Aikuisena (+30v) opiskelu

[start]

Alkuun pahoittelut jos aiheesta on jo ketjun tynkää mutta googlettelu taitoni ovat hyvin rajalliset.

Eli itellä on tässä useamman vuoden kuumotellut opiskelemaan lähteminen, vaikka kolmenkympin raja alkaa vääjäämättä lähestyä. Aiemmista opinnoista alkaa olla vuositolkulla aikaa ja yliopistoon, kauppakorkeaan tai ammattikorkeaan hakeminen vaatis aika pitkällisen oppikirjojen kertauksen. Muutenkin elämä on ollut hyvin monta vuotta asuntolainaa, autolainaa, duunia ja reissailua, joten opiskelijaelämään suhtautuminen voi olla hyvin hankalaa. Oiskin kiva kuulla kokemuksia muilta pakkislaisilta jotka ovat tässä iässä siirtyneet takasin koulunpenkille. Ja nimenomaan aloille/linjoille jotka vaatii vähintään sitä 3vuoden opiskeluputkea. Mielellään tilannekkin sais olla sama että töiden tekoa on useampi vuosi takana ja asuntolainoihin ja muuhun ns. normityöläisen arkeen totuttu.

 

[Teris]

Oma tilanne on sellainen, että olen valmistumassa tänä keväänä AMK:sta. Päättötyöstä on jo yli puolet tehty. Ikää tulee parin viikon päästä täyteen 34 vuotta joten aloittaessa oli 30. Ennen opiskeluja ehdin olla jo 7 vuotta virassa vaimon opiskellessa, joten allekirjoittaneen rahoilla maksettiin asuntolaina ja auto. Vaimon valmistuessa minä aloin opiskelemaan. Syy moiseen järjestelyyn oli elintason ylläpitoon liittyvät seikat. Opiskeluaikana 3 ensimmäistä vuotta olin töissä iltaisin ja viikonloppuisin vuokrafirmalla. Nyt viimeisenä vuonna en ole tehnyt töitä, koska kouluajat ja lapsen syntyminen veivät ajan. Nyt on ollut rahallisesti tiukempaa, mutta ihan ok ollaan kuitenkin pärjätty.

Jos AKM:hon aikoo opiskelemaan niin ainakin tekniikan alan pääsykokeet löytyvät netistä. Niistä on hyvä kertailla. Vaikeat ne pääsykokeet ei ole. Itse opiskelen nuorisopuolella, koska aikuispuolella ei haluamaani linjaa järjestetty. Ites olin vuosiluokkani vanhin osa luokasta tuli suoraan ammattikoulusta ja lukiosta ja osalla oli jo enemmän ikää. Ihan hyvin tuli porukan kanssa toimeen vaikka ne nuorempia olivatkin. Itse en opiskelijaelämää ole viettäny, koska työt ja muut mielenkiinnon aiheet ovat vieneet ajan. Tuskin olen mitään menettänyt.

 

[FatBatman]

Ei nyt suoraan ihan sama tilanne ole juuri nyt, mutta 2,5 vuotta kävin omista opiskeluistani töiden ohella iltaisin / viikonloppuisin. Eli jos se elintaso mietityttää niin harkitsisin jopa sitä vaihtoehtoa. Olin ensin päiväopiskelijana, josta koko ajan olin iltaisin duunissa. Sitten kun sain mahdollisuuden alan töihin ns. vakituisena, tarrasin mahdollisuuteen ja kärvistelin ne opiskelut aikuispuolen ukkojen kanssa loppuun. Jos AMK on mielessä niin siellä on ihan aikuislinjatkin erikseen, joiden opiskelut tapahtuvat pääsääntöisesti työajan jälkeen. Raskasta se toki on, mutta onnistuu kyllä. Opintopisteitäkin saa järkevämmissä mittakaavoissa mitä vs. ns. päiväopiskelijat.

Mulla on nyt se tilanne itsellä, että olen taas hakemassa kouluun ja teen sen nimenomaan duunin ohella. Nyt tähtäimessä yliopisto noiden inssipapereiden jälkeen kun ei tuo insinööreily niin kiinnosta ja olenkin jo suuntaunut aikalailla muihin hommiin. Tähtäin on kuitenkin korkealla ja tuolta voisi saada taas jotain buustia uraan, vaikka meriiteillä tuntuu pitkälle pääsevänkin. Henkilökohtaisesti en kyllä pysty / halua täysipäiväiseksi opiskelijaksi alkamaan ellei sitten olisi aivan pakko. Ennemmin käyn työn ohessa.

 

[Tinkaus]

Tää asia on mullakin tällä hetkellä tapetilla. Funtsin hakemista uudelle alalle. Eniten tässä pistää mietityttämään tuo talouspuoli. Tän nykyisen duunin ohella opskelu ei tule onnistumaan (pelkkiin työmatkoihin menee tätä nykyä noin 2 ja puoli tuntia päivässä). Laskeskelin, et saisin aikuiskoulutustukea tai sitten voisin opiskella ansiosidonnaisella työttömyysturvalla. Budjetti olis aika tiukka, mut pärjäisin kyllä... Tuon puolentoista vuoden jälkeen onkin kaikki sitten hämärän peitossa. Käytännössä olisi ilmeisesti löydettävä osa-aikainen duuni, joten vois tehdä opiskelujen ohella. Mulla on aika huonoja kokemuksia työelämän ja opintojen yhdistämisestä. Viimeksi tilanne johti täyspäiväiseen työntekoon ja opiskelujen kesken jäämiseen. Ja tällä kertaa tosiaan olis tarkoitus opiskella ihan loppuun asti...

 

[start]

Tosiaan täälläkään se perus opiskelijaelämä ei enää oikein innosta. Eli jos tonne opiskelemaan lähtee niin se on joko säästöjen turvin pelkkää tiheä tahtista opiskelua jotta valmistuu pian tai sitten reilusti duunia siinä ohella ja vähän pitempi opiskeluputki. Välillä tuntuu vaan hirveältä kynnykseltä jättää hyvä palkkanen duuni ja lähteä useammaksi vuodeksi säästölinjalle ilman varmuutta että sen jälkeen asiat ois mitenkään paremmin. Silti se voi vanhoilla päivillä harmittaa jossei lähtenyt edes yrittämään.

 

[Tinkaus]

Joo. No mulla on lähtötilanteena se, että duuni on kaikkea muuta kuin hyväpalkkainen... Tästä syystä ei ole säästöjäkään. Eipä toisaalta ole niin suurta kynnystä lähteä opiskelemaankaan.:D Enköhän mä tuonne kuitenkin hae. Ei tän ikäisenä voi oikein jäädä enää asiaa jahkailemaan. Pitää funtsia noita talouspuolen ongelmia sitä mukaa, kun ne tulee eteen. Jos nyt ylipäätään pääsen opiskelemaan sinne, minne haluan.

 

[vaahtokarkki]

Tämä kommentti ei vastaa suoraan aikuisopiskeluun, vaan töiden ohessa opiskeluun. Aloitin kolmantena opiskeluvuotena täysipäiväisen työn (jolle tielle jäin) ja pysyin päiväopiskelijana kauppakorkeassa. Gradun tekoon sain 3kk palkallista vapaata. Mulla meni 6 vuotta valmistumiseen, mutta se on edelleen aika keskiarvoissa. Helvetin rankkaa se oli välillä, oli parhaimmillaan 65 h laskutettavaa asiakastyötä viikossa, tentit ja urkat. Mutta mun pointti oli vaan että se on mahdollista. Jos sulla on jotain pohjilla, niin saat varmasti hyväksiluettua