Asuntolaina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja luumu
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🔥 Asuntolainan salat

Meta description: Näin haet lainan edullisesti, vältät piilokulut ja varmistat että pankki tarjoaa juuri sinulle parhaan mahdollisen diilin.


Sammossa ainakin voi maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä "tiettyyn aikaan kuukaudesta" (esim. pari päivää ennen maksupäivää ei voi tehdä ylimääräistä lyhennysta vaan tällöin maksu olisi ennakkomaksu lyhennyksistä tms.) verkkopankin kautta. Lainan numero toimii "tilinumerona", johon ylimääräinen maksu tehdään.

Noin sen pitäisikin mennä. Yksinkertaisimmillaan laina olisi verkkopankissa tili, mikä on lainasumman verran miinuksella. Eikö esimerkiksi Visa:n saldo näy samalla tavalla.
 
Noin sen pitäisikin mennä. Yksinkertaisimmillaan laina olisi verkkopankissa tili, mikä on lainasumman verran miinuksella. Eikö esimerkiksi Visa:n saldo näy samalla tavalla.

Sammon verkkopankki toimii korttien osalta näin, mutta en tiedä miten korttinumero toimii "tilinumerona":
http://www.sampo.fi/demo/verkkopankki/HA/index.html
Valitse Pankkipalvelut -> valitse Kortit (äänet päälle, niin tulee myös selostus)

Jottei olisi täysin off-topicia, kannattaa katsoa tuolta myös Lainat-esittely. :)
 
Miten voidaan perustella asuntolainan koron veronvähennys? Löytääkö joku infoa siitä miten sitä on perusteltu silloin kun se on tullut voimaan. Käytännössä se vain kannustaa ottamaan lisää lainaa. Lopulta vain pankit hyötyvät siitä. Se on aika suora tulonsiirto valtiolta pankeille.

nopeasti finlexistä

"asuntolainojen korkomenojen verovähennys on suurin yksittäinen asuntopoliittinen tukimuoto"

"Järjestelmää on arvosteltu kohdentumiseltaan erityisesti siltä osin kuin verovähennyksessä on kyse asuntopoliittisesta tuesta."

Kaiketi sillä on haluttu tukea omistusasumista. Eikös myös vähennyksen tekijät hyödy siitä?
 
Kaikista asunnoista.

hmm...

Oman asunnon lainan korot saat vähentää -> asuntopoliittinen tuki

Sijoitusasunnon korot saat vähentää -> tulonhankkimislainan vähennys. Maksat valtiolle veroja saamistasi vuokrista, kannattavaa valtiolle tukea.

Muut asunnot -> extraa, jota ei tule tukea. :whip:
 
Mun mielestä ainakin joissain pankeissa pitäisi toimia omatoiminen lainanlyhentäminen verkkopankin kautta.

Osuuspankissa toimii ainakin, eli laittaa vaan tiliksi mille maksaa sen lainan numeron ja oikean summan, sitten aukeaa ruutu jossa kysellään että haluaako lyhentää ylimääräisen erän, seuraavan erän vai kenties korkoja etukäteen. Ruksii vaan oikean vaihtoehdon ja asia on sillä selvä. Ei voi paljon helpompaa olla.

Ei se kyllä rahaa heti samantien tililtä ota, mutta kuitenkin ehdottomasti kätevämpää kuin lähetellä sähköposteja pankkitädeille tai käydä henk.koht. pankissa viemässä rahaa.
 
Sammossa ainakin voi maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä "tiettyyn aikaan kuukaudesta" (esim. pari päivää ennen maksupäivää ei voi tehdä ylimääräistä lyhennysta vaan tällöin maksu olisi ennakkomaksu lyhennyksistä tms.) verkkopankin kautta. Lainan numero toimii "tilinumerona", johon ylimääräinen maksu tehdään.

Samalla tavalla homma toimii Nordeassa. Itse lyhennän joka kuukausi "virallisen" lyhennyksen lisäksi muutamalla satkulla asuntolainaa. Vajaa pari vuotta vanha tämä viimeisin laina, ja tällä hetkellä noin 2 vuotta edellä maksusuunnitelmaa. Helppoa, kun ei tartte tiskille mennä/lähetellä sähköpostia tms.
 
Samalla tavalla homma toimii Nordeassa. Itse lyhennän joka kuukausi "virallisen" lyhennyksen lisäksi muutamalla satkulla asuntolainaa. Vajaa pari vuotta vanha tämä viimeisin laina, ja tällä hetkellä noin 2 vuotta edellä maksusuunnitelmaa. Helppoa, kun ei tartte tiskille mennä/lähetellä sähköpostia tms.

Mulle sanottiin taas Nordeassa, ettei ylimääräiset lyhennykset onnistu "omatoimisesti", vaan pitää aina sopia erikseen pankkineuvojan kanssa. Käytännössä siis joutuu soittamaan pankkiin, mikäli haluaa tehdä ylimääräisen lyhennyksen. Pitäisiköhän kysellä uudemman kerran asiaa pankista, vai onko tässä konttorikohtaisia eroja?
 
Mulle sanottiin taas Nordeassa, ettei ylimääräiset lyhennykset onnistu "omatoimisesti", vaan pitää aina sopia erikseen pankkineuvojan kanssa. Käytännössä siis joutuu soittamaan pankkiin, mikäli haluaa tehdä ylimääräisen lyhennyksen. Pitäisiköhän kysellä uudemman kerran asiaa pankista, vai onko tässä konttorikohtaisia eroja?

joo en sit tiedä miten noi on mutta yleensähän pitäis sopia maksuohjelman muutoksesta tjsp pankkineuvojan kanssa. ite oon kanssa miettiny kun lainoillakin on ne tilinumerot että miks ei vois.. pitänee kysellä kun on asiaa pankkiin seuraavan kerran... tosin mulla on op:ssä hommat

e: oho olinpas pihalla, unohtakaa tämä kommentti
 
Mulle sanottiin taas Nordeassa, ettei ylimääräiset lyhennykset onnistu "omatoimisesti", vaan pitää aina sopia erikseen pankkineuvojan kanssa. Käytännössä siis joutuu soittamaan pankkiin, mikäli haluaa tehdä ylimääräisen lyhennyksen. Pitäisiköhän kysellä uudemman kerran asiaa pankista, vai onko tässä konttorikohtaisia eroja?

Noin se oli aiemmin, myöhemmin sitten onnistui myös sieltä nettipankista sillä pankkipostilla tanttoja vaivaamalla. Tuo posti parempi kun ei tarvii missään ruuhkaluurissa jonottaa.

Kannattaa kysyä jos toi tietosi on vanhaa, josko jo käytännöt olisi muuttuneet ja vihdoin ylimääräinen lyhennys onnistuu suoraan myös nettipankissa.
 
Mulle sanottiin taas Nordeassa, ettei ylimääräiset lyhennykset onnistu "omatoimisesti", vaan pitää aina sopia erikseen pankkineuvojan kanssa. Käytännössä siis joutuu soittamaan pankkiin, mikäli haluaa tehdä ylimääräisen lyhennyksen. Pitäisiköhän kysellä uudemman kerran asiaa pankista, vai onko tässä konttorikohtaisia eroja?

Ekan asuntolainan otin 2003 Nordeasta, pari vuotta sitten "uuden" kun vaihdoin OK-taloon. Ylimääräiset lyhennykset ovat onnistuneet alusta asti verkkopankin kautta, ilman mitään soitteluita tai muita ilmoituksia.

Outoa jos käytäntö vaihtelee konttoreittain.
 
Onko tietoa paljon Nordea veloittaa tästä uudesta korkokattotuotteesta, jonka korkokatto on 4% eli alhaisempi kuin tämänhetkinen 12kk Euribor?
 
Ekan asuntolainan otin 2003 Nordeasta, pari vuotta sitten "uuden" kun vaihdoin OK-taloon. Ylimääräiset lyhennykset ovat onnistuneet alusta asti verkkopankin kautta, ilman mitään soitteluita tai muita ilmoituksia.

Outoa jos käytäntö vaihtelee konttoreittain.

Kiitoksia tiedosta. Laitoin juuri sähköpostia henk. koht. palveluneuvojalleni, jossa kyselin tämänkaltaista mahdollisuutta. Saapa nähdä, mitä vastaa tiedusteluuni. Mainitsin meilissä vielä, että eräässä toisessa Nordean konttorissa on mahdollista lyhentää ylimääräistä verkkopankin kautta.
 
Kiitoksia tiedosta. Laitoin juuri sähköpostia henk. koht. palveluneuvojalleni, jossa kyselin tämänkaltaista mahdollisuutta. Saapa nähdä, mitä vastaa tiedusteluuni. Mainitsin meilissä vielä, että eräässä toisessa Nordean konttorissa on mahdollista lyhentää ylimääräistä verkkopankin kautta.
Jos ylimääräisät lyhennystä ei voi tehdä kuin tiskillä tai jotain muuna maksullisena palveluna, niin kandee vaihtaa pankkia.Tosin Nordean(kin) verkkopankki on jokaiselle asiakkaalle yksi ja sama.

Jos ylimääräisistä lyhennyksistä on ruinattu palvelumaksuja, kannattaa pyytää hyvitystä kaikista kerroista. Ja samalla kiukulla muuten kannattaa moittia omaa marginaaliaankin. :whip:
 
Ryöstöhintahan se aika varmasti on, mutta tämä ei ole kiinteäkorko vaan korkokatto.

Jep, sekoilin tossa. Eli todennäköisesti hinta on suolainen ja homma laskettu niin että pieni nousukin vielä mahtuu tohon heittämällä sisään. Ihmiset tuntuvat ostavan jotain mystistä varmuutta, vaikka todellisuudessa noissa häviää yleensä aina.
 
http://www.taloussanomat.fi/rakenta...aakka+paisuu+ahtaissa+asunnoissa/200712053/98

Lainataakka paisuu ahtaissa asunnoissa

Suomalaiset suosivat omistusasumista.


16.5. 14:19 Nuorten asuntovelkaisten lainat ovat kasvussa. Melkein kolmanneksella heistä on lainaa yli 100 000 euroa. Paisuvista lainoista huolimatta suomalaiset asuvat ahtaasti.

Nuorten asuntovelkaisten kotitalouksien lainat ovat Tilastokeskuksen mukaan kasvaneet vuodesta 1998.

Nuorten 25–34-vuotiaiden asuntovelkaisten kotitalouksista 31 prosentilla oli asuntolainaa yli 100 000 euroa vuonna 2004.

Myös laina-ajat ovat pidentyneet. Vuonna 2005 asuntolainan keskimääräinen laina-aika oli 17 vuotta.

Pitkiä asuntolainoja on nykyään myös vanhemmilla ikäryhmillä: 55–65-vuotiaista 6 prosentilla laina-aika on yli 30 vuotta.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta raportista Suomalaisten asumistavoitteet ja mahdollisuudet. Tutkimusaineisto on kerätty käyntihaastatteluina, aineistoon kuului 3 455 kotitaloutta.

Noin miljoona suomalaista asui ahtaasti vielä vuonna 2004. Suuremman asunnon tarve on myös yleisin muuttosyy.

Suomalaisten tavoiteasunnon keskikoko on 114 neliömetriä, nykyiseen asuntoon toivotaan lisää 27 neliömetriä.

Vähävaraisimpien kotitalouksien nykyisen asunnon keskikoko on 45 neliötä, varakkaimpien 146 neliötä.

Suuret tulot ja runsas varallisuus mahdollistavat niin tilavat asunnot kuin asunnon tai vapaa-ajan asunnon omistamisen.

Asunnot ovat muita pienempiä kaupunkimaisissa kunnissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä asuntoaan pitää liian pienenä joka neljäs kotitalous, kun muualla maassa vastaava osuus on 13 prosenttia.

Vaikka asunnot ovat Suomessa suhteellisen pieniä, suomalaiset ovat tyytyväisiä asuntoonsa ja asuinympäristöönsä.

Kotitalouksista 67 prosenttia asui omistusasunnossa vuonna 2005. Omistusasunto on kuitenkin toiveasunto 86 prosentille suomalaisista, vuokra-asunto vain joka kymmenennelle.

Suurituloisista yli 90 prosenttia halusi asua ja myös asui omistusasunnossa. Pienituloisimmistakin runsaat 70 prosenttia olisi halunnut omistusasunnon, mutta vain viidennes oli toteuttanut tavoitteensa.

Omistusasumista suositaan, koska sitä pidetään hyvänä sijoituksena ja taloudellisesti edullisena.



25% Helsinkiläisistä pitää asuntoaan liian pienenä? Vaatimatonta porukkaa täytyy myöntää:whip: .
 
Kiitoksia tiedosta. Laitoin juuri sähköpostia henk. koht. palveluneuvojalleni, jossa kyselin tämänkaltaista mahdollisuutta. Saapa nähdä, mitä vastaa tiedusteluuni. Mainitsin meilissä vielä, että eräässä toisessa Nordean konttorissa on mahdollista lyhentää ylimääräistä verkkopankin kautta.

ite kyselin opintolainaan liittyen ja ei kuulema ole mahdollista verkkopankin kautta lyhennellä paitsi laittamalla postia siellä verkkopankissa nordeallepäin (en sit tiedä onko tuo tarkotettu jokaiselle...)
 
Jep, sekoilin tossa. Eli todennäköisesti hinta on suolainen ja homma laskettu niin että pieni nousukin vielä mahtuu tohon heittämällä sisään. Ihmiset tuntuvat ostavan jotain mystistä varmuutta, vaikka todellisuudessa noissa häviää yleensä aina.

kai se osaa väestöstä pelottaa että korot vaikka kaksinkertaistuu yhdessä yössä...unohdetaan että enää ei ole suomen pankki, vaan euroopan. mutta tosiaan varmasti saavat noistakin hyvän voiton suhteessa riskiin.
 
kai se osaa väestöstä pelottaa että korot vaikka kaksinkertaistuu yhdessä yössä...unohdetaan että enää ei ole suomen pankki, vaan euroopan. mutta tosiaan varmasti saavat noistakin hyvän voiton suhteessa riskiin.

Olisi ihan mielenkiintoista tietää millä tavalla pankki itse suojaa nuo korkokattoihin sun muihin lainaamansa rahat. Joku systeemi noilla varmasti on ja takkiinsa ne tuskin tossa ottavat. No ainakin kannattaa omistaa kivjalkapankin osakkeita kun, etenkin kun ihmiset ottaa isoja lainoja ja niihin kaikki korkokatot ja vakuutukset ja lisäksi vielä laittavat rahaa pankin rahastoihin. Rahantuloa ei voi estää. ;)

EDIT: Ja tuo asunnon kokohomma varmasti pitää paikkansa esim. pk-seudulla. Siellä kun ei 100.000 eurolla (mikä oli tuon lainan keskikoko) kovin kummosta kämppää vielä saa. Pariskunnalle varmaan vielä jotain kohtuukokoista jostain kolkasta löytyy, mutta nelihenkiselle perheelle ei varmasti, ei tahdo nimittäin löytyä Jyväskylästäkään juuri mitään jos ihan kaupungin alueella halutaan pysyä.
 
Back
Ylös Bottom