Asuntolaina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja luumu
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🔥 Asuntolainan salat

Meta description: Näin haet lainan edullisesti, vältät piilokulut ja varmistat että pankki tarjoaa juuri sinulle parhaan mahdollisen diilin.


rikke sanoi:
Mulle sanottiin taas Nordeassa, ettei ylimääräiset lyhennykset onnistu "omatoimisesti", vaan pitää aina sopia erikseen pankkineuvojan kanssa. Käytännössä siis joutuu soittamaan pankkiin, mikäli haluaa tehdä ylimääräisen lyhennyksen. Pitäisiköhän kysellä uudemman kerran asiaa pankista, vai onko tässä konttorikohtaisia eroja?

Tähän pientä päivitystä, eli kun asiaa kyselin, sain myös "luvan" lyhentää omatoimisesti asuntolainaa verkkopankin kautta. Hyvä juttu, ei tarvitse enää soitella pankkiin jatkossa ylimääräisten lyhennysten takia. Nyt saa itse sohlata verkkopankissa 10 sentin lisälyhennyksiä harva se päivä, jos sattuu vaikka löytämään tyhjän pullon maantien reunasta. :)
 
Ihan vaan tuli mieleen, kun kävin tänään pankissa pankkineuvojan luona. Puhuttiin syksyllä otetusta uudesta asuntolainasta ohimennen ja puhuttiin korkokatosta. Vieläkin saa kuulemma korkokaton 4%iin, mutta maksaa 3% lainan määrästä. Itse kun otimme lainan siis syksyllä sen sai vielä 1%:lla. Eli kallistunut on tuokin huomattavasti.
 
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2007/05/31/J%E4it%E4+hattuun%2C+asunnonostaja/200713433/135


Jäitä hattuun, asunnonostaja


31.5. 16:08 Lainabuumi pelottaa Rahoitustarkastusta. Riskejä eivät enää pelkää varsinkaan nuoret. Vaarallinen yhdistelmä on erityisesti vaihtuva korko yhdistettynä pitkään laina-aikaan.

Kotitalouksien riskit ovat viime vuosina kasvaneet, varoittaa toimistopäällikkö Leena Kallasvuo Rahoitustarkastuksesta.

Kallasvuo puhui tänään asuntomarkkinaseminaarissa Helsingissä.

− Asuntoluoton lisäksi yhä useammat kotitaloudet ottavat samaan aikaan kulutusluottoa.

Asenteet velkaantumiseen ovat muuttuneet. Varsinkaan nuoret eivät pelkää riskejä. Lainaa otetaan suurempia summia ja pidemmäksi ajaksi.

Laina-aikojen keskiarvo on Suomessa 18 vuotta, mutta uusista lainoista yhä useampi on 20 tai 25 vuoden lainoja.

− Varsinkin vaihtuva korko yhdistettynä pitkään laina-aikaan on vaarallinen yhdistelmä, Kallasvuo huomauttaa.

Vaihtuvaa korkoa suositaan Suomessa enemmän kuin muualla. Kun korko on vaihtuva, markkinakoron heilahdus näkyy lainanhoitokustannuksissa nopeasti.

Kallasvuo haluaa muistuttaa perusasioista muitakin kuin ensiasunnon ostajia. Maksuerät kannattaa mitoittaa riittävän alhaisiksi heikonkin tilanteen varalle. Säästöön voi kerätä pientä puskuria, joka auttaa lyhyissä tulojen laskuissa.

Lisäksi on tarjolla pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakuutuksia.

− Niiden oikeaa hintaa ja hyötyä on kuluttajan kuitenkin vaikea arvioida, Kallasvuo sanoo.

Myös lainan lyhennystapaa on hyvä miettiä. Esimerkiksi tasalyhennys- ja annuiteettilainoissa koron nousu kasvattaa kuukausittaista maksuerää.

Tasaerälainassa puolestaan maksuerä pysyy aina samana, mutta korkojen noustessa laina-aika pitenee. Tämä tuo tietyn turvallisuuden tunteen, paitsi jos asunnon joutuu myymään. Itse lainan pääomasta saattaa silloin olla hyvinkin suuri osa vielä maksamatta.

Lainan pääoma lyhenee suhteellisen hitaasti myös annuiteettilainassa. Silloin kuukausittainen maksuerä pysyy samana, mutta alkupäässä suurin osa maksusta on korkoa.


Pikemminkin voisi kysyä kuka ottaa alle 20v asuntolainan. Eikö jo vuosi sitten ~30% uusista asuntolainoista olleet 30v.
 
Eikös asuntolainaa voi ottaa yli sen asunnon hinnan ja sillä remontoida ym. Paitsi jos asuntolaina on HALG-laina jolloin lainaa saa vain tasan asunnon ostohinnan verran.
 
Onko asuntolainaan mahdollista liittää lisäksi myös ns. remontti- ja sisustuslainaa samalla korolla?

Jos vakuudet on kunnossa niin voi ottaa yli asunnon arvon. Varmaan on eri pankeissa eri käytäntöjä, mutta ainakin itsellä kerran yhdistettiin lainat ja lisättiin lainan määrää just remppatarkoitukseen. Oli alunperin kaksi lainaa, koska toisessa oli takaaja ja toisen takasi itse asunto. Myöhemmin sitten asunnon arvo oli senverran noussut ja lainapääoma laskenut, että saatiin takaaja pois ja silloin tehtiin tuo yhdistäminen ja lisänosto. Eli käytännössä otettiin uusi laina jolla maksettiin vanhat pois ja jäi sitten se remppaosuus.
 
Olipa asuntolainan korko taas noussut kivasti kun olivat tehneet vuotuisen tarkistuksen. 4% -> 5,1%. Taas kerran on siinä tilanteessa että lyhennyksestä menee enemmän korkoihin kuin pääomaan. Asuntolainan extralyhentäminen syyhyttäisi nyt enemmän kuin koskaan, mutta auton hankinta ajaa edelle tällä hetkellä.
 
Olipa asuntolainan korko taas noussut kivasti kun olivat tehneet vuotuisen tarkistuksen. 4% -> 5,1%.

Onko sulla viitekorkona 12 kuukauden euribor kun kerran tehtiin vuotuinen tarkistus? Tuon toistaiseksi korkein lukema näyttäisi olevan 13.6. 4,523 %, joten korkeahkolta kuulostaa marginaali.
 
Eiks noi marginaalit yleensä pyöri jossain 0,5% luokassa?
 
Eiks noi marginaalit yleensä pyöri jossain 0,5% luokassa?

Uusissa lainoissa uskoisin olevan lähes kaikissa alle tuon puolen, tuttavapiirissä on tarjoukset viime aikoina lähteneet 0,4 prosentista. Kyllähän myös vanhoissa lainoissa kannattaa kilpailuttaa marginaalia alemmas.
 
Oliko toi 5,1% todellinen vuosikorko vai ei? Jos toi oli todellinen vuosikorko niin silloinhan voisi olettaa että tuo marginaali on hieman pienempi...
 
Tuttu sai kilpailuttamalla marginaalin 0,32%:iin tässä kuukausi sitten. Joutui tosin ravaamaan OP:n ja Nordean väliä usempaan otteeseen.
 
Voisiko joku heittää käytännön havaintona paljon on yleensä asunnnon toteutunut ostohinta vs. asuntovälittäjän lähtöhinta? Että vähän osaisi uumoilla neuvoteltavan lainan tarvetta.

Eli jos kämppä maksaisi ensiesittelyn aikaan suurehkon välittäjän paperilla sanotaan 130tonttua niin mistä summasta kannattaa alkaa heittämään tarjousta mikä voisi mennä läpi? Tuleeko hinta yleensä alaspäin kovinkaan paljoa vai onko noissa tinkaamisen varaa?
 
