Hyperkalsemiavaara liittyy kyllä saadun ravinnon kalsiumpitoisuuteen siinä suhteessa, että aktiivinen D-vitamiini lisää kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolesta. Kuitenkin D-vitamiinilla on myös luustovaikutuksia. Se edistää sekä luun muodostumista (lähinnä epäsuorasti lisäytyneen kalsiumin ja fosfaatin imeytymisen kautta) pienillä annostuksilla että resorptiota suurilla annostuksilla. Ja nyt täytyy kyllä myöntää, että puhun itsekin tässä hyvin pitkälti mutuilemalla, koska esim. tuon resorptioasia pohjautuu minulla tutkimukseen vuodelta kivi ja miekka
, jonka viitettä en edes kehtaa tähän laittaa kun laiskuuttani en tosiaan kirjallisuuskatsauksia nyt ala tekemään. Mutta uskaltaudun nyt kuitenkin mutuilemaan. Mutta joka tapauksessa hamassa menneisyydessä on todettu, että suurilla D-vitamiiniannostuksilla on positiivinen vaikutus osteoklastimuodostukseen jopa siinä määrin, että nettovaikutuksena ollaan saatu aikaan luustoon kalsiumvaje ja vaarana sekundaarisesti, ainakin teoriassa, on hyperkalsemia. Ja täytyy nyt vielä myöntää myös se, että en puhu RCT-tason tutkimuksista.
Näin ollen D-vitamiinin yliannostus on ainakin kohtuullisella todennäköisyydellä myös itsenäinen hyperkalsemian riskitekijä ravintotekijöistä ja luustoiästä riippumatta. Sitä en kuitenkaan uskalla tässä arvailla, minkälaisia riskisuhteita ko. asian suhteen ollaan saatu/ saataisiin, jos asiaa tutkittaisiin.