Alkoholi

[Hoku]

tässähän se ongelma onkin... tuntuu siltä että järki on mukana jne. mutta todellisuudessa hommassa ei oo järjen hiventäkään ja ongelmia seuraa pitkäksi aikaa vkl jälkeen.

Periaatteessa ei tietenkään ole järjen hiventäkään. Mutta tavallaan järkevyys tuppaa olemaan just siinä viiden aikaan perjantaina se viimeinen asia jota ajattelee. Pikemminkin pää sanoo, että nyt järki vittuun ja menoksi niihin bileisiin/baariin, ja se tuntuu pirun kivalta. Ihan tietoisesti valitsee sen asian, mikä ei ole järkevää, ja saa siitä jotain kummallista tyydytystä. Joskus tätä tapahtuu. Ja kivaa on ollut.

Samalla laillahan nämä kännijutut/ryyppyputket naurattaa. Tehdään typeriä, vahingollisiakin asioita, mutta se on osasyynä siihen että ne naurattaa niin paljon. Sellaista pikku romantisoimista, jota osa ihmisistä ei tietenkään voi käsittää, eikä tarvitsekkaan. Jos on ollut alkoholistien kanssa duunissa kakskyt vuotta, niin ei varmasti tule ekana mieleen, että siinä taas otetaan ilo irti elämästä, kun näkee meidän porukan paikallisen kuppilan nurkkapöydässä kello kymmenen aamulla lauantaina. Pöhöttyneitä ja väsyneitä, mutta samalla kuitenkin helvetin hyvän tuulisia nuoria naamoja, kun joka ikinen paskaläppä naurattaa ja suunnitelmat seuraavasta päivästä on hämärän aamukännin peitossa. Mä nään tossa jotain helvetin lämminhenkistä.

Siinä vaiheessa kun tosissaan alkaa sääliä itseään e.m. asioiden takia, ollaan mun mielestäni liian pitkällä. Muta jos siitä saa revittyä huumoria ja pääsee maanantaina vielä hyvin duuniinkin ilman, että ihmissuhteetkaan on kärsineet, niin ei se tippa ole tappanut.

 

[Dynamite88]

joka vkl tulee veettyä perseet.. ei vaa osaa ottaa soppelisti :D nyt pakko yrittää olla pari vkl selvinpäin ku alkaa juhlia tulee helvetisti+ täytän itse 18v helmikuus:D oha tuo ryyppääminen kaveri porukas mukavaa mut tunnen omat rajani kyl

 

[Relg]

joka vkl tulee veettyä perseet.. ei vaa osaa ottaa soppelisti ...

...oha tuo ryyppääminen kaveri porukas mukavaa mut tunnen omat rajani kyl

Eihän tässä vaan ole mitään ristiriitaa niiden rajojen tuntemisesta?

 

[Dynamite88]

Eihän tässä vaan ole mitään ristiriitaa niiden rajojen tuntemisesta?

heh tarkotin tuolla sitä että ku otan niin otan kunnolla mutta vain yhtenä iltana viikonloppuna ettei veny parii päivää eikä todellakaa viikolle mene ikinä... jotenki asioissa yleensäkki mulla sillee et ku jotai tehää nii tehää se sit kunnolla :D

 

[Jakob]

heh tarkotin tuolla sitä että ku otan niin otan kunnolla mutta vain kerran viikonloppuna ettei veny parii päivää eikä todellakaa viikolle mene ikinä...

Onhan sulla vielä aikaa opetella . Mä oon kyllä tässä suhteessa helvetin huono antamaan vinkkejä. Itse tulee otettua käytännössä joka perjantai. Lauantaina sitten töllöä kattoessa pari paittia siideriä. Viikolla en kyllä ota ikinä.

 

[kalmukki]

Viina on (autojen lisäksi) yhteiskuntamme vaarallisin tappaja, ja "kohtuullinenkin" päihtymiseen/krapulaan johtava juominen lisää merkittävästi monien sairauksien riskiä.

Mutta tämänhän me kaikki jo tiedämme.

Raittius puolestaan on vahva ennusmerkki sille, että nuorimies tulee viettämään yksinäisen elämän. Hapannaamaista absolutistia ei kukaan viitsi katsella, ja kaiken maailman "bileet" ovat yleensä sen verran älyvapaata touhua, että harva niissä selvin päin jaksaa luuhata.

Damned if you do, damned if you don't.

 

[Tromm]

Ei se juomattomuus nyt välttämättä tarkoita yksinäistä elämää. Mä oon viimeksi juonut 31.7.2005 ja baarissa kävin viimeisen kerran huhtikuussa 2003. Silti mulla on kavereita ihan tarpeeksi.
Mulle treenaaminen on niin tärkeä juttu elämässäni etten missään nimessä halua vaarantaa kehitystä törpöttelyllä. Bileissäkään en halua juosta juuri siksi että olisin ainoa selväpäinen paikalla.
Enkä kadu mitään. Nautin päihteettömästä elämästä ja siitä että rahat saa käyttää johonkin paljon parempaan kuin viinaan.

 

[Ultimecia]

No niin, tiedetään että tämän ikäisenä ei tartte muille huomautella, että olet nuori vielä ja sitä rataa, mutta sanonpa kuitenkin.

Ei kyllä ole kovin mieltäylentävä tunne, että on 23-vuotiaana (naisena vielä) remunnut niin paljon, että tuntee parhaiden vuosien olevan ohi. Ei kannattaisi liian nuorena (no ei kyllä muutenkaan) aloittaa noita joka viikonloppu juomisia. Olin itse melkein koko abivuoden kevään ihan pihalla, silloin joulun aikaan laskeskeltiin yhden kaverin kanssa että oltiin oltu kahden viikon aikana 5 päivää selvin päin. Millä helvetin ilveellä onnistuin kirjoittamaan 3 E:tä menee kyllä yli hilseen.

Se on kumminkin eri asia olla alaikäisenä baarissa ja kokeilla onneaan saako ite sitä viinaa vai pummaako jonkun hakemaan kuin istua jonkun tv-chatin äärellä aamukymmeneltä siiderihönössä ja miettiä että huomennakohan se reaali oli vai ei. Ei pysty tajuumaan mitä sillon pyöri päässä (paitsi paska "ihmissuhde") että antoi lipsua tolleen, että meni kouluunkin laskuhumalassa. En tekis uudestaan jos voisi valita.

Tätä nykyä tuppaa vituttamaan aamulla aina, jos on jotain juonut vähänkin ennemmän. Vaikkei olisi tehnyt mitään tyhmää. Sori jos kuulostaa pikkuvanhalta urpoilulta, mutta jos joku kokemus kannattaa mielestäni jättää väliin, se on tuo nuoruuden huumassa tissutteleminen. Aika huomaamatta se menee överiksi (etenkin tuon mielestäni huippuyleisen romantisoimisen takia).

Että sellasta.

 

[Pacem]

Nykyään pitää olla joku erikoisempi tapahtuma, että viittii lähtee läträämään. Ei riitä, että joku soittaa ja kysyy "ootko tulossa stadiin?" Vaan pitää olla jonkun synttärit tms, eli joku syy juhlia. Opiskeluelämä saattaa varsinkin fuksivuonna lähteä lapasesta, ihme, että sain edes jotain opiskeltua sen läträämisen ohessa.

Ei sitä enää näin vanhana ja raihnasena jaksa. Kaiken lisäks, on niin kova kiire koko ajan opiskeluiden, duunien yms. kanssa, ettei ole aikaa olla varsinkaan krapulassa.

Siinä vaiheessa jos esim. parisuhde, duunit tai opiskelut alkaa oikeasti kärsimään (se ei ole 1 tai 2 luentoa mitää jää väliin, vaan 1 tai 2 päivää) pelkän krapulan takia, niin on itsetutkiskelun paikka. Kaiken lisäks: treenit menee kovan kännäämisen jälkeen monta päivää perseelleen (ainakin mulla.) Pelkkä levytangon kattominen saattaa alkaa hikoiluttamaan. :D

 

[JFG]

mä alotin ryyppäämään viime talvena kun tuli ero tyttöystävän kanssa. viimeiset 8 kk olen ollut kännissä melkein aina pe ja la. se oli vaan niin mielettömän makiaa lähteä radalle taas vapauden siivet selässä. mut nyt se jäi sit päälle ja tarviis yrittää vähentää. treenaamista olen lisännyt jotta ei tarviis ryypätä niin paljoa.

 

[Eiche]

heh tarkotin tuolla sitä että ku otan niin otan kunnolla mutta vain yhtenä iltana viikonloppuna ettei veny parii päivää eikä todellakaa viikolle mene ikinä... jotenki asioissa yleensäkki mulla sillee et ku jotai tehää nii tehää se sit kunnolla :D

Mä olen ite käsittäny omien rajojen tuntemisen hieman eritavalla, pidemmän aikaa jo normaalisti yrittäny toimia rajojen mukaan, baarissa tietää että jos otan vielä kaks, niin pystyn kyllä juomaan valomerkkiin saakka mutta makaan sitten koko sunnuntain hirveessä kankkusessa. Olen jättänyt ne loput juomatta ja mennyt kotiin tuossa vaiheessa.

Kyllä sitä voi halutessaan mennä selvinpäinkin baariin, selvänä vaan huomaa kuinka aunuksesta se lihatiskiperseily on eikä enää halua mennä edes kännissä.

En ole 2 kk ottanut tippaakaan.

 

[Arsi]

Kaupassa tulee katsottua usein tarkkaan mikä mehu on halvinta ja säästää näin kymmeniä senttejä. Autoa tankatessa muistaa kyllä huoltoasemat, joista saa pari, kolme senttiä litra halvemmalla bensaa, ja säästää näin jopa euron. Mutta sitten kun lähtee ryyppämään, ei rahalla tunnu olevan mitään merkitstä. Baariin saa helposti kulumaan sata euroa kerralla, sen kummemmin miettimättä kannattaako sitä Valkovenäläistä tilata vielä kello kolmen aikaan. Tottakai kannattaa, tai ainakin siltä se siinä vaiheessa tuntuu :D

Mikä pahinta, nykyään edes tuo rahanmeno ei vituta läheskään niin paljoa kuin ennen. Sunnuntai-aamuna voi katsoa lompakkoon ja todeta, että tällä kertaa selvittiin näköjään viidellä kympillä, joka tuntuu jopa positiiviselta asialta

Edit: Ja mikä helvetti siinä on, jos lähtee "muutamalle", niin silloin on täysin varmaa pöytien alla konttaaminen ja muistinmenetys. Mutta jos lähtee kunnolla "nollaamaan", niin ei välttämättä ole edes aamulla paha olo.

 

[Angelica-82]

Kyllä sitä voi halutessaan mennä selvinpäinkin baariin, selvänä vaan huomaa kuinka aunuksesta se lihatiskiperseily on eikä enää halua mennä edes kännissä.

Tämähän se on. Ja moni muukin asia kyllä. Riippuu varmaan minkälaisessa baarissa/pubissa/muussa juottolassa käy mut aika pitkälti niissä ei oo oikeen mitään mitä mulle tarjota. Silti toisinaan tulee lähdettyä kaverin mukaan vaikka tietää, ettei siellä niin hauskaa edes ole. Jos on kaveri joka tykkää tanssia ni sit siel ei kummempaa tarvi mut sit jos on sellasen kaverin kans joka ei halua puhua kellekään eikä tanssia vaan pelkästään juoda ni varmasti on tylsää. Oon itekin vieläpä niin tylsä, etten jaksa baarissa ees miehiä bongailla, vaikka varmaan olis jo syytä (vanhapiika...)

Hauskimpia hetkiä on ne, kun piiitkästä aikaa tapaa jollain isommalla (tai pienemmälläkin) kaveriporukalla ja pääsee siinä samalla vaihtaan kuulumisia jne. Saa ainakin jutella samanhenkisten ihmisten kans, toisin kuin 99% baarissa.

Mut ite en kyl oikein jaksa ymmärtää sitä että alotetaan seuraavakin päivä alkoholilla...Ehkä teininä sitä haluaa kokeilla kaikkee mut jos joku aikuisempi mies jatkas aina baari-illan jälkeisenä aamuna muutamalla tuopilla ni en taitais sellasta itelleni haluta...

 

[AM]

... En usko että oma juomiseni on koskaan ihmissuhteisiin vaikuttanut mutta juomattomuuteni kyllä sitäkin enemmän, ikävä kyllä. Jos joskus haluaa jättää kekkerit väliin niin siitä tulee sanomista (ainakin joiltain) ja jos taas haluaisi lähteä mukaan mutta selvänä niin siitä se "riemu" vasta repeekin! "En mä halua katella ku sä oot koko illan selvin päin!" Tms mukavaa. Useimmille ei riitä edes se, että ottaisi vain sen pari siideriä seurajuomana. Vittumaista kyllä. Ei riitä selitykseks se, että en tykkää darrasta. Ei se, että sanon että kunto ja kroppa (ja pää!) kärsii. Eikä se että sanoo ettei ole rahaa, koska aina olis joku lainaamassa. Tuntuu että on täysi friikki jos EI juo. Tosin hyvässä seurassa juominenkin on hauskaa, mut sellanen perusperjantain känni ei kyl tuo iloa vaan ennemminkin vitutusta.
...

Amen. Lähes kaikki mun kaverit harrastaa joka perjantaista(toisinaan myös lauantaista) juomista. Itse en tajua pointtia siinä, ja kommenttia tulee varsinkin niiltä, jotka eivät ole vielä perillä siitä, että alkomaholi/juominen ei ole mun juttu.
Lähinnä käy vituttamaan se, että ainut vkl aktiviteetti, jota ei tarvitse yksinään tehdä on juominen.

 

[Kostaja X]

Yks elämän parhaita asioita on lähteä hyvän kaverin kanssa kaksin dokaamaan TÄYSIN SPONTAANISTI. Esim. kaveri soittaa kun tuun töistä ja ehdottaa baariin menoa. Tai sit kaupassa käydessä toinen vaan yhtäkkiä kysyy:
-Otetaanko mäyris?
-Miks?
-Miksei?
-No otetaan vaan.

Pahinta ajan ja ennen kaikkea rahan tuhlausta mitä tiedän, on juoda väkisin: "On lauantai ja ei oo mitään tekemistä. Lähden viihteelle vaikka kaikki paikat ovat täynnä rahatkin vähissä."

 

[Tupla-J]

No niin, tiedetään että tämän ikäisenä ei tartte muille huomautella, että olet nuori vielä ja sitä rataa, mutta sanonpa kuitenkin.

Ei kyllä ole kovin mieltäylentävä tunne, että on 23-vuotiaana (naisena vielä) remunnut niin paljon, että tuntee parhaiden vuosien olevan ohi.

Meinaatko, että parhaat vuodet on niitä, joista ei muista just mitään ja kuulee vaan satunnaisesti jostain, että kyllä sillon kai oli kivaa? Sillon kun mä ryyppäsin enempi niin muistan sen verran, että vitutti minä ja koko maailma ja ryystäminen teki sen kestämisestä helpompaa. Ei tullu missään vaiheessa mieleen lakata syyttelemästä ja tehä ite asioille jotain.

Mun tilanne oli lähes samanlainen ku sulla silloin (luulisin), paitsi että mä koen parhaan ajan elämässäni olevan just sen jossa mä sillä hetkellä elän - se on ainoa, johon mä voin vaikuttaa ja sitä kautta voin sitten eteenpäinkin katsoa. Tuli 2001-2 ryypättyä aika huolella, ja mulla on edelleen sen takia aukkoja muistissa enemmän kuin ennen. Eniten kyrsii kun aika usein katkeaa ajatus kesken lauseen. Ovat kumminkin vähentyneet ja noin pois päin, kyllä tästä "normiksi" varmaan palautuu ajan kanssa.

 

[Tintsu]

Sori jos kuulostaa pikkuvanhalta urpoilulta, mutta jos joku kokemus kannattaa mielestäni jättää väliin, se on tuo nuoruuden huumassa tissutteleminen. Aika huomaamatta se menee överiksi (etenkin tuon mielestäni huippuyleisen romantisoimisen takia).

Minulla on aikalailla samanlaisia ajatuksia. Opiskeluaikana tuli juotua järkyttäviä määriä, järkyttävän usein. Ei ollut yhtään kummallista jos viikossa oli vain 3 selvää päivää. Aina ei edes tiennyt, mikä päivä oli. Aamulla oli päässä kuhmu ja kaveri kertoi että kaaduttiin rappuralliin pelleillessä. En muistanut. Rahapussi ja puhelin kadonnut. Ei se mitään, otetaan sille!

Se olevinaan kuului opiskelijan elämään, aina oli mielettömän hauskaa, kavereita oli joka sormelle. Eihän minulla tietenkään ollut alkoholiongelmaa, koska opiskelijoiden kuuluu rällätä.

Tuli nukuttua vähän liian monessa vieraassa sängyssä, petettyä, tapeltua. Yksikään niistä ikuisista "ystävistä" ei ole enää ystäväni, ei ne koskaan olleetkaan. Se hieno yhteenkuuluvuuden tunne lauantaiaamusin savuisen kapakan pöydässä on pelkkää paskaa ja valetta. Naurettiin ja röhötettiin hauskoille jutuille ja oltiin yhtä, vaikka oikeasti olisi tehnyt mieli äitin kainaloon piiloon krapulaa ja kylmää maailmaa.

Siinä vaiheessa kun heräät sunnuntai aamuna 6 aikaan, etkä saa enää unta, alkaa ahdistaa. Yrität soitella ja herätellä kavereita, olisiko kellään yhtään siideriä, tulisiko joku juttukaveriksi. Ahdistaa, itkettää, masentaa, on ikävä jotain mitä et edes tiedä. Et uskalla mennä edes ulos, koska häpeät itseäsi ja pelkäät.

Kavereiden kanssa ryypiskely, lauantaiaamuiset jatkot ja muut tuntuu hienolta ja "lämminhenkiseltä", olo on kuin maailman omistajalla ja itsetunto on huipussaan - vähän aikaa. Ei se tippa tapa, mutta mopo lähtee aika helposti käsistä. Ehkä jokaisen täytyy itse hoksata se asia, ei sitä kenellekään voi opettaa. Jotkut ei hoksaa ikinä.

 

[Ultimecia]

Meinaatko, että parhaat vuodet on niitä, joista ei muista just mitään ja kuulee vaan satunnaisesti jostain, että kyllä sillon kai oli kivaa? .

En todellakaan tarkoittanut, vaan sitä, että nyt 23-vuotiaana kuuluisi tuntua kai nuorelta ja raikkaalta ja että elämä on edessä (siis ei baarit, vaan yleensä), mutta välillä on niin vanha ja väsynyt olo että hävettää. Mielestäni en kyllä antanut sellaista kuvaa tuolla tekstillä että se ryypääminen olisi oluut jotenkin helvetin siistiä. Halusin sanoa, että se ainoa aika elämässä jolloin pystyi olemaan yhtä aikaa sekä pikkuisen itsenäinen että vailla mitään suurta vastuuta (asuin osan tosta ajasta vielä himassa, että siinä äitisuhteen paikkaamisessakin meni aikansa) meni kännissä, ja se välillä vähän kaihertaa. Ei kyllä paljoa naurattanut kun heräsin jouluaattoaamuna vieraasta kämpästä ja huomasin että oon juonu ne rahat joilla piti käydä ostamassa mutsille joululahja. Kyllä oli kiva mennä kotiin.

Ehdin polttaakin yli 10 vuotta, josta viimeiset 6 suunnilleen askin päivässä ja baarissa enemmän, ja voin sanoa että ei loppupeleissä ollut parikymppinen olo kun tota touhua jatkui. Tammikuussa lopetin ja naama alkaa näyttää vähän paremmalta, mutta kyllä se verotti muutakin kuin lompakkoa.

Välillä on oikeasti sellainen olo, että kaikki on jo ohi, ei mitään ttehtävissä ja niiden valintojen takia joita on tullut tehtyä on turha enää odottaa mitään. Kyllä tuntuu ääliömäiseltä takoa itsellensä, että vittu oot vasta parikymppinen ja vaikka mitä ehtii vielä tapahtua; järjellä tiedän että niin on, mutta kyllä kai jokainen tajuaa että on niitä hetkiä kun mikään järkipuhe ei auta. Välillä sitä toivoo, että filmi olisi mennyt poikki useammin niin ei tarvitsisi muistaa niitä mitä on neljän päivän kännissä tehnyt.

En nyt mitenkään periaatteellisesti vastusta alkoholinkäyttöä ja otan edelleen itsekin, mutta maltillisemmin ja harvemmin. Enkä todellakaan koskisi tänä päivänä mihinkään vedellä blandattuun pirtuun vain siksi, että olisi jotain juomista.

Siis: jos nyt saisin uudelleen päättää, jättäisin juomatta. En osaa sitä selittää, että miten joskus tuntuu että on pilannut itsensä. Ne parhaat vuodet eivät ole takana siksi, etten enää pysty juomaan edes kahta päivää putkeen, vaan siksi, että ennen pystyin.

 

[nevahood]

jees. helppohan sitä muuta tekemistä on keksiä sen ryypiskelyn tilalle. itse käyn treenaamassa sekä perjantai-iltaisin että sunnuntaiaamuisin. kiva katella porukan fiiliksiä sunnuntaisin kun itte tulee salilta sillon kun porukka koittaa pikkuhiljaa heräillä darrassaan ;) tämmönen "elämäntapamuutos" tarvii vaan vähän päivitystä kaveripiirissä tai ainakin treenilleen muitakin tavoitteita kuin näyttääkseen hauista baarissa...

perjantaisin kun ottaa kyykkytreenit niin sen päälle ei voi viinaa mennä juomaan. urheilu pilaa hyviä ryyppymiehiä.

Ultimecian postiin. todellakin. teinit juovat ja polttavat usein näyttääkseen vanhemmilta. se todellakin toimii sit kymmenen - parinkymmenen vuoden päästä varsin hyvin. offtopic: tulee kohta 10kk tupakatta. on muuten helvetisti pirteempi olo koko ajan.

mikähän sen aiheuttaa että on "pakko ryypätä" filmi poikki asti? itte kun olin vaihto-oppilaana niin tajusin ettei tässä oo mitään järkeä. vaikka siellä porukka juo aivan helvetisti, niin silti kenenkään tarkoitus ei ole juoda itteään tajuttomaksi, vaan pääpaino oli hauskanpidolla. jos alkoholin suhteen on jonkunlainen asenneongelma niin suosittelen matkustelemaan.

hyvänä pointtina, jos kysytään että mitä joku (nuori) on tehnyt viikonloppuna, tulee joko vastaukseksi että "en mitään" tai "joo olin siellä ja tuolla ryyppäässä"..

hauskaa voi pitää myös pienemmällä viinamäärällä.

edittiä:

Onko tosiaan näin, etenkin tuo väite kohtuukäyttäjistä?
Eikös tässä hiljattain ollut tiede2000 lehdessä tutkimus jossa...

jaahans.. en olekaan tuota lukenut. joka tapauksessa se tavalla tai toisella vaikuttaa aivotoimintaan enemmän tai vähemmän. ei taida tuo palautuminen olla mitään kovin nopeaa toimintaa kuitenkaan. mielelläni lukisin lisää tuosta, jos jollain on heittää linkkiä tai jotain lähdettä tuohon tutkimukseen.

 

[Opossumi]

edittiä:
jaahans.. en olekaan tuota lukenut. joka tapauksessa se tavalla tai toisella vaikuttaa aivotoimintaan enemmän tai vähemmän. ei taida tuo palautuminen olla mitään kovin nopeaa toimintaa kuitenkaan. mielelläni lukisin lisää tuosta, jos jollain on heittää linkkiä tai jotain lähdettä tuohon tutkimukseen.

Eikös tuo etanoli vaikuta aivojen välittäjäainetoimintaan? Tämähän tarkoittaisi sitä, että aivosolut eivät tuhoudu, mutta yhteydet katkeilevat. Itsekin muistelen lukeneeni joskus tuosta Tiede-lehdessä tai Tieteen kuvalehdessä.

Itse en ole kertaakaan ryypännyt ennen kuin täytin 18. Tämän jälkeen kerran siten, että koordinaatio kärsi. Silloin hävetti jo enemmän kuin huvitti, joten päätin etten niin paljoa kittaile. Pienessä sievässä voi olla, mutta siinä vaiheessa kun huomaa ettei askel menekään ihan minne pitää, on juotu mielestäni jo hitusen liikaa.