuuden siksi esille, koska oletan Suomen suositusten nojaavan kuitenkin ihan pätevään tutkimustietoon..

Suomalainen virallinen D-vitamiinisuositus, ja moni muukin ravintoainesuositus, pohjautuu aikanaan keskimääräisestä ravinnosta keskimääriin saatavaan määrään. Jossain vaiheessa ja jostain kummasta syystä tuota suositusta on sitten alettu pitää lisäravinnesaannin ylärajana.
Alunperin d-vitamiinisuositus oli se määrä joka vähintään pitäisi saada riisitaudin ehkäisemiseen.