Broscience

Eikös tää perustu siihen, että veren aminohappopitoisuudet pysyy riittävällä tasolla, eikä kehon tarvitse käydä hakemassa lihaksista niitä tarvitsemiaan aminoja? Just luin erään kirjan, jossa tästäkin oli juttua ja viitteet tutkimuksiin etc. tosin en sitten niitä tutkimuksia sen tarkemmin ole katsellu...

Ei ihan noin mene. Kun syödään kerralla suurempi annos niin sen sulamiseen ja imeytymiseen menee myös pidempi aika joten mitään käytännön eroa vaikka 3 vs 6 ateriaa päivässä ei ole olettaen että päivässä syödään samalla tavalla.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Eikös tää perustu siihen, että veren aminohappopitoisuudet pysyy riittävällä tasolla, eikä kehon tarvitse käydä hakemassa lihaksista niitä tarvitsemiaan aminoja? Just luin erään kirjan, jossa tästäkin oli juttua ja viitteet tutkimuksiin etc. tosin en sitten niitä tutkimuksia sen tarkemmin ole katsellu...

Oot saanu aika pienen aterian syödä että siitä riittää aminoja vain 3 tunnille. Jopa 30g pelkkää heraa tyhjään mahaan imeytyy sen 3-4h.
 
Ei ihan noin mene. Kun syödään kerralla suurempi annos niin sen sulamiseen ja imeytymiseen menee myös pidempi aika joten mitään käytännön eroa vaikka 3 vs 6 ateriaa päivässä ei ole olettaen että päivässä syödään samalla tavalla.

No, kovasti olivat pojat tätä tutkineet :D tuloksia puolesta ja vastaan... Otappa kuitenkin huomioon, että toi riippuvuus ateriakoolla ja imeytymisellä tuskin on lineaarinen tai edes likimain lineaarinen. Käytännön ero tulee siinä, että sun lihasten kasvu riippuu tasan siitä, että mihin kohtaan rakentavan ja purkavan tilan suhde asettuu. Pari tuntia purkavaa tilaa päivästä muutat rakentavaksi, niin treeniuran aikana sillä alkaa olemaan merkitystä. Etenkin jos kilpailet. Toinen käytännön ero tulee siinä kohtaa, että jos päivän kalorit on siinä 4000 kcal paikkeilla, niin tuo jaettuna kolmeen voi aiheuttaa ruoansulatukselle ongelmaa ja sitä kautta se ravintoaineiden hyötykäyttö vähän heikkenee :)

Oot saanu aika pienen aterian syödä että siitä riittää aminoja vain 3 tunnille. Jopa 30g pelkkää heraa tyhjään mahaan imeytyy sen 3-4h.

Tiedätkö, että noista imeytymisnopeuksista on aika vähän tutkimuksia, eikä ne edes ole keskenään oikein vertailukelpoisia. Todennäköisesti tuo sun tietos on peräisin eräästä suomenkielisestä kirjasta ja siinä mainitaan noiden tietojen olevan todella karkeita arvioita ;) Niin ja jos nyt heität tuon 30g heraa huiviin niin meinaatko, että se pitää veren aminohappopitoisuuden tietyssä lukemassa ja sitten se pamahtaa yhtäkkiä alas?

Noh, tutkimuksia on aina joka suuntaan :)
 
Moni tällä foorumilla luulee että syömällä 100% "puhtaasti" voidaan muka vaikuttaa merkittävästi kehonkoostumukseen verraten ruokavalioon jossa valitaan ruoat sen mukaan että kaikki Mikro ja Makro ravinteet sekä kuidut saadaan täyteen ja loput kalorit voidaan ottaa suunniilleen mistä vaan.
Ei IIFYM noin mene. Loppuja kaloreita ei oteta mistä vaan, sillä ne herkut sisällytetään ruokavalioon siten, että makro- ja mikroravinteet sekä kuidut ovat halutunlaiset kokonaisuudessaan. Kaikki ravintoaineet lasketaan.

Jokaisen pakkislaisen pitäisi katsoa seuraava:



e. Plankin viesti on aivan täynnä brosciensea ja väärää tietoa, älkää ottako vakavasti.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ei IIFYM noin mene. Loppuja kaloreita ei oteta mistä vaan, sillä ne herkut sisällytetään ruokavalioon siten, että makro- ja mikroravinteet sekä kuidut ovat halutunlaiset kokonaisuudessaan. Kaikki ravintoaineet lasketaan.

Siis juuri tuota yritin sanoa mutta oli kiire enkä löytänyt oikeita sanoja sillä hetkellä eli samoilla linjoilla ollaan asiasta.
 
No, kovasti olivat pojat tätä tutkineet :D tuloksia puolesta ja vastaan... Otappa kuitenkin huomioon, että toi riippuvuus ateriakoolla ja imeytymisellä tuskin on lineaarinen tai edes likimain lineaarinen. Käytännön ero tulee siinä, että sun lihasten kasvu riippuu tasan siitä, että mihin kohtaan rakentavan ja purkavan tilan suhde asettuu. Pari tuntia purkavaa tilaa päivästä muutat rakentavaksi, niin treeniuran aikana sillä alkaa olemaan merkitystä. Etenkin jos kilpailet. Toinen käytännön ero tulee siinä kohtaa, että jos päivän kalorit on siinä 4000 kcal paikkeilla, niin tuo jaettuna kolmeen voi aiheuttaa ruoansulatukselle ongelmaa ja sitä kautta se ravintoaineiden hyötykäyttö vähän heikkenee :) Tiedätkö, että noista imeytymisnopeuksista on aika vähän tutkimuksia, eikä ne edes ole keskenään oikein vertailukelpoisia. Todennäköisesti tuo sun tietos on peräisin eräästä suomenkielisestä kirjasta ja siinä mainitaan noiden tietojen olevan todella karkeita arvioita ;) Niin ja jos nyt heität tuon 30g heraa huiviin niin meinaatko, että se pitää veren aminohappopitoisuuden tietyssä lukemassa ja sitten se pamahtaa yhtäkkiä alas?

Noh, tutkimuksia on aina joka suuntaan :)

Nimen omaan nuo sinun juttusi ovat sitä Broscienceä ja mutu tietoa jota tässä ketjussa on tarkoitus kitkeä pois. Kaivappa esille edes jotain tutkimuksia noiden väitteiden tueksi. Minä voin laittaa jotain vastaan kunhan löydän.
 
Ei ihan noin mene. Kun syödään kerralla suurempi annos niin sen sulamiseen ja imeytymiseen menee myös pidempi aika joten mitään käytännön eroa vaikka 3 vs 6 ateriaa päivässä ei ole olettaen että päivässä syödään samalla tavalla.

Tässä ajatuksessa on se ongelma, että elimistöä pidetään koneena, joka ei kykenisi vastaamaan eri muutoksiin. Ruokavalio vaikuttaa siihen, miten solun eri sisäänottokanavia indusoidaan esim. ohutsuolessa. Tosin sanoen eri aineiden imeytyminen ei ole vakio vaan se vaihtelee eri ihmisillä sekä genetiikan että adaptaation (johon tässä vaikuttaa ruokavalio) mukaan. Kuinka paljon, siitä en osaa sanoa. Aminohappojen imeytymiseen saattanee vaikuttaa myös se, mitä muuta nautitaan aminohappojen ohella. Esimerkiksi insuliini lisää paitsi glukoosin myös aminohappojen soluunottoa. Siten aminohappojen imeytymisnopeuteen vaikuttaisi se, onko nautittu myös glukoosia samalla. Lähde: fysiologian ja metabolian perusteokset.
 
Nimen omaan nuo sinun juttusi ovat sitä Broscienceä ja mutu tietoa jota tässä ketjussa on tarkoitus kitkeä pois. Kaivappa esille edes jotain tutkimuksia noiden väitteiden tueksi. Minä voin laittaa jotain vastaan kunhan löydän.

Tämä olisi syytä sisäistää muidenkin. Jokin asia ei muutu toiseksi sillä, että joku kovasti inttää asian olevan jollakin lailla. Ihan perusfysiologisia seikkoja nyt ei kannata alkaa linkkaamaan mutta hiemankin erikoisemmat seikat olisi hyvä varustaa jonkinlaisella linkillä, jota kautta väitteen tai intteen uskottavuutta voi puntaroida.
 
No, kovasti olivat pojat tätä tutkineet :D tuloksia puolesta ja vastaan... Otappa kuitenkin huomioon, että toi riippuvuus ateriakoolla ja imeytymisellä tuskin on lineaarinen tai edes likimain lineaarinen. Käytännön ero tulee siinä, että sun lihasten kasvu riippuu tasan siitä, että mihin kohtaan rakentavan ja purkavan tilan suhde asettuu. Pari tuntia purkavaa tilaa päivästä muutat rakentavaksi, niin treeniuran aikana sillä alkaa olemaan merkitystä. Etenkin jos kilpailet. Toinen käytännön ero tulee siinä kohtaa, että jos päivän kalorit on siinä 4000 kcal paikkeilla, niin tuo jaettuna kolmeen voi aiheuttaa ruoansulatukselle ongelmaa ja sitä kautta se ravintoaineiden hyötykäyttö vähän heikkenee :)



Tiedätkö, että noista imeytymisnopeuksista on aika vähän tutkimuksia, eikä ne edes ole keskenään oikein vertailukelpoisia. Todennäköisesti tuo sun tietos on peräisin eräästä suomenkielisestä kirjasta ja siinä mainitaan noiden tietojen olevan todella karkeita arvioita ;) Niin ja jos nyt heität tuon 30g heraa huiviin niin meinaatko, että se pitää veren aminohappopitoisuuden tietyssä lukemassa ja sitten se pamahtaa yhtäkkiä alas?

Noh, tutkimuksia on aina joka suuntaan :)


Lainaus threadista: http://www.pakkotoisto.com/ravinto/91255-dieettaaminen-asiat-joilla-ei-ole-merkitystae/#post2815747

Ateriatiheys

Usein syömisen on usein väitetty kiihdyttävän aineenvaihduntaa ja pitävän kehon pois katabolisesta tilasta. Eli ideaalia olisi tämän käsityksen mukaan syödä vähintään 6-7 kertaa päivässä 2-3 tunnin välein.

Usein syömisen ei ole kuitenkaan havaittu kiihdyttävän aineenvaihduntaa lukuisissa tutkimuksissa (87-92). Sama todettiin eräässä viime vuonna tehdyssä tarkassa, kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa mitattiin myös kehonkoostumusta (93).

Itse asiassa usein syöminen ei ole missään tutkimuksessa osoittautunut isokalorisessa tilassa paremmaksi kuin harvoin syöminen. Sama tietenkin päinvastoin. Vain yhdessä tutkimuksessa on saatu erilaisia tuloksia
eri ateriatiheyksien välillä, mutta se johtuikin kyseisen tutkimuksen huonosta suunnittelusta, eikä mistään yksityisestä, maagisesta ateriavälistä.

Br J Nutr. 1997 Apr;77 Suppl 1:S57-70. Links
Meal frequency and energy balance.

Bellisle F, McDevitt R, Prentice AM.
INSERM U341, Hotel Dieu de Paris, France.
Several epidemiological studies have observed an inverse relationship between people's habitual frequency of eating and body weight, leading to the suggestion that a 'nibbling' meal pattern may help in the avoidance of obesity. A review of all pertinent studies shows that, although many fail to find any significant relationship, the relationship is consistently inverse in those that do observe a relationship. However, this finding is highly vulnerable to the probable confounding effects of post hoc changes in dietary patterns as a consequence of weight gain and to dietary under-reporting which undoubtedly invalidates some of the studies. We conclude that the epidemiological evidence is at best very weak, and almost certainly represents an artefact. A detailed review of the possible mechanistic explanations for a metabolic advantage of nibbling meal patterns failed to reveal significant benefits in respect of energy expenditure. Although some short-term studies suggest that the thermic effect of feeding is higher when an isoenergetic test load is divided into multiple small meals, other studies refute this, and most are neutral. More importantly, studies using whole-body calorimetry and doubly-labelled water to assess total 24 h energy expenditure find no difference between nibbling and gorging. Finally, with the exception of a single study, there is no evidence that weight loss on hypoenergetic regimens is altered by meal frequency. We conclude that any effects of meal pattern on the regulation of body weight are likely to be mediated through effects on the food intake side of the energy balance equation.
Ja yhdessäkän tutkimuksessa, jossa on mitattu energiankulutusta, ei ole huomattu mitään merkitystä usein vs. harvoin syömisellä.

Normaalin aterian imeytyminen on kesken vielä 5 tuntia aterian jälkeen (94). Eli normaalin aterian imeytymiseen menee yli viisi tuntia. Eli ei tarvitse pelätä, että alle viiden tunnin ateriavälit aiheuttaisivat kataboliaa. Pidemmät ateriavälit voivat lisätä proteiinidegredaatiota, mutta proteiinisynteesi kiihtyy
taas sitten kuin syödään. Mikäli proteiinin saanti on runsasta, voi selvitä hyvinkin parilla tai kolmella aterialla päivässä ja saavuttaa hyviä tuloksia ja niin onkin tehty. Mutta varmaan sopivana ateriavälinä voisi pitää juuri tuota viittää tuntia. Pidemmät ateriavälit eivät *ehkä* ole enää optimaalisia.


Itse asiassa liian usein syömisestä voi olla jopa haittaa lihastenkasvatukselle. Mutta se on sitten aivan toinen aihe.
 
Tiedätkö, että noista imeytymisnopeuksista on aika vähän tutkimuksia, eikä ne edes ole keskenään oikein vertailukelpoisia. Todennäköisesti tuo sun tietos on peräisin eräästä suomenkielisestä kirjasta ja siinä mainitaan noiden tietojen olevan todella karkeita arvioita ;) Niin ja jos nyt heität tuon 30g heraa huiviin niin meinaatko, että se pitää veren aminohappopitoisuuden tietyssä lukemassa ja sitten se pamahtaa yhtäkkiä alas?

Noh, tutkimuksia on aina joka suuntaan :)

Imeytymisistä on tutkimuksia suht paljon.. lue vaiikka aluksi tuo alle laittamani. Tietoni ei ole peräisin suomenkielisestä opuksesta.
Ja meinaan että jos nautit tietyn määrän vaikkapa heraproteiinia niin sillä on tietty suht vakio nopeus jolla se imeytyy, johon toki vaikuttaa aiemmin syödyt ateriat etc. Eli NOPEIMMILLAAN heraproteiini imeytyy sen 10g tunnissa. Ja hera isolaatti kenties vielä nopeammin kuin konsentraatti.

Jos sä kuvittelet että sun syömäs keskikokonen ateria ei vapauta aminoja kehoon enään 3-4h kuluttua, ja alkaisit näinollen käyttää lihasten glykogeenivarastoja sen tilalla, niin metsässä olet ja pahasti.
No mitä fakaa. Kauankohan sitten tuo "hidas" kaseiini imeytyy jos palkkarillakin menee 3-4 tuntia?

? Kaseiini imeytyy hitaammin, 30g meni alla olevan tutkimuksen mukaan noin 8h. Hera taas imeytyy sen 10g tunnissa. tuossa tosiaan yksi jo aikoja sitten tehty tutkimus aiheesta http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9405716

Suurin osa normaalista ruuasta saatavasta proteiinista imeytyy noin 3-6g tunnissa, tähän yhtälöön kun lisätään se että syödään muitakin makroja samalla, kenties jopa jonkinverran kuituja, niin imeytyminen on lähempänä 3g tunnissa. Eli voit olettaa että 300g piffi jossa on 60g proteiinia, vapauttaa aminoja vielä reippaasti 12-24h kuluttua nauttimisesta.

Tuo Boirien tutkimus on sieltä klassisimmasta päästä kun puhutaan proteiinin imeytymisestä, ja tuossa tulee huomioida muunmuassa se, että proteiini nautittiin tuossa täysin tyhjään vatsaan yöllisen paaston jälkeen. Eli todelliset imeytymiset ovat pidemmät jos ja kun jotain on syöty joko samaan aikaan proteiinin kanssa, tai edeltäen proteiinin nauttimista.
 
mm. Future of Sports Nutrition, Nutrient Timing -kirjassa hieman sivutaan tätäkin aihetta. Joku hätäinen voi itse etsiä, mutta voin sieltä kaivaa noita tutkimuksia jos löytyy sähköisenä kunhan tenttihommat helpottaa :)
 
Jos sä kuvittelet että sun syömäs keskikokonen ateria ei vapauta aminoja kehoon enään 3-4h kuluttua, ja alkaisit näinollen käyttää lihasten glykogeenivarastoja sen tilalla, niin metsässä olet ja pahasti.

En mä sanonu etteikö se ateria vapauttaisi aminoita, vaan pointtina oli se, että vapauttaako se riittävästi. Liekö sulta pieni lipsahdus, mutta mites se elimistö glykogeenistä tekee aminohappoja?
 
En mä sanonu etteikö se ateria vapauttaisi aminoita, vaan pointtina oli se, että vapauttaako se riittävästi. Liekö sulta pieni lipsahdus, mutta mites se elimistö glykogeenistä tekee aminohappoja?

Joo olet oikeassa, meni vähän ajatukset sekaisin :p Lihasten glykogeenivarastot ei liity tuohon tilanteeseen mitenkään :)
Ja siis vapauttaako riittävästi? Riittävästi mihin? Riittävästi ylläpitämään proteiinisynteesiä? Kyllä.
 
Tuolla mentori puhui syömisrytmin vaikutuksesta energiankulutukseen ja minä puhun lihaskasvusta ;) tuolla tiheämmällä syömisrytmillähän on tarkoitus potkia proteiinisynteesiä kovemmille kierroksille (ja pitäähän veren aminohappotasonkin olla riittävä). Tuo imeytymistutkimusten vähyys oli mainittu hulmin kirjassa btw. Kannattaa tuon imeytymishomman kanssa olla tarkkana. Meinaan jos tuo sun laskelmas olis todellinen, niin kumma kun kuitenkin gramma painokiloa kohden on liian vähän treenaavalle, mutta sekään ei ehdi muka imeytyä vuorokauden aikana. Kannattaa muuten lukaista tuo aiemmin mainitsemani kirja. Se ei ole hirveän pitkä ja toi juttu on ihan mielenkiintoista settiä. Osaltaan tuon pätkäpaaston toimivuutta pystyy selittään tuolla noiden teorioilla, koska se kriittisin vaihe heidän mukaansa on juuri se treenin ympärillä oleva aika :)

Itse en ole tän asian kanssa mitenkään ehdoton, vaan avoimin mielin kuuntelen. Myös noita hulmin tekstejä on tullut luettua.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom