1: Ford Fiesta 1.1 -80 , punaruskea tutulta autoalan mieheltä ostettu kesällä ennen kuin sain kortin. Alustaa, kytkintä ja moottoria vähän laiteltu. Mälläsin juhannuksena kännissä pellolle läheisellä hiekkapätkällä - runko katkesi, akselit vääntyivät jne jne. Ihme että pysyi pyörillään ja kuskilla ja kaverilla turvavyöt kiinni. Myin varaosiksi.
2: Toyota Tercel 1.3 4d -81 saatanallisen ruma auto sitä ensimmäisen mallin Terceliä - hopeanvärinen ja melko vähän ajettu ostaessa.
Tämä sitten sen tuhotun Fiestan tilalle niin että oli auto alla kun täytti 18 (tämä siis vuonna -93) ja sai kortin. Oli todella kovassa ajossa eikä ollut koskaan mitään vikaa. Eikä kolareita/pahempia ulosajoja. edit: pakko laittaa kuva: ei tämä mutta tällainen hopean hohdossa:
3: Ford Fiesta 1.1 -84 valkoinen facelift-fiesta, todella hyväkuntoinen ja vähän ajettu. "Hienot ja isot" RS-Sierran aluvanteet, leveillä renkailla, muuten vakio. Toimi hyvin - ajoin ironisesti kolarin pihatraktorin kanssa matkalla kaverin hautajaisista muistotilaisuuteen. Ei hajonnut pahasti, mutta vein maalattavaksi ja katsoin että kannattanee myydä kun tuli niin siistiksi.
4: BMW 316 -86 Vähän ajettu, musta perusbemari oli uusi maailma, hieno ajaa noihin pikkuisiin verrattuna,vaikkei kummemmin kulkenutkaan. Mutta polleeta oli ajella tuollaisella. Ei suuria ongelmia, paitsi mukana tulleet kitkarenkaat kovettui kelvottomiksi kakkostalveksi ja ajaminen pelotti. Moottori meinasi välillä ylikuumeta ja taisi keittää joskus. Kerran innostuin kiihdyttäessä ja vaihdekeppi jäi kummaan asentoon eikä pykälät meinanneet mennä päälle. Vaihteensiirtäjä oli melkein katkennut.
Mutta lämpimät muistot jäi Bemarista.
5: Honda Accord 2.0 -91 Taas tosivähän ajettu tutulta, valkoinen, vanhalla herralla ollut. Perusperheauto, iso laiva fiilikseltään, sisältä oli kuin uusi. Hondan moottorit aina hienoa tavaraa, niin tuossakin. Muuten vähän tylsä auto. Ei koskaan mitään vikaa, ei ehtinyt hirvittävän kauan olla kun sain ekan firman auton ja jäi vaimolle kakkosautoksi (jollainen tarvittiin kun oli lapsia tulossa jne) ja oli turhan iso siihen, joten vaihtui pian silloin juuri sisäänajettuun Toyota Yarikseen 1.0 Sol -99. Loistopeli kakkosautoksi - ei koskaan mitään vikaa tietenkään - ja vaihtui vasta viime vuonna Peugeot 206 5d 1.4 Trendy tjsp - pakko oli kun kummisedältä jäi tuollainen tälle planeetalle. 2005 malli ja ajettu 9000km. Toistaiseksi ollut oikein jees.
6: kakkosautot mainittiin, mutta niitä ei laskettane listanumerointiin, eli Accordin jälkeen ykkösauto ja eka firman liisariauto oli sitten Vectra 1.6 5d -00. Metallivihreä. Kiva oli saada eka tuliterä auto ajoon. Muuten peruskauraa, tilava kaikin puolin ok auto. Ei kulkenut tuolla koneella mutta ehti silti. Ei ehtinyt 3 vuodessa tulla vikoja. Aika mitäänsanomaton auto mutta mukava muisto ekana uutena autona. Ja ekana ilmastoituna!
7: Audi A4 sedan 1.8T -03 Musta. Toinen firmaliisari. Silloinen "unelma-auto". Olin halunnut Audia (vieläkin suosikkimerkki) ja nyt viitsi ottaa sellaisen verotusarvon taakakseen, vaikka alapäästä haitaria tuo malli olikin. Loistovehje, mukava, hieno, riittävän ripeä. Vain sporttialusta puuttui toiveista. Paras auto tähän asti.
8: Opel Vectra 2.8 V6 Turbo 5d -06. Musta. Liisari. Vaihdoin tuohon kun sai samalla kk-verolla 50% lisää tehoa ja vääntöä Audiin nähden. Ja sporttialustan ja -penkit jne jotka Audista puuttui. Tilava auto, hieno moottori, hienot äänet, mun makuun nopea auto. Onneksi oli vapaalla autoedulla, kulutti koko mun kanssa taittamansa matkan aikana keskimäärin vajaat 12l sadalla. Ei Audin veroinen.
ja 9 (nykyinen): Mitsubishi Outlander 2.0 DI-D Intense -08. Hopeanvärinen.
Jotain ihan muuta. Hauska vehje, rauhallista ajelua korkealla kuskinpallilla. Kiva kun on neliveto ja itse valittavissa. Liisari niin ikään, vaihdoin vähän ennen kun tuli 3-v täyteen Opelilla kun oli hyvä tarjous ja rahoitusyhtiö tyrkytti vaihtoa heti. Olin jo valkannut seuraavaksi uusmallin Audi A4:n 2.0T:lla mutta järki tuli vastaan, taas enemmän kuin muutama raha lisää olisi uponnut kuussa auto-turhuuteen. Katkaisin firma-autoilijan tyypillisen "seuraavaksi aina vähän edellistä kalliimpi"-kierteen siihen.
Keksin katumaasturit ja pähkäilin sitten Mitsun ja Subarun Forester dieselin välillä ja otin Mitsun kun oli vähän isompi ja tavaratilakkaampi ja jämäkämpi.
Toistaiseksi oikein hauska, mukava ja tarkoitustaan palveleva auto meidän perheelle ja itselleni.
Tällä ajeltiin intiin asti. 
