Asuntolaina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja luumu
  • Aloitettu Aloitettu

BCAA-valmisjuoma

Pineapple Lemonade, 24 tlk

-40%
Asuntoa ostaessa kannattaa periaatteessa jättää kaikki, mitä välittäjä sanoo, huomioimatta ellei se ole myös kirjallisena. Välittäjää kiinnostaa vain saada se asunto myytyä. Ei mikään muu.

Ja sen saa parhaiden myytyä, kun saa luotua tunteen, että on kiire ostaa. Silloin voi haksahtaa ostamaan kalliinkin asunnon nopeasti.

Melkein kaikki välittäjät ovat koettaneet meihin samaa taktiikkaa, kun olemme käyneet näytöllä. Ensiksi annetaan katsella paikkoja "rauhassa" ja kerrotaan asunnosta ympäripyöreitä vähän paperista vilkuillen. Sitten sanotaan, että asuntoa ollaan käyty paljon katsomassa ja "juuri yksi pariskunta aikoi tehdä tarjouksen".. Yleensä sitten kaikki näytölle tulevat ihmiset on laitettu tulemaan 15min välein. Sitten välittäjä saattaa soittaa ja sanoa, että "just nyt on tulossa tarjous, että tahtoisitteko tehdä tarjouksen ettei jo mene.." ja onpa sitten laitettu vähän myöhemmin tekstiviestiäkin.. Vaikka kuinka ollaan ruokittu kuvaa, että asunto olisi menossa "just nyt", niin aika usein se vaan on siellä myynnissä ollut vielä kuukausikaupalla, vaikka ei mitään olekaan tarjottu..

Totuus on, että asunnosta ei ole kukaan tehnyt mitään tarjouksia tai tarjoukset ovat jotain ihan paskaa. Nyt pitää muistaa, että se on se välittäjä, joka antaa sinulle tässä sitä "tietoa". Hän yrittää vain luoda sellaisen tunnelman, että asunto menee juuri nyt. Huoneistokeskus on tässä taktiikassa ihan pahin. Se antaa esim Kauppalehdelle tj:nsa suulla tällaisia lausuntoja harva se viikko. "Asunnot loppuvat" "Kohta ei ole mitä ostaa" jne jne..

Jos on mahdollista, niin asunto kannattaa ostaa suoraan yksityiseltä. Laittaa vaikka lehteen ilmoituksen, että "nuoripari tahtoisi ostaa sellaisen ja sellaisen asunnon sieltä ja täältä". Ihan varmasti joku esim. eläkeläispariskunta, joka ei tarvitse sitä rahaa niin pahasti, kiinnostuu myymään asunnon suoraan. Kannattaa ainakin yrittää.
 
Pitänee mielenkiinnosta kysellä pankista missä mennään, vaikka asunto todennäköisesti jää tällä hetkellä ostamatta (kun ei aivan pakko ole ostaa). Yli 200t kun ei haluaisi lainaa ottaa ja sillä ei isompaa rivaria edes pääkaupunkiseudun kehyskunnista heru. Varsinkin lainan ottaminen arveluttaa kun "toinen" käy vain töissä. Sen takia lainasumman pitäisi olla sellainen, että siitä selviää jos vain toinen käy töissä. Jos molemmat joutuu työttömäksi, niin siinä tilanteessa onneksi voisi laittaa asunnon vuokralle ja vaihtaa maisemaa. En kyllä varmaan ikinä uskalla ostaa asuntoa, vaikka olisi talous miten vakaalla pohjalla.

Sitten ihanan tyhmä kysymys. Miten tuo asunnon ostaminen tai tarkemminkin tarjouksen tekeminen oikein menee? Heitetäänkö ensin suullinen tarjous ja katsotaan miten ostaja reagoi, vai pitääkö sen aina olla kirjallinen että myyjä noteeraa sitä? Millaista prosenttimäärää kehtaa pyyntihinnasta tiputtaa tarjouksessa, ettei sitä pidetä vittuiluna?

Ps. ensimmäistä kertaa elämässä asuntoa katsomassa ja ei mitään hajua miten hommat etenisi, jos hyvä asunto osuisi kohdalle.

Lukaise jonkun asiaa käsittelevän teoksen setit läpi. Tarjousta tehdessä kannattaa mieluummin viilata pilkkua ja olla tarkkana, tehdä esim. kirjallisena. Myyjälle annettu ostotarjous on _sitova_ , joten mukaan tarjoukseen kannattaa laittaa mukaan omalta kannaltaan olennaiset ehdot.

Esim. sopimussakko kaupasta vetäytymiselle on normaalisti 4 %; jos tarjoot 200 000 asunto-osakkeesta ja pankista tuleekin kylmää kättä lainaa kysyessä niin maksettavaksi rapsahtaa sopimussakko myyjälle, mikäli kauppa ei rahoituksen epäonnistuessa tullutkaan kyseeseen.
 
Pitänee mielenkiinnosta kysellä pankista missä mennään, vaikka asunto todennäköisesti jää tällä hetkellä ostamatta (kun ei aivan pakko ole ostaa). Yli 200t kun ei haluaisi lainaa ottaa ja sillä ei isompaa rivaria edes pääkaupunkiseudun kehyskunnista heru. Varsinkin lainan ottaminen arveluttaa kun "toinen" käy vain töissä. Sen takia lainasumman pitäisi olla sellainen, että siitä selviää jos vain toinen käy töissä. Jos molemmat joutuu työttömäksi, niin siinä tilanteessa onneksi voisi laittaa asunnon vuokralle ja vaihtaa maisemaa. En kyllä varmaan ikinä uskalla ostaa asuntoa, vaikka olisi talous miten vakaalla pohjalla.

Sitten ihanan tyhmä kysymys. Miten tuo asunnon ostaminen tai tarkemminkin tarjouksen tekeminen oikein menee? Heitetäänkö ensin suullinen tarjous ja katsotaan miten ostaja reagoi, vai pitääkö sen aina olla kirjallinen että myyjä noteeraa sitä? Millaista prosenttimäärää kehtaa pyyntihinnasta tiputtaa tarjouksessa, ettei sitä pidetä vittuiluna?

Ps. ensimmäistä kertaa elämässä asuntoa katsomassa ja ei mitään hajua miten hommat etenisi, jos hyvä asunto osuisi kohdalle.

Omasta mielestäni asunto kannattaa nimenomaan ostaa vain ja ainoastaan lainarahalla. Omille rahoille saa parempaa tuottoa, kuin mitä lainan koroissa maksaa. Ellei sitten suunnittele sitä 30 vuoden ohjelmaa (jota voi nykyään vähän vaikeampi saada). Pankitkaan eivät yleensä lähde rahoittamaan utopistisia hankkeita, joten en ainakaan itse olisi kovin huolissani siitä takaisinmaksukyvystä. Tietysti jos itse tietää, että tilanne voi joskus olla kuvatun kaltainen ja stressaa kovasti, niin sitten ei ehkä kannata sitä lainaa ja stressiä ottaa. Menee vielä hyvä elämä hukkaan. Lisäksi saatavilla on erilaisia lisävakuuksia yms. ko tilanteiden varalle. Se, kannattaako niistä sitten maksaa, on eri asia.

Välittäjältä tai myyjältä voi suoraan tiedustella hintaa millä kohde lähtisi, mutta on sitten eri asia mitä siihen tiedusteluun vastataan. Välittäjät on aika tarkkana omistaan. Mikäli heillä on kiinteä palkkio, niin silloinhan on kiva jos asunto menee nopeasti kaupaksi, niin jää työtunnille parempi hinta. Mikäli palkkio on prosenttiperustainen, niin silloin asian laita on toinen.

Tarjous kannattaa tehdä täsmälleen (pilkulleen sellaisena) kuin itse haluaa; hintaa myöden. Jos myyjä pitää tarjousta vittuiluna, niin siinähän sitten pitää. Mikäli asunto on erittäin mieluinen, niin kannattaa sitten tarjota sellainen summa, jolla sen kuvittelee varmasti saavansa ja maksaa ennemmin vähän ekstraa kuin harmitella koko elämänsä hukkaan mennyttä tilaisuutta. Ja kaikki omat asiat kannattaa olla kunnossa ennen tarjouksen tekoa tai sitten laittaa tarjoukseen ehto, että pitää ensin saada lainaa tai entinen asunto kaupaksi. Mahdolliset kuntokartoitukset ja kosteusmittausvaateet kannattaa myös lisätä ostotarjoukseen.

Itse en ainakaan saisi järkevää tuottoa omasta asunnostani vuokrakämppänä. Asunnon arvon takia vuokran pitäisi olla niin infernaalinen, että sitä ei kukaan vuokraisi. Vuokra-asunnon kun pitäisi olla mahdollisimman kuluton omistajalleen. Tulevaisuuden remontit yms. huomioiden.

Ja ei muuta kun asunto-ostoksille.

Niin ja nämä olivat tietenkin omia näkemyksiäni asunnonostamisesta.
 
Kiitoksia hyvästä infosta kaikille. Pitänee perehtyä tuohon tarjouksen tekoon kunnolla. Onneksi ei ole mikään kiire ostaa kämppää ja asenne on ainakin kohdallaan, kun en ymmärrä kämppien pyyntihintoja. :D Pitääkö noihin tarjouksiin laittaa esim. ehto mahdollisista vesivahingoilta tms. Vai suojaako laki jo niiltä? Olisiko joku löytänyt netistä pätevää pohjaa tarjoukselle? Googlella löytyi jotain, mutta ei ehkä nyt ihan mita hain.

Kämpän vuokraamisella tarkoitin sitä, että kämpän voisi laittaa "tappiolla" vuokralle jos ei töitä ole. Itselläni on onneksi se mahdollisuus, että toisella paikkakunnalla on asunto, mutta ei töitä.
 
Olisiko joku löytänyt netistä pätevää pohjaa tarjoukselle? Googlella löytyi jotain, mutta ei ehkä nyt ihan mita hain.

Jos livenä jaksat hakea, varmaan jokainen asuntofirma antaa sulle "kotiin tutustuttavaksi" käyttämänsä tarjouspohjan.

Tarjouksessa kannattaa munkin mielestä huomioida toisaalta se, paljonko olet valmis asunnosta maksamaan mutta toisaalta myös se, jos esim. asunto on ollut kauan myynnissä (=enemmän ehkä varaa tinkiä). Täydellisestä kämpästä voi pulittaa vähän enemmän kuin "ihan kivasta".
 
Liitytään sekopäihin. 45%, laina+vastike. Ja prosenttiahan ei pienennetä muuten kuin palkankorotuksella :D

Oho. Meillä maksetaan sellasta 35 prossaa eikä ole herkkua tämäkään. Tosin pelkät lasten päivähoitomaksut vie sen 10% käteenjäävästä rahasta ...
 
Tällä hetkellä asumiseen menee 38% nettotuloista (laina+vastike). Nordealla ainakin on muuten tosi kätevä lyhennysjousto-systeemi, voin itse muuttaa lainan maksuerää verkkopankissa vaikka joka kuukausi, pakko on maksaa pelkästään koron osuus. Jos jää enemmän käteen, maksan enemmän kuin "normaali" lyhennys, jos taas on jotain isompia menoja, voin pienentää maksuerää. Korkojen nousu ei huoleta kun laina-aika on sen verran kohtuullinen ettei korkojen merkitys ole kovin massiivinen.
 
Tapiolassa tarjosivat tänään marginaaliksi 0,75%, viiden vuoden kiinteä korko 3,55%. Lainasumma 150000eur. Ottamalla laina 50/50 suhteessa kiinteän ja 12kk euriborin välillä keskikorko olisi 2,7635%. Jos 12kk euribor nousee kuuten prosenttiin + marginaali 0,75%, keskikorko olisi 5,15%. Olin ajatellut sitoa 1/3 kiinteään korkoon mutta tarjous oli mielestäni sen verran hyvä että 50/50 houkuttelee.

Spekuloinniksi taitaa jäädä, tarjouksen ja talon myyjän "lopullisen" hinnan välillä liikaa eroa.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-40%
Minun mielestäni asuntolainan lyhennys tulisi suunnitella sillä tavalla, että joko se olisi niin iso, että laina olisi maksettu esim. 7-10 vuodessa tai sitten niin pieni, että se veisi vain max 20% nettotuloista. Se, että laina veisi 40% netosta ja kestäisi 20 vuotta vie elämän laatua alas aika pahasti. Riippuen toki tuloista yms.