Tuttu sai kilpailuttamalla marginaalin 0,32%:iin tässä kuukausi sitten. Joutui tosin ravaamaan OP:n ja Nordean väliä usempaan otteeseen.
0,4 on tosiaankin nykyisin se, joka ainakin pääkaupunkiseudulla tulee ilman vääntämistä. Marginaalien hiomista jopa tärkeämpänä pitäisin sitä, että muistaa neuvotella pankin palvelu- ja nostomaksut pois. Eräs tuttavani neuvotteli pitkän väännön myötä marginaalinsa juuri tuohon 0,32:een, mutta unohti sopia mitään erikseen nostomaksuista yms. - nehän saa käytännössä neuvoteltua aina 0 €uroon. Siinä meni kerralla kovalla vaivalla saatu marginaalinen korkohyöty kankkulan kaivoon, kun maksoi jotain 200€ nosto- ym. kuluja. :lol2:

MHK sanoi:
Voisiko joku heittää käytännön havaintona paljon on yleensä asunnnon toteutunut ostohinta vs. asuntovälittäjän lähtöhinta?

Eli jos kämppä maksaisi ensiesittelyn aikaan suurehkon välittäjän paperilla sanotaan 130tonttua niin mistä summasta kannattaa alkaa heittämään tarjousta mikä voisi mennä läpi? Tuleeko hinta yleensä alaspäin kovinkaan paljoa vai onko noissa tinkaamisen varaa?
Hinnasta kannattaa aina ensimmäisenä viilata pois välittäjän palkkio, joka tässä tapauksessa lienee jotain 4k€ tai vähän alle. Sen lisäksi kannattaa käydä katsomassa tilastokeskuksen sivuilta kyseisen seudun keskimääräisiä neliöhintoja kyseisestä asuntoluokasta (yksiöt, kaksiot etc.), jolloin saa jotain osviittaa, mitä asunnon myyjä on aikoinaan asunnosta maksanut. Luonnollisesti myyjä haluaa asunnolleen normaalin hinnannousun lisäksi vähän voittoa, joten siitä vaan laskemaan esim. 7% tuottoa asunnon hankintahetkestä nykypäivään.

Itse sain rohkean tarjouksen tehtyäni alkuperäisestä pyynnöstä (reilu 130k€) 10k€ pois. Tärkeämpänä pitäisin enemmänkin sitä, että päättää asunnolle jonkun arvon, jonka on siitä valmis maksamaan ja sen mukaan tekee tarjouksen, eikä ylitä omaa hintakategoriaa. Vaikka itse sain alkuperäisestä pyynnistä 10k€ pois, voi olla että siltikin maksoin ylihintaa, mutta asia ei haittaa, koska maksamani summa on mielestäni ko. asunnosta ok ja kyseisen alueen yleiseen hintatasoon nähden myös. Sijoituskohteenahan asunnot on aika onnettomia, jos vertaa esim. osakemarkkinoita, joten jos joskus saa omansa pois, niin hyvä juttu.

Tietysti tulevat korjaukset pitää ottaa huomioon tarjousta tehtäessä. Jos esim. on putkiremppa tulossa 5v sisään, niin siitä tietää tärähtävän ainakin se 500€/m2 lisähintaa. Jos taloyhtiössä on tehty kuntoarvio, niin se kannattaa syynätä läpi tarkasti ja tehdä johtopäätöksiä. Vaikka esim. hallitus ei ole tehnyt virallista päätöstä putkirempan aloittamiseksi, mutta kuntotarkastuksessa mainitaan "pääviemärin vuotokohdat korjattu jeesusteipillä", niin siitä voisi päätellä rempan tulevan ennemmin tai myöhemmin.

Nyrkkisääntönä eräs välittäjätuttavani tokaisi, että ennen vanhaan oli hyvä, jos sai hinnasta tingittyä 10.000 markkaa pois. Nykyisin vastaava summa on 10k€. Asuntomarkkinoiden kuumeneminen näkyy siinä, että ihmiset pyytävät aivan poskettomia summia ja jotkut jopa maksavat näitä kovia pyyntöjä. Korkojen nousu on kuitenkin johtanut siihen, että vaikka pyynnöt ovat edelleen kovia, niin tinkimävaraa on, kun myyjä haluaa nopeasti rahansa pois asunnosta.
 
Voisiko joku heittää käytännön havaintona paljon on yleensä asunnnon toteutunut ostohinta vs. asuntovälittäjän lähtöhinta? Että vähän osaisi uumoilla neuvoteltavan lainan tarvetta.

Eli jos kämppä maksaisi ensiesittelyn aikaan suurehkon välittäjän paperilla sanotaan 130tonttua niin mistä summasta kannattaa alkaa heittämään tarjousta mikä voisi mennä läpi? Tuleeko hinta yleensä alaspäin kovinkaan paljoa vai onko noissa tinkaamisen varaa?

Kannattaa vertailla mitä muista vastaavista sillä sekä vastaavilla alueilla pyydetään. Sitten jos meinaat rempata tositarpeeseen (esim. uusia keittiötä tai lattioita niiden paskan kunnon takia tai hankkia uusia keittiökoneita olemassaolevien vanhojen (yli 10-vuotiaiden) tilalle) niin niiden kustannukset ainakin voi harkita vähennettäväksi pyyntihinnasta. Välillä on paljon ilmaa hinnassa, välillä ei yhtään, ja paras keino selvittää sitä asiaa on tosiaan seurata noita kyseisen alueen hintoja jonkin aikaa. Eräs tuttuni sai kämpästään sen mitä pyysikin lehti-ilmoituksessa, mutta hinta olikin määritelty sen mukaan ettei siinä ole mitään ilmaa. Myös välittäjältä kannattaa tiedustella onko tinkivaraa.

Lainan tarpeesta: ostettavan asunnon tarkasta hinnasta tietämättä pystyt etukäteen neuvottelemaan pankilta lainalupauksen jollekin suuntaa-antavalle summalle, joka kannattaa pyytää yläkanttiin, oman maksimibudjettinsa mukaisesti.
 
Myös välittäjältä kannattaa tiedustella onko tinkivaraa.
Tämän lisäksi kannatta myös haistella välittäjältä sitä, onko myyjällä kuinka kiire saada asuntoa kaupaksi. Tilanteissa, joissa myyjällä on jo uusi asunto hankittuna, niin vanha saattaa lähteä suht edullisesti, kun on kiire saada vain fyrkat realisoitua ja päästä eroon kahden asunnon loukusta.
 
Marginaali on 0,6 tuossa lainassa tällä hetkellä. Se tulee kinuttua tässä varmaan alemmaksi samalla kun ottaa 10k "remonttilainaa."
 
Kannattaa myös laskea se paljonko tuo marginaalin todellinen kustannus on, ewsim 0,45 ja 0,50 välillä. Ei tuon hinnan takia kannata muuten palvelevaa ja hyvää pankkia vaihtaa. Tai no meitä on moneen junaa, jotku arvostavat laatua ja palvelua ja jotku taas vain sitä halvinta hintaa...
 
Jos vakuudet on kunnossa niin voi ottaa yli asunnon arvon. Varmaan on eri pankeissa eri käytäntöjä, mutta ainakin itsellä kerran yhdistettiin lainat ja lisättiin lainan määrää just remppatarkoitukseen. Oli alunperin kaksi lainaa, koska toisessa oli takaaja ja toisen takasi itse asunto. Myöhemmin sitten asunnon arvo oli senverran noussut ja lainapääoma laskenut, että saatiin takaaja pois ja silloin tehtiin tuo yhdistäminen ja lisänosto. Eli käytännössä otettiin uusi laina jolla maksettiin vanhat pois ja jäi sitten se remppaosuus.

Näin ei saisi tehdä ihan verotuksellisista syistä. Vertottaja ei kovin mielellään (eikä kyllä varmaan veronmaksajatkaan) kato hyvällä, että otetaan 20k enemmän asuntolainaa, jonka korot voi verotuksessa vähentää ja sitten lainarahalla vaihdetaan esim. autoa. Tästä kun jää kiinni, niin tulee aika arvokkaita kilometrejä autoon :rolleyes:

Itse myös annan asiakkaalle asuntolainaa remonttia varten, mutta annan kaiken vastuun asiakkaalle ja varmistan, että hän on tietoinen mihin ryhtyy.
Melkein aina asiakkaat päätyvät erilliseen remonttilainaan, jossa on myös edullinen korko... Kiinteistöissä ja yhtiön rahoitusvastiketta maksettaessa asia on täysin eri.
 
Back
Ylös Bottom