Minun arvaukseni on, että Android tulee olemaan kova tekijä, vaikka alku näyttikin hieman huonolta (
http://www.youtube.com/watch?v=6rYozIZOgDk) Ja uskoisin, että Androidiin kyllä kopioidaan ansiokkaasti iPhonen käyttöliittymän parhaat ominaisuudet, mutta ei kuitenkaan jäädä pelkästään iPhonen kopioinnin asteelle. Symbianin tulevaisuus taitaa olla jossain Afrikassa myytävissä halpispuhelimissa.
Itsekin odotan kyllä Androidista kovaa tekijää. Käytännössä saattaa kuitenkin käydä niin, että Androidista tulee vähän samanlainen kuin Linux on nykyisin: teknisesti loistava, mutta liikaa erilaisia versioita ja muunnelmia, jotta se voisi antaa mitään "kaikki vaan toimii" -elämystä kenellekään. Joka tapauksessa näyttää siltä, että tulevina vuosina kiinnostavimmat mobiilijutut tapahtuvat Iphonessa ja Androidissa: Ipone tyylitietoisille ja helppoutta haluaville, Android teknisesti suuntautuneemmille ja virittelystä tykkääville. Symbian ja Windows Mobile jakavat sitten perusluurien ja kehitysmaiden halpapuhelinten markkinat keskenään.
Eikä tässä ole lainkaan kysymys siitä, kenellä on siistein käyttöliittymä, vaan siitä, kenellä on vakain ja skaalautuvin perusteknologia. Unix keksittiin jo 1969, mutta niin vain on, että se ja sen muunnelmat ovat edelleen teknisesti parasta mitä on olemassa. Unixin/Linuxin loistavuus on korostunut sitä mukaa kun systeemit laajenevat ja monimutkaistuvat.
Jotenkin hassua on se, että monet Windowsiin ja Nokiaan tottuneet tuntuvat ajattelevan, että hyvä käyttöliittymä tarkoittaa huonoa tekniikkaa. Niinhän se ei tietenkään ole. Kuten edellisessä viestissäni yritin jaaritella, Iphone (Mach/BSD/Cocoa Touch) on teknisesti täysin ylivoimainen verrattuna esimerkiksi Nokiaan (Symbian/S-series), vaikka se on myös mukavampi käyttää.
Katsoin YouTubesta Samsungin kosketusnäytöllistä kännykää, mutta ei tuo Samsungin toteutus oikein vakuuta. Videoissa keskityttiin lähinnä siirtelemään desktopilla olevaa kelloa paikasta toiseen. Tämän
http://www.youtube.com/watch?v=2Nh2gD2oKvs videon ihan lopussa Samsungin kalenteriin lisätään uusi merkintä ja skrollailu siinä kosketusnäyttöä käyttäen näyttää hieman hermoja raastavalta.
Kilpailijat tuntuvat jumittuneen siihen kosketusnäyttöön ja unohtaneen täysin, että iPhonessa on kysymys kokonaisuudesta, jossa kosketusnäyttö on vain se helpoimmin näkyvä osa. Vähän sama kuin joku näkisi ensimmäistä kertaa nykyaikaisen tietokoneen ja huomaisi, että hiirellähän sitä käytetään, joten hiiri on siis saatava! Ja samalla jäisi huomaamatta, että pakettiin kuuluvat myös ikkunat, kuvakkeet, valikot ynnä muut.
Odotan jo "innolla" Nokian tulevaa kosketusnäyttöluuria. Edelleen samat 79-tasoiset ja saatanan hankalat valikkolabyrintit, joissa vain tällä kertaa liikutaan sormella tökkimällä?
Kun kävin kaupassa iPhonea kokeilemassa, niin sen Weather-sovellus on sellainen, josta minulle olisi iloa. Se on hyvin yksinkertainen sovellus, ja samat tiedon saisi selville tietokoneella tai kännykän webbiselaimella. Tuo vain tekee sääennustuksen katsomisen niin paljon helpommaksi, että tuskin muita vaihtoehtoja enää paljon käyttäisin.
Tätähän se, arkipäivän käytettävyys. Ei paljon lämmitä, jos jokin juttu on teknisesti mahdollista mutta käytännössä niin kankeata, ettei sitä tule käyttäneeksi.
Mulla on työnantajan puolesta se Nokian taskulaskimelta näyttävä bisnespuhelin (E51e kai, ei noita muista ulkoa?) Sen web-selain on niin vitun perseestä, ettei sitä halua käyttää edes yksinkertaisiin asioihin, vaan mieluummin menee vaikka rautatieasemalle tungeksimaan aikataulujen äärelle kun yrittää katsoa niitä netistä. Näennäisesti selaus käynnistyy kun nappia painaa, mutta sen jälkeen selain funtsii yksinkertaisiakin sivuja pitkään, osittain latautunut sivu katoaa yhtäkkiä näkyvistä kun selain lataa siihen jotain kuvaa, sen jälkeen entistä ehompi sivu ilmaantuu näkyviin, samalla vehje on lopultakin rekisteröinyt klikkkausyrityksen ja lopulta huomaa klikanneensa ihan eri linkkiä kuin alunperin kuvitteli. Nokian insinöörin mielestä mitään ongelmaa ei varmaankaan ole, koska lokitiedostoista voidaan osoittaa, että tarvittava määrä bittejä on siirtynyt paikasta A paikkaan B.