Itse olen ajatellut, että jos inflaatio jatkaa tasaista kasvuaan, niin uskoisin, että 15 vuoden kuluttua on jo inflaatio syönyt aika kivasti lainaa. Jos miettii vaikka, että 1995 oli vaikkapa 15t markan palkka tosi kova, niin nykyään se on aika tavallinen. Voisin kuvitella, että näin jatkuu tulevaisuudessakin. Tällöin jos pitää sen lyhennyksen 20% netosta, vaikka palkka nouseekin, niin laina-aika lyhenee yllättävänkin nopeasti.
 
Se, että laina veisi 40% netosta ja kestäisi 20 vuotta vie elämän laatua alas aika pahasti. Riippuen toki tuloista yms.
Riippuu tosiaan todella paljon tuloista. Ei esim. pääkaupunkiseudulla joku 40% asumiskustannus nettoliksasta ole mitenkään erikoista. Jos esim. nettotulot on vaikkapa 2000€ niin kyllä sitä pärjää yksin asuva vallan mainiosti, vaikka tuosta lohkaistaisiin jopa puolet asumiskuluihin. Mutta toki, jos omistusasumisen takia joutuu luopumaan jostain, niin kannattaa tarkkaan harkita vuokralle siirtymistä.

Onpahan kyllä nykyinen korkotaso aivan naurettavan alhainen. Ei sitä oikein voi enää edes koroksi kutsua. Katsoin vanhoja laskelmia ja vuonna 2008 maksoin asuntolainan korkoja yhteensä ~6,7k€, kun tänä vuonna ne menee nykyisellä korkotasolla hikisesti yli tonnin. :lol2:
 
Kyllä tässä tuoreena asuntovelallisena kieltämättä duunin vaihto paremman palkan perässä taas houkuttelis. Laina-aika on 20 vuotta ja sen lyhentämiseen nykykorkoineen (3kk euribor) menee 22% taloutemme nettotuloista. Kun päälle laskee vielä vastikkeen sekä vesi- ja sähkölaskut nielee uusi asunto 28% kuukausituloistamme.

Kun saisi 500 euroa kk:ssa enemmän käteen, niin elo helpottaisi kummasti - tosin eipä silläkään tuo kokonais% tippuis kuin suunnilleen 26:een. Mutta siinä vaiheessa, kun korot nousee kuuteen prosenttiin, niin oma koti viekin lähemmäs 50% kk-tuloista. Silloin tekee tiukkaa ellei siihen mennessä lainapääomaa ole saanut huomattavasti pienemmäksi tai jostain ehtinyt hankkia lisätienestejä :(
 
Riippuu tosiaan todella paljon tuloista. Ei esim. pääkaupunkiseudulla joku 40% asumiskustannus nettoliksasta ole mitenkään erikoista. Jos esim. nettotulot on vaikkapa 2000€ niin kyllä sitä pärjää yksin asuva vallan mainiosti, vaikka tuosta lohkaistaisiin jopa puolet asumiskuluihin. Mutta toki, jos omistusasumisen takia joutuu luopumaan jostain, niin kannattaa tarkkaan harkita vuokralle siirtymistä.

Onpahan kyllä nykyinen korkotaso aivan naurettavan alhainen. Ei sitä oikein voi enää edes koroksi kutsua. Katsoin vanhoja laskelmia ja vuonna 2008 maksoin asuntolainan korkoja yhteensä ~6,7k€, kun tänä vuonna ne menee nykyisellä korkotasolla hikisesti yli tonnin. :lol2:

Niinpä. Ja jos rahaa jää 50% vielä asuntokulujen jälkeen niin siinäkin on reippaasti elämiseen. Toki ymmärrän että nykytilanne työllisyyden suhteen on pelottava muttei se ole koskaan kovin kummosempi ollut. Pääkaupunkiseudulla on toki suurempi mahdollisuus työllistyä kuin esim jossain lappeenrannassa ja riskiä uskalletaan ottaa enempi.

Ja nykyäänhän pitää asunto maksaa 10 vuodessa pois kun meidän vanhempammekin sitä maksoivat vähintään 15 vuotta ja kovalla uurastuksella (lue: ikinä käyny missään, ajo vanhalla kaaralla jne..) Mites nyt näin? Ja asuntojen hinnat tosiaan tippuu vasta kun tulee sota ja siinä vaiheessa nyt ei kauhiasti muutenkaan auta itkeä mammonan perään. Nykysukupolvi tulee tienaamaan ihan perhanasti perintöä jos sanotaan 30 vuoden päästä asunnot maksaisi 50t euroa niin niitä osteltaisiin käsirahalla perkeles.
 
Minun mielestäni asuntolainan lyhennys tulisi suunnitella sillä tavalla, että joko se olisi niin iso, että laina olisi maksettu esim. 7-10 vuodessa tai sitten niin pieni, että se veisi vain max 20% nettotuloista. Se, että laina veisi 40% netosta ja kestäisi 20 vuotta vie elämän laatua alas aika pahasti. Riippuen toki tuloista yms.

Juuri samanlaiset mietteet oli itselläkin lainaa ottaessa. Laina-aika mitoitettiin 7 vuodelle ja nyt kun korot ovat reilussa vuodessa tulleet niin paljon alaspäin, voi olla että tuostakin putoaa vielä vuosi pois. Vähän sellaisella "nopeasti alta pois" -hengessä toi kämppä ois tarkoitus omaksi saada. Jos ei muuta hyötyä niin jääpähän ainakin kokonaiskorkokulut aika pieneksi..
 
Meillä on 23-vuoden laina, ja kuukausittain menee n.35% palkasta, mutta silti jää käteen rahaa(itsellä, toisella puoliskolla ei, vaikka suuremmat tulot:D).
Tässäkin kuussa n.860€ lyhennyksessä oli reilu 100€ korkomaksuja, joten ei kyllä mikään pieni tuo korko ole, ja tulee nousemaan vielä parin vuoden päästä.

Pystyykö muuten verovähennyksen hoitamaan puhelimessa vain, vai vaatiiko käyntiä verovirastossa?
 
Kyllä sen voi hoitaa ainakin vero.fi kautta kirjautumalla palveluun ja ilmoittamalla korkomäärät ja miksei myös puhelimitse. Ei tarvitse missää virastossa käydä.
 
Juuri samanlaiset mietteet oli itselläkin lainaa ottaessa. Laina-aika mitoitettiin 7 vuodelle ja nyt kun korot ovat reilussa vuodessa tulleet niin paljon alaspäin, voi olla että tuostakin putoaa vielä vuosi pois. Vähän sellaisella "nopeasti alta pois" -hengessä toi kämppä ois tarkoitus omaksi saada. Jos ei muuta hyötyä niin jääpähän ainakin kokonaiskorkokulut aika pieneksi..

6 vuotta ja oma asunto. On aika houkutteleva vaihtoehto..

Ei tosin onnistu meillä mitenkään, kun on jälkikasvuakin tulossa. Meillä on 25 vuoden laina-aika ja ajateltiin tosissaan pitää se lyhennys+korko tuossa 20% tienoilla koko ajan. Kokonaisasumiskustannukset on meillä nyt aika matalat, joten elämiseen riittää rahaa. Mitään muita lainojakaan meillä ei nyt ole, kun saan tuon autolainankin hoidettua parin kk:n sisällä. Ainoa ongelma on meillä se, että minun tulot muodostavat niin ison osan meidän tuloistamme, että jos sattuu tulemaan potkut tms, niin se sitten vie taloutta tiukalle. Tosin meillä on säästössä muutama tonni sellaistakin uhkaa varten.
 
Tapiolassa tarjosivat tänään marginaaliksi 0,75%, viiden vuoden kiinteä korko 3,55%. .

Hmmm vaikuttaisi aikalaila harkinnanarvoiselta firmalta tuo tapiola. Olen OPsta kysellyt alustavasti ja siellä marginaalit oli kyllä isommat... Onkos tämä tapiola nyt sellainen pankki jota kannattaisi kilpailuttaa OPta vastaan? Elämäni eka laina lutviutuu kasaan tässä loppuviikon aikana nimittäin...
 
Olikos se näin, että asuntolainasopimusta laatiessa pitää ostaa erillinen palvelu tms., että lainaa saa lyhentää myös muulloinkin, kun sovittuna kuukausilyhennyksenä?
 

Suositut

Back
Ylös Bottom