Apua ruokavalion suunnitteluun

Selvennä nyt vähän tota tyrannimutsis ajattelutapaa? Jos pyydät esim. että voisitko tuoda minulle kukkakaalia perunan sijasta, niin hän vastaa "ei, koska..."?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Vastaus: Perunaa pitää syödä se on tervellistä. Ja normiruualla laihtuu
Eli äidin mielestä kun syö perunaa melkein joka päivä laihtuu ja hän valittaa jos otan pieniä annoksia. Kuulemma teen pilkkaa ruoan tekijää kohtaan.
On minulla rahaa, ja kun pyydän hänen tuomaan jotakin annan rahaa. Mutta aina en saa mitä haluan.

- - - Updated - - -

Vastaus: Perunaa pitää syödä se on tervellistä. Ja normiruualla laihtuu
Eli äidin mielestä kun syö perunaa melkein joka päivä laihtuu ja hän valittaa jos otan pieniä annoksia. Kuulemma teen pilkkaa ruoan tekijää kohtaan.
On minulla rahaa, ja kun pyydän hänen tuomaan jotakin annan rahaa. Mutta aina en saa mitä haluan.
 
Mene ens kerralla hänen kyydissä kauppaan mukaan! ohan sulla ne kepit kumminkin kotona... tekee sun päällekkin ihan hyvää välillä poistuu kotonta....

- - - Updated - - -

Mene ens kerralla hänen kyydissä kauppaan mukaan! ohan sulla ne kepit kumminkin kotona... tekee sun päällekkin ihan hyvää välillä poistuu kotonta....
 
Pari sivua takaperin kerroit että sulla on sisko, anna sille rahat ja sano että ostaa sulle mitä ikinä tarviitkaan. Ei sun äitis voi pakottaa sua tunkemaan kurkustas alas sellasta ruokaa mitä sinä et halua syödä.
 
Niin siinä kävi sitten että innostus kuoli. Pitäisi saada otettua itsestäni kiinni ja aloittaa laihduttaminen uudestaan. Maaliskuuhun mennessä haluaisin pudottaa painoa -10kg, jotta painaisin alle 100 kg. Mutta lähemmäksi 90kg. Täytyy taas opetella olemaan syömättä herkkuja, mutta äiti tuo vaan niitä joka kauppareissun yhteydessä.
 
Elätkö äitisi kanssa jossain ihmeen lihavuuden symbioosissa? Maaliskuuhun mennessä -10 kg on epärealistinen tavoite. Unohda kuuriajattelu ja tee vähitellen eli asteittain pysyvä elämänmuutos. Älä keskity siihen, mitä ET saa syödä, vaan siihen, miten sun PITÄÄ syödä, jotta laihdut. Ja eikö se äitisi aikuisten oikeesti suostu ostamaan terveellistä ruokaa? Arvasin, että et edellisissä viesteissä ilmaisemallasi asenteella ja meiningillä tule onnistumaan. Jotta voisit onnistua, 1) hoida se masennus sellaiselle tasolle, ettet enää voi vedota siihen, jos et laihdu 2) kasva aikuiseksi. Jos äitisi on lihava ja mässää herkkuja, sun ei tartte enää toistaa samaa kaavaa.
 
Tässä mennään perse edellä puuhun. Menty alusta asti. Jatkuva vaa'an tuijottamisesta kitukaloreiden kautta viikkoja eteen ulottuvaan ruokavalio- ja painokalenteriin. Muutaman ekan postin jälkeen tein jo omat päätelmät, että ei tule onnistumaan. Ja näin siinä kävi.

minäkin olen ylipainoinen mutta en minä sitä jaksa jatkuvasti märehtiä. Ei siinä sen suurempaa pahaa ole, mutta sitten kun aletaan näyttämään sormella jotain muuta, kuten mutsia suklaapatukoineen niin mennään pahasti metsään. Ei se suklaapatukka siinä pöydällä lihota, eikä se äiti varmaan niitä sun suuhun tunge.

kaksi vaihtoehtoa. Hyväksy itsesi lihavana tai sitten tee asialle jotain. Valittaminen ei vie kumpaankaan suuntaan.
 
Tässäkin tapauksessa olisi tarjolla ollut jopa ilmaista valmennusta mutta jos halu muutokseen ei tule itseltä riittävän syvältä niin hommasta ei voi tullakkaan mitään.

Hyvä esimerkki siitä että epärealistiset tavoitteet yhdistettynä järjettömän alhaiseen energiasaantiin tiukoilla rajoituksilla johtaa vääjäämättä nopeasti koko homman vesittymiseen. Valitettavasti.
 
Äitini on todella laiha.

Haluan laihtua mutta en taida pystyä siihen. Itsekurini ei riitä siihen. Vihaan itseäni ja sitä mitä näytän. Tiedän että vähäkalorisella ruokavaliolla voisin laihduttaa. Myönnän että olen heikko ... Ja minun kuuluu olla ikuisesti lihava enkä ansaitse mitään ihanaa elämääni !!!!!!!
 
gobbe sanoi:
Tässäkin tapauksessa olisi tarjolla ollut jopa ilmaista valmennusta mutta jos halu muutokseen ei tule itseltä riittävän syvältä niin hommasta ei voi tullakkaan mitään.
Click to expand...

Vaikea kuvitella, että urheilu- tai ravintovalmennus sinänsä olisi ratkaisu keskivaikeasta masennuksesta kärsivälle 30 kiloa ylipainoiselle nuorelle naiselle. Ymmärsin kyllä pointtisi, mutta välillä ihmettelen, kun porukka kuvittelee (et välttämättä sinä, gobbe) että ylipaino-ongelmat ovat hoidettavissa pelkästään lätkäisemällä läskille lappu käteen, että näin teet.

Jotenkin tuntuu, että ketjun aloittajan kannattaisi keskittyä hoitamaan mieli kuntoon ja unohtaa varsinainen laihdutusajattelu hetkeksi. Keskity tekemään parempia valintoja: ateriarytmi kuntoon, lisää kasviksia & vihanneksia ja syöt tarpeeksi paljon. Noi 1000 kcal sekoilut loppuu hyvin nopeasti järjettömään nälkään ja ahmimiseen. Lisäksi kannattaa lopettaa stressaaminen asioista, joille ei voi mitään. Jos joutuu asumaan äidin luona (väliaikaisesti) ja syömään perunaa, niin mitä sitten? Peruskotiruualla laihtuu vallan hyvin, eikä tässä tapauksessa ole mitään järkeä alkaa ottaa kierroksia vaikkapa viljoista. Sen aika voi olla myöhemmin. Jos liikkuminen on polven takia lähes mahdotonta, niin sitten se on. Ei tällaisesta kannata ottaa stressiä, vaan menee tilanteen ehdoilla ja tekee sen, mitä pystyy.

Edit. http://patrikborg.blogspot.fi/ Suosittelen. Aloittajalle ja muillekin. Ihanan järkevää ja simppeliä tän kaiken dieettiviidakon keskellä. :)
 
Viimeksi muokattu:
Fiona sanoi:
Vaikea kuvitella, että urheilu- tai ravintovalmennus sinänsä olisi ratkaisu keskivaikeasta masennuksesta kärsivälle 30 kiloa ylipainoiselle nuorelle naiselle. Ymmärsin kyllä pointtisi, mutta välillä ihmettelen, kun porukka kuvittelee (et välttämättä sinä, gobbe) että ylipaino-ongelmat ovat hoidettavissa pelkästään lätkäisemällä läskille lappu käteen, että näin teet.
Click to expand...

Olet juuri niin asian ytimessä kuin vain olla voidaan. Mikään elämäntapamuutos ei tapahdu niin että isketään lappu käteen ja sanotaan että tästä lähtien syöt näin ja liikut näin. Tuolla tavalla ehkä 1 ihminen 50 onnistuu tekemään muutoksen pysyvästi, loput 49 lopettavat sitten ennemmin tai myöhemmin. Olen noudattanut (ja ihan menestyksekkäästikin) aina mallia jossa muutoksen halu on tultava ihmiseltä itseltään ja kaikki muutokset kohti sitä parempaa tehdään askel kerrallaan ja siten että mikään ei ole on/off-asenteella. Normaali terveellinen ruokavalio ja elämänrytmi sallii kyllä sen että silloin tällöin syödään huonommin tai herkutellaan, ja tähän pitää myös tähdätä kaikkien kanssa. Ravintovalmennus on monella valitettavasti vain sitä että isketään valmis ohjelma ja sanotaan että tee näin. Tuolla toki tulee monesti tuloksia mutta pysyvyyttä sillä ei saada. Haluan opettaa omat asiakkaani aina itse ymmärtämään mitä syödään, miksi syödään ja miten syödään sekä sen että elämästä tulee nauttia eikä jokaista ruokapalaa tule punnita grammalleen ja stressata äärettömästi.

Fiona sanoi:
Jotenkin tuntuu, että ketjun aloittajan kannattaisi keskittyä hoitamaan mieli kuntoon ja unohtaa varsinainen laihdutusajattelu hetkeksi. Keskity tekemään parempia valintoja: ateriarytmi kuntoon, lisää kasviksia & vihanneksia ja syöt tarpeeksi paljon. Noi 1000 kcal sekoilut loppuu hyvin nopeasti järjettömään nälkään ja ahmimiseen. Lisäksi kannattaa lopettaa stressaaminen asioista, joille ei voi mitään. Jos joutuu asumaan äidin luona (väliaikaisesti) ja syömään perunaa, niin mitä sitten? Peruskotiruualla laihtuu vallan hyvin, eikä tässä tapauksessa ole mitään järkeä alkaa ottaa kierroksia vaikkapa viljoista. Sen aika voi olla myöhemmin. Jos liikkuminen on polven takia lähes mahdotonta, niin sitten se on. Ei tällaisesta kannata ottaa stressiä, vaan menee tilanteen ehdoilla ja tekee sen, mitä pystyy.
Click to expand...

Tässä on kiteytettynä juuri se jota oikeaoppisen elämäntapamuutoksen tekeminen on. Se on askeleita oikeaan suuntaan, joskus mennään eteenpäin ja joskus taaksepäin mutta oppia on ikä kaikki. Valitettavasti usein nuorilla naisilla (ja miksei vanhemmillakin) on ongelmana se että eletään siinä "diettimaailmassa" jossa ensin vedetään kitumalla kuukausi ja sitten voidaan taas rellestellä pari kuukautta ja kiroilla kun mitään muutosta ei tapahdu. Tähän ajaa juuri se että kaikkialla lehdissä joita tälle kohderyhmälle tehdään tätä samaa mallia toitotellaan. Jos katsoo lehtiä niin niissä on jatkuvasti otsikoita siitä miten pudotat pari kiloa painoa....
 
Älä luovuta! :) Ruoka on kiva asia, siitä saa nauttia vaikka painoa pitäisi pudottaa. Katso netistä reseptejä, opettele valmistamaan itse hyviä ja kevyitä ruokia, kokeile uusia kasviksia, mausteita, ym.! Elämässä on muutakin ihanaa kuin syöminen. Mieti mikä sinut tekee iloiseksi, koita keksiä itsellesi uusia aktiviteettiä, harrastuksia...
 
Miten äitisi syö, jos hän on todella laiha? Syökö äitisi itse niitä herkkuja, joita hän joka kauppareissulla kotiin kantaa? Jokin ei nyt täsmää. Toistan itseäni: 1) hoida masennus pois päiväjärjestyksestä 2) aikuistu ja itsenäisty. SITTEN voit onnistua muokkaamaan ihan minkälaisen kropan vain haluat :)
 
Äiti on ollut koko ikänsä laiha. Syö herkkuja yms.

Minun täytyyv varmaan peruttaa maaliskuun leikkaus. Leikkaava lääkäri pyysi minua laihduttamaan ennen leikkausta, enkä taida pystyä siihen.
 
Minullakin on hankala äiti mutta jopa ala-ikäisenä sain kokeilla kasvisruokavaliota, kunhan itse kokkasin sapuskani. Olisko sulla mahdollisuutta itse tehdä ruokasi jos saisit sen siskosi edes ostamaan sulle sen mitä kaupasta tarvitset?
Tuo masennus on kyllä hoidettava, ja kun pystyisit edes jotenkin liikuttamaan itseäsi niin saisitko siitä kuitenkin iloa ettet naama norsun vitulla väännä siellä menemään kaikenmaailman jumppaliikkeitä? Koitat ajatella että tää on hyvä juttu ja saat sillä tuloksia? =)
Miten vedessä liikkuminen? Vesi on hyvä mutta lempeä vastus. Vesijuoksua harrastaneena osaan siis tämän sanoa, tosin mun polvet ei oo niin pahassa kunnossa kun sulla.
Älä tyttö hyvä lannistu nyt!
Jos yhtään helpottaa niin mun ongelma on päin vastainen, mä tarvitsen enemmän kaloreita ja proteiinia että saan lihakset kasvamaan, eikä sekään oo näin vähän syövälle ihmiselle ihan helppo nakki mutta se vaatii, se vaatii melko paljon panostusta sekin.

Tsemppiä!!!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom