Case Käymäläseura Huussi ry (ulkoasiainministeriön järjettömät tuhlaukset)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja disa
  • Aloitettu Aloitettu
Okei. Eli ei saa sanoa, että naapuri olisi niin tyhmä ettei tajua paskan olevan epäterveellistä, mutta voidaan sanoa, että naapuri on niin tyhmä, että se ei ymmärrä että jos koko kylä paskoo vesilähteen ääreen, saattaa siitä seurata ongelmia.

Ehkä se oon vaan mä, mutta mun mielestä tossa nyt ei kauheen suurta eroa ole.

Voihan esimerkiksi olla, että heidän (vaikkapa sambialaisten) kulttuuriin kuuluu vahvasti usko, että vesi EI virtaa alamäkeen/alavirtaan...tai että isot sadekaudet EIVÄT kuljeta maa-ainesta ja paskaa mihkään (vaikka näin on käynyt vuosituhansia)...tai jotain muuta vastaavaa, mikä kuitenkaan ei ole osoitus tyhmyydestä. Ainoastaan erilaisesta, toki rikkaammasta, tavasta hahmottaa maailmaa.

Musta tuntuu että tässä aletaan päästä perimmäisten kysymysten äärelle, ohi tämän nimenomaisen ongelman, joka paskantamishaasteellisilla eri osissa Afrikkaa on:

Pistin youtubeen hakusanaksi nigerin pääkaupungin Niameyn, josta löyty heti hyvä ilmakuva kaupungistä. http://www.youtube.com/watch?v=TPKUNcHXs6Y Jokainen voi tuon jälkeen todeta, että kysymys ei ole siitä voiko neekerin opettaa käymään paskalla jossain muualla kuin kaivon vieressä - tottakai voi. Mutta aika työlästä se on lähteä taapertamaan, aamupaskalle 20 kilometrin päähän pois kaupungista, missä sielläkään ei ole mitään. Videolla näkyvistä rakennuksista 95% on yksinkertaisia hökkeleitä, ilman juoksevaa vettä tai sähköä. Eiköhän Huussi ry:n tehtävä huussien rakentamisessa ole vain yksi osa, saada kehitysapua tarvitseville maille jätehuolto pelaamaan, joka on ensimmäinen vasta ensimmäinen askel maanolojen parantamiseksi.

Eli musta mies saattaa itsensä kuseen, ei osaa eikä pysty, valkoisen tehtävä on jeesata hänet pois siitä kusesta. Ihan kuin pikku lapsi, jonka tekemisiä aikuinen valvoo, ja korjaa ja pelastaa kun lapsi osaamattomuuttaan ja kokemattomuuttaan ryssii jotain.

Mutta paskasta vielä; Paska Juttu -ohjelmassa jonkun afrikkalaisen heebon huussi oli paikassa, josta tulvavesi levitti sen sisällön säännöllisesti pitkin pihoja ja asuntoa. Kätevää toki, ei tarttenu tyhjentää, venas vaan tulvaa...ja katto hyvin surullisen näköisenä että ai kamala, 13 vuotta ollaan tässä asuttu, paskat leviää kämppään joka vuosi, ma ole iha neuvoton, mitn ei voi tehdä, auta sa valkonen huussinainen mua paskata.
Ja huussitädit olivat hyvin päättäväisiä ja tiukkailmeisiä, että kyllä täällä on kamalaa, kolera kukoistaa neekerinpaskassa ja leviää viimeistään tulva-aikaan, näille ihmisille on rakennettava kunnon vessat!! Ei siis kerrottava heille miten ja minne rakentaa ja minkälaiset vessat, vaan tehdään heidän puolestaan ja otetaan aukkaa oman sädekehän alla, kun oltiin NIIN hyviä ihmisiä taas.

Kiinnostais kyllä tietää mitähän sitten, kun joka neekeritalouteen on saatu oma kuivakäymälä. Sitten vissiin niille elukoille omat?
Koska kait sitä voidaan, ehkä jopa pitää, rakentaa koko vitun Afikka valmiiksi porukalle, joka ei itse osaa.

BTW, niitä luonnonvaroja ois hitosti vaikeampi riistää, jos ei Afrikassa olisi maailman korruptoituneimpia valtionpäämiehiä, joita asia ei haittaa, niin kauan kuin omassa Maybachissa on uudet gepardinnahkapenkit. Jos ikivanhan heimo- ja klaanikulttuurin sijasta olisi jonkinsorttista yhteen hiileen puhaltamista.
Helvetin huonosti menis Suomellakin, jos savolaiset ja hjämäläiset sotis edelleen, ja molemmat tekis ryöstöretkiä Lappiin.
 
Sori, en jaksanut lukea kaikkia viestejä, joten onko käsitelty aihetta jo en tiedä mutta...

...kehitysapurahoistahan tällaiset projektit käsittääkseni menevät. OK, sinne on budjetoitu se ~miljardi euroa, joten kyllähän siitä riittää vähän hämärempiinkin hankkeisiin fyrkkaa. Mua vaan kiinnostais tietää se, että miten näiden hankkeiden seuranta tapahtuu. Saako nämä hankkeet rahansa ja se on moro. Miten on tuloksen/tehokkuuden kanssa? Paljon niitä kuuroja on saatu Albaniassa koulutettua (vai mitä niille tehtiinkään)? Valuuko kaikki suoraan gepardihatuille? Seuranta? Valvonta? Tuottavuus? Laatu? Onko mittareita? Jne...

Jotenkin tuntuu, että tää koko Suomen kehitysapu on todella amatöörimaista ja tehotonta puuhastelua, jossa panos/tuotos eivät ole missään järkevässä suhteessa ja näilläkin rahoilla olisi mahdollisuus saada oikeasti jotain tuntuvaa ja järkevää aikaiseksi kunhan koko homma mietittäisiin uudelleen. Toistaiseksi olen Nallen kanssa samoilla linjoilla.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/bjorn-wahlroos-kehitysapu-syyta-lopettaa
 
Miten paljon sun mielestäsi pitäisi tollasen projektin maksaa, jos ei puolta miljoonaa kolmessa vuodessa?

Kannattaa tutustua noihin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksen sivuihin: http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=205308

Mun mielestäni tuo on juuri sellaista ruohonjuuritoimintaa mitä pitää rikkaan maan kansalaisten maailmalla harrastaa. 22 miljoonaa euroa onnistuttu venyttämään todella moneen eri kohteeseen. Ja jos joku lastenkotihanke Kolumbiassa saa muutaman kymppitonnin kolmeksi vuodeksi, se tarttee muuta rahoitusta (ei-julkista) aika paljon enemmän plus kymmeniä vapaaehtoisia nälkäpalkalla työtä tekeviä hippejä. Tässä keskusteluketjussa lähinnä maristaan ja jauhetaan paskaa, jotkut sentään saavat jotain aikaan.

Tolla rahalla voitais harrastaa aika paljon tota sun mainitsemaa ruohonjuuritason toimintaa ihan omassakin maassa, omien lasten ja vanhusten parissa.
 
En ymmärrä, että miks pitää mennä opettamaan Afrikkalaisille kuinka paskoa oikein. Eikö ne nyt saatana osaa paskoa vaikka kuoppaan ja peittää kuopan mullalla? Välillä tulee semmonen mielikuva noista avustuksista, että sillä mantereella jokainen ihminen vastaa länsimaista down-syndroomaista. Toivottavasti näin ei ole.
 
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/12/19/vippaaminen-on-sitten-loppu/

16 Huussien rakentaminen Afrikkaan
Esimerkki kehitysapukohteesta, johon on käytetty ainakin 800.000 euroa.

Tohtori Eero Paloheimo kirjoitti hauskasti ”Minun Afrikkani” kirjassaan ruotsalaisista huussien rakentajista Afrikassa. Monen vuoden projektin tuloksena saadut huussit ovat käyttämättä, koska avain on annettu kylän vanhimmalle, jolta avain olisi haettava huussiin menemiseksi. Kyläläiset eivät käyttäneet huussejaan, koska avaimen haun takia he eivät ehtisi ajoissa tarpeilleen. Pidin tätä yhtenä hulluimmista kehitysapurahan haaskaustavoista ja ajattelin, että ovatpa ruotsalaiset hulluja.

Itsenäisyyspäivän vastaanoton jälkimainingit osoittivat, että suomalaiset osaavat panna paremmaksi. Ulkoministeriö on kaatanut rahaa käymäläseura Huussin projekteihin suokuokalla. Lusakaan Sambiaan on annettu kolmessa vuodessa 168.315 euroa, Sambiaan yleisesti kuudessa vuodessa 318.465 euroa, ja Swasimaahan kuudessa vuodessa 294.950 euroa. On huomattava että miljoona euroa jossain Sambiassa tarkoittaa ostovoimaltaan kymmeniä miljoonia euroja. Projektin suomalaiset toteuttajat elävät Afrikassa kuin kuninkaat ja kuningattaret. Huussienkin pitää olla kuin pikkupalatseja, koska yhden rakentamiseen on käytetty keskimäärin 14.000 euroa. Suomalaisten intressissä ei tietenkään ole tehdä itseään tarpeettomiksi, minkä näin yksinkertaisen teknologian yhteydessä luulisi tapahtuvan ensimmäisen mallihuussin rakentamisen jälkeen.

On afrikkalaisten aliarvioimista (siis rasismia) lähteä sinne rakentamaan huusseja. Afrikassa on toki vielä ihmisiä, jotka kaivavat pienen kuopan tarpeilleen ja peittävät sen homman jälkeen. Paljon on Suomen kesämökkien puuceeiden kaltaisia rakennelmia, ja sitten on vesivessoja. Afrikkalaiset pesevät käsiään usein, joskus matkoillani tuntui että aina oltiin pesemässä käsiä. Afrikkalaiset hoitavat tarpeensa hienotunteisesti, eikä tarpeilla käynnistä tehdä sellaista numeroa kuin Suomessa.

Afrikkalainen on myös kekseliäs. He saavat vettä mitä moninaisimmilla keinoilla. Kun tilalle viedään länsimainen teknologia ja porakaivot, tuhotaan luontaiset menetelmät ja luovuus sekä ihmisten itsetunto. Näin me teemme kehitysavun nimissä ihmisistä avuttomia, jotta voimme auttaa isolla rahalla (=elää itse kehitysapuvaroilla) vuosikymmenestä toiseen.

Kaikki rahan tuhlaaminen on helppo perustella hienoilla sanoilla. Svasimaan huussien tavoitteena on ”Parantaa sanitaatiohygieniaa, lisätä ja tehostaa kompostointia ja kotiviljelyä, kohentaa ympäristön tilaa sekä parantaa naisten ja nuorten asemaa.” Alkuihminen on lähtenyt Afrikasta. On se kumma, jos tällaista perusasiaa kuten paskalla käymistä siellä ei osattaisi ilman länsimaisen arkkitehdin, hygieniakonsultin, rakennusinsinöörin ja veronmaksajan apua. Itse asiassa siellä osataan paremmin kuin meillä. Masaimaassa vierailin kodeissa, jotka oli käsin rakennettu lehmänpaskasta, joka kerättiin huolella talteen. Suomessa tällainen talo olisi Kiasman vetonaula ja miljoonien arvoinen taideteos.

Huussirahat ovat esimerkki siitä, kuinka ulkoministeriöllä on liikaa rahaa tuhlattavaksi. Kun järkeviä kohteita ei ole riittävästi, puuhastellaan kaikenlaisten turhien hankkeiden kanssa vuosikausien ajan. Jos rahaa ei poltettaisi, sitä ei seuraavan vuoden talousarvioon saataisi entisessä määrin. Ja kun on helppoa rahaa jaossa, sinne tiensä löytävät kaikenlaiset helpon rahan metsästäjät. Joskus motivaationa voi olla perheen matkustelu Lusakan ja Helsingin väliä itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin.
 
Kysymyksiä:
Millainen ihminen hakeutuu tälläisen yhteisön hommiin. Pitääkö olla jotain kukkahattumaisuutta verissä vai ihan normi ihmisetkö huomaavat että tuossapa on hyvä duunipaikka johon voisi hakea. Eli miten tuollaiseen hommaan joutuu? Onko noissa hommissa ihmisillä millainen moraali ja onko todellakin vakaumusta tuohon auttamiseen vai onko taustalla vaan halu päästä valtion tuella elämään ja siinä sivussa näkemään maailmaan ilman stressiä.
Kuka määrittelee tuollaisissa paikoissa palkat? Eikö tule hieman suuri kiusaus järjestellä itselleen "kunnon palkat" kun valtio maksaa hommat avustuksilla.
Onko tuollaisissa järjettömissä paikoissa millaista kontrollia noiden kulujen suhteen. Vai tuleeko kiusaus vaikka nyt perkeleen talven keskellä tuollaisessa johtokunnassa keksiä joku tarkastus matka jonnekin mokkalandiaan ihan vaan sen varjolla että onko sen perkuleen huusin perustukset jo valettu. Sitten käydään 3viikkoa siellä lomailemassa valtion avuksella ja sitten kirjotetaan yhtenäpäivänä rapsa jossa kerrotaan että huusin rakennus edistyy ja lisää tarvitaan rahaa.
 
Esimerkillinen suojatyöpaikka ja voi elvistellä sillä miten kova hyväntekijä on.

Jotenkin otti pannuun kuunnella eilisiä uutisia verouudistuksien ja leikkauksien tarpeesta, mutta näistä aivan turhista menoista ei kukaan puhu mitään. Ymmärrän, etteivät ole määrältään kohtuuttoman suuria, mutta saisi kyllä veroeurot pysyä maan rajojen sisällä. Sitten kun ollaan velattomia ja pyyhkii hienosti, niin on sellainen hetki että voi syytää yhteisiä euroja ties mihin jo se nähdään ihan tarpeelliseksi.
 
En ymmärrä, että miks pitää mennä opettamaan Afrikkalaisille kuinka paskoa oikein. Eikö ne nyt saatana osaa paskoa vaikka kuoppaan ja peittää kuopan mullalla? Välillä tulee semmonen mielikuva noista avustuksista, että sillä mantereella jokainen ihminen vastaa länsimaista down-syndroomaista. Toivottavasti näin ei ole.

Avustajista osa taitaa pitää kaikkia afrikkalaisia pieniä lapsina joita he auttavat ja opastavat.Typeriä sähläreitä ovat todellisuudessa, tuhoavat vanhan ja antavat tilalle jotain mitä paikalliset eivät tajua,tai hyväksy.

Nyt jouluna nä typerykset istuu kotona ja kuuntelee omahyväinen/ tekopyhä ilme kasvoillaan "Maksamme velkaa" kipaletta
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom