Asiakaspalvelijan arkea

Liittynyt
20.8.2006
Viestejä
17 775
Tuolla WTF thredissä muutama tyyppi sai idean tällaiselle thredille joten tässäpä se sitten on.
Eli kun on töissä asiakaspalveluammatissa niin joutuu luonnollisesti näkemään paljon ihmisiä, erilaisia persoonia.

Eli kertokaas niitä legendaarisia tai erikoisia tapauksia asiakkaan kanssa.

Itse nyt voin heittää tähän pari:

Nuori nainen (blondi, sori oli pakko sanoa) oli ostamassa renkaita, renkaissa oli pyörimäsuunta jonka tämä tarkka nainen huomasi. "Onkos näissä se pyörimäsuunta?" "juu, on toki" "Mites, saakos näillä sitten ajaa taakseppäin?" En osannut oikein sanoa tuohon mitään, olin vaan hiljaa ja hajoilin.

Yksi tyyppi piti sitten heittää kotiin siksi aikaa kun oli auton huolto kesken, lähdin sitten jenkillä heittämään sitä pihaan ja juteltiin sitten siinä matkalla.
Tyyppi sanoo että "Miten sä uskallat tällaisella automaatilla ajaa, mitä jos pitää tehdä mäkilähtö?"

Jaa-a....

Näitä juttuja on niin loputtomasti, en jaksa kirjoittaa kaikkia, pitää muutama mehukas vielä kirjoittaa kunhan kerkeää:D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kopsasin nää tuolta WTF?-ketjusta:



Voi vittu. Äskön yks asiakas mutisi jotain epämääräistä mitä en nyt sattunut kuulemaan. Sanoi uudestaan ja tällä kertaa kuulin. Tämän jälkeen oli seuraavanlainen vuoropuhelu

Minä: "Sori, on vähä huono kuulo"
Pappa:"Voi taivas, ammu ittes"



Äskön tuli sellanen arviolta 50v mies, joka kysyi että: "Ettekö te vartijat olekkin täällä vaan sen takia että saatte tapella? Ei tartte ihmisten vanhuksia hakata kun voi tapella teidän kanssa!"




Päivittelen tänne näitä sitten jos sattuu jotain hauskaa tänään ilmaantumaan.
 
Yhtenä sunnuntai-iltapäivänä olin lähdössä kotiin töistä, kello oli jotain 16.05, olin jo vaihtanut siviilit päälle. Ovea nyki joku ukkeli, jolle sitten avasin oven ja kysyin, että mitäs asiaa?

"Tulin mökin avaimia hakemaan"
"Okei, onko sulla varattuna mökki vai tarkoitatko alueen avaimia? (joita siis lainataan tästä)"
"No alueen tietenkin, en kai mistään mökistä halua maksaa!"
"Ok... (kaivan kaapin avaimet esille, varauskirjan kaapista, avaimet jne)"
"Mites täällä tollanen likka on, ootko muka töissä täällä?"
"Joo, mut olin justiinsa lähdössä kotia ja ehdin jo vaihtaa vaatteet"
"Miksei sulla oo työvaatteita?"
"Koska olin lähdössä jo kotiin ja ehdin vaihtaa vaatteet, työaika on loppu"
"Mitä sä sitten täällä teet? Koska ne avaimet pitää palauttaa?"
"(otsasuoni pullistuu)Avaimet pitäisi palauttaa mahdollisimman pian, huomenna 6.30 alkaen vaikka"
"Voinko palauttaa ne tänne kahdeksalta tänä iltana?"
"Ei ole silloin päivystystä"
"No minne minä nämä sitten palautan?"
"Huomenna 6.30 alkaen..."
 
Heh, tämä kävi Oulun torilla kesätöissä ollessa, mutta ei varsinaisesti kohdistunut minuun.
Asiakas aikoi pakata vihanneksia muovipussiin
ja yritti repäistä pussirullasta yhtä pussia.
No, ei lähtenyt, ja kaveri nykäisi kovempaa.
Nyt lähtikin pussi kunnolla, ja nyrkki, jolla kaveri piti pussista kiinni, läjähti vieressä seisovaa vaimoa poskeen.
Kaveri vain kommentoi hienosti, että: "No mitä seisot niin lähellä."
 
Kaupan kassalla:
Asiakas: Eikö olekin siellä mun tilillä kivasti rahaa?
-Jaa, en näe sitä tältä koneelta. Pankissa kyllä näkevät.
Asiakas: Sanot vaan, ettet näe. Mitäs teet tänä iltana?
- Menen poikakaverin kanssa tallille.

Keskustelu loppui siihen.
 
Itse pidän eniten sellaisista asiakkaista, jotka keksivät päästänsä tuotteita eivätkä usko että niitä ei ole. Parhaat myös suuttuvat tästä.
 
töissä varastopäällikön hommia tekemässä tuli puhelu työkännykkään työpaikan neuvonnasta. vastasin ihan normaalisti et "varasto" ja heti alkaa toisesta päästä kuuluun n. 50v naisen erittäin vittuuntuneella äänensävyllä kuulunutta
selitystä pakettiauton lainaamisesta. vastasin et onhan tota pakua lainailtu, mut anteeks kuka siellä on? tuli kauhee tilitys etten mäkään sanonu nimeeni kun puhelimeen vastasin.
sain sit selitettyä et eihän sitä pakua kelle tahansa lainata... tässä vaiheessa kirosanojen määrä nousi huomattavasti, kun kerta tälle naiselle oli annettu lappu käteen ja sanottu et sais lainata pakua.
siinä sit koitin kysellä et millä asioilla se on ja selvis et se on ostanu jotain riippukeinuja ja ne oli luvattu kotiinkuljetuksena. kerroin ettei se pakua ite sais ajaa, vaan meidän käyttämä firma toimittais ne perille sille.
muija hiilty ihan suht pahasti ja alko haukkuun päin naamaa mut aivan paskaks kun en muka mistään tienny (1500 päivää kahvihetkiä tän kuljetusfirman kuskin kanssa). "anna se helvetin puhelin jollekin joka ei oo ekaa päivää töissä ja tietää
vähän paremmin kun sää samaa paskaa, jankuttamista, kiroilua (kirosanojen määrä n^ääretön tässä vaiheessa) ja haukkumista
kesti vielä pari minuuttia. nainen sano sit et "saatana teillä on se paku jossa lukee selvästi 'Kodin ykkönen' kyljessä. olin hetken hiljaa ja sain sanottua "tää on citymarket eikä kodin ykkönen". muija huutaa puhelimeen täysiä
"saatana kun sää et tiä mistään mitään" *tuut* *tuut* *tuut* *tuut*

Huom. Pastettu irkistä, pyydän anteeksi paskaa ulkoasua, ircissä en vaan aina jaksa kirjottaa täysin oikein.
 
Kaikkein ihanimpia ovat asiakkaat, jotka eivät itse tiedä työnalla olevasta asiasta mitään, mutta eivät silti kuuntele, kun heille yrittää asiaa selittää.
V***aisen asiakkaan tuntee usein lauseesta "mulla ei kiinnosta pätkääkään miksi se ei toimi, sun tehtävä on saada se toimimaan nyt heti!" Ja toki uhkauksien vastaanottaminen on aina kivaa, mm. uhataan tulla kirveellä ovesta läpi, jos ei homma rupea toimimaan.
On myös täysin normaalia soittaa kännykkään 10 minuutin sisällä noin 15 kertaa, vastaajanhan ei voi jättää viestiä.
 
Kaupan kassalla:
Asiakas: Eikö olekin siellä mun tilillä kivasti rahaa?
-Jaa, en näe sitä tältä koneelta. Pankissa kyllä näkevät.
Asiakas: Sanot vaan, ettet näe. Mitäs teet tänä iltana?
- Menen poikakaverin kanssa tallille.

Keskustelu loppui siihen.

Mahtava iskurepliikki :hyvä:
 
1. 50v mies, joka haukkui kalakeiton esikeitetyt + keitetyt perunat koviksi. Tästä syystä keittiöhenkilökunnan olisi kuulemma voinut ampua. Fishsoup is sirious bisnes!!! (Perunat olivat siis niin kypsiä, että hajosivat jos haarukka tuli lähelle...)

2. Häävieraat, jotka juottavat alle kymmenenvuotiaita kakaroitaan känniin ja alkavat uhkailla, kun tästä huomautetaan.

3. Oli muslimiseurueella vähän hermostunut olo, kun saavuin kaverin kanssa odottelemaan yhden pitopalveluillan loppumista, jotta päästäisiin siivoamaan paikkaa ja laittamaan pöytiä kokoon. Jostain kumman syystä pian oli eteisessä mun ympärillä 5 nuorta jamppaa jotka pälyilivät omituisesti. Kai ne luuli, että kaljupää tulee ammuskelemaan. Ne olivat ihan äimänkäkenä, kun alettiin kaverin kanssa essut päällä putsaamaan paikkaa.
 
Ah, näitä helmiähän on vaikka miten, mutta tässä yksi. Jäätelökahvilassa siis, ja pehmistä täti halusi. Itse olin kassalla.
"Mitäs pehmismakuja teillä on?"
"Vaniljaa, suklaata ja sekoitusta. Siinä on kuvat seinällä."
"Jaa, suklaa..Mitäs toi sekotus sitten on?"
"No siis siinä on kumpaakin, vaniljaa ja suklaata."
"No yksi tollanen vanilja ja sitten yks suklaa."
Toinen työntekijä tekee tötsät ja ojentaa ne tädykälle. Toinen siis puhtaasti suklaata, toinen vaniljaa. Noin kymmenen minuutin kuluttua täti tulee sisään puoliksi syöty suklaapehmis kädessään:
"Eikö tän pitänyt olla jotain sekoitusta?! Missäs sitä vaniljaa sitten on?"
"No te tilasitte kylläkin toisen vaniljaa ja toisen suklaata, joten ei siinä sekoitusta ole."
"Minä kyllä tilasin toisen sekoitusta!"
(toinen työntekijä) "No minäkin kyllä kuulin että vaniljaa ja toinen suklaata, mutta ihan sama."

Helvetin ärsyttäviä tollaset idiootit, anteeksi vain. Toinen työntekijä tosin oli paikan omistaja ja otti tötsän tädin kädestä ja pyöräytti uuden. Toivottavasti oli täti tyytyväinen, vaikkei mistään mitään tajunnutkaan. :jahas:

Vinkiksi: voisivat ihmiset opetella kassalla ilmaisemaan itseään täsmällisesti.
 
En itse ollut myyjä, vaan seuraava asiakas jonossa. Edessä oli pappa, joka halusi (palavasti, näköjään) ostaa tulitikut. Mutta hänellä oli mukanaan vain isomman puoleinen seteli.
Myyjä totesi asiallisesti, ettei hänellä ole maksaa takaisin noin isosta rahasta kun asiakas ostaa noin halvan tuotteen. Asiakkaalla meni nolla sekuntia ruveta riehumaan:
"Jo on kumma, ettei ole maksaa takaisin! Onko tämä olevinaan kauppa? (parin minuutin yksinpuheluriehuminen). Minä on juristi, tai siis eläkkeellä oleva asianajaja, minä nostan tämän jutun oikeuteen, tai siis nostan syytteen! Te kuulette tästä vielä! Minä pidän siitä huolen!

Teki pahaa myyjän puolesta, ei viitsinyt kuitenkaan sanoa mitään väliin. Luulisi että entisellä juristilla löytyisi vaikka pankkikortti...
 
Työpaikkani on aika keskeisellä paikalla Helsingissä ja minulta tullaan aika usein kysymään neuvoa.
Kerran eräs mummo tuli paikalle. (A=Asiakas, M=Minä)

A:Hei satutteko tietämään missä se lapinmatkoja myyvä liike on?
M:En valitettavasti tiedä
A:Se on Etelärannassa, mutta en tarkemmin tiedä missä siellä.
M:Valitettavasti en osaa nyt auttaa, mutta tuolta voitte käydä kysymässä jos info tietäisi (osoitan lähellä olevaa infopistettä)
A:SIIS MITÄ! Te olette töissä HELSINGISSÄ ettekä tiedä missä ETELÄRANTA on!!
M:Kyllä minä etelärannan tiedän, mutta en sitä matkatoimistoa
A:Jahas, vai niin. Pystyykö teiltä muuten täältä sisätiloista soittamaan puhelua?
M:Valitettavasti viimeinenkin yleisöpuhelin vietiin pois n. 1kk sitten
A:Eikun minä tarkoitan ihan tällä kännykälläni. Katsokaas kun minä asun vakituisesti Ruotsissa ja mietin toimiiko kännykkäni täällä sisällä.
M:Kyllä sen pitäisi toimia
A:Niin ettei minun tarvitse mennä tuohon kadulle soittamaan?
M:Ei tarvitse, sisältä onnistuu
A:Ettei täällä ole sellaisia puhelunestoja?
M:Ei ole.
A:Minä olen muuten asunut ennen muuttoani yli 40vuotta Helsingissä
M:Sepä kiva.

Vastaavia esimerkkejä on aivan liikaa :(
 
En itse ollut myyjä, vaan seuraava asiakas jonossa. Edessä oli pappa, joka halusi (palavasti, näköjään) ostaa tulitikut. Mutta hänellä oli mukanaan vain isomman puoleinen seteli.
Myyjä totesi asiallisesti, ettei hänellä ole maksaa takaisin noin isosta rahasta kun asiakas ostaa noin halvan tuotteen. Asiakkaalla meni nolla sekuntia ruveta riehumaan:
"Jo on kumma, ettei ole maksaa takaisin! Onko tämä olevinaan kauppa? (parin minuutin yksinpuheluriehuminen). Minä on juristi, tai siis eläkkeellä oleva asianajaja, minä nostan tämän jutun oikeuteen, tai siis nostan syytteen! Te kuulette tästä vielä! Minä pidän siitä huolen!

Teki pahaa myyjän puolesta, ei viitsinyt kuitenkaan sanoa mitään väliin. Luulisi että entisellä juristilla löytyisi vaikka pankkikortti...
Luulisi, että kaupalla olisi antaa käyvästä suomenvaluutasta takaisin. Jos ei ole, niin antaisi sitten stidit ilmatteeksi.
 
Luulisi, että kaupalla olisi antaa käyvästä suomenvaluutasta takaisin. Jos ei ole, niin antaisi sitten stidit ilmatteeksi.

Itse asiassa kovinkin monella varsinkin pienemmällä kaupalla/kioskilla tuo on yleinen käytäntö. Tämä johtuu siitä, että pohjakassa on rajallinen, ja jossain vaiheessa pienemmät rahat (kolikot, kympin ja kahdenkympin setelit) vain loppuvat, jos kaikki maksavat isolla rahalla. Pieniä rahoja taas tarvitaan aina, joten isoja seteleitä ei välttämättä voi varsinkaan ruuhka-aikaan yksinkertaisesti ottaa vastaan. Tietysti monessa liikepaikassa on työntekijällä mahdollisuus vaihtaa isoa valuuttaa pienempään, mutta kaikissa pienemmissä paikoissa sitä vaihtorahaa ei vain ole, ja sillehän ei sitten voi mitään.
 
Luulisi, että kaupalla olisi antaa käyvästä suomenvaluutasta takaisin. Jos ei ole, niin antaisi sitten stidit ilmatteeksi.

Jos kassa on vaikka just laskettu ja joku tulee ostamaan 20sent tulitikkuja 100e setelillä, ei sitä tarvitse ottaa vastaan, koska se 'tuhoaisi' vaihtokassan ihan täysin. 500e seteleitä meillä ei oteta ollenkaan. Käytännön syitä joita asiakkaiden on kummallisen vaikea tajuta.

Omalle kohdalleni on sattunut harvinaisen vähän typeriä asiakkaita. Joskus meillä kävi sellainen nainen lähestulkoon joka päivä syömässä ja aina valitti ruuasta. Meinasin sanoa että mitä helvettiä se täällä sitten tekee jos ruoka on niin paskaa? :wtf: Toinen on eräs mies, joka on aina koko illan pelaamassa pelikoneita tai lukemassa kirjaa pöydässä (huoltoasemalla!). Ei siinä muuten mitään, mutta ko. mies hakkaa koneita (vaikka siitä on useasti huomautettu ettei saa tehdä niin), ei meinaa millään lähteä vaikka on sulkemisaika ja käy vähän väliä vaihdattamassa kolikoitaan ja kiroilee jos joskus ei pysty vaihtamaan.

Yleensä on ihan kivoja asiakkaita, tervehtimättä jättämiset ja pankkikortin heittelyt olen jo oppinut ignoroimaan aika tehokkaasti.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom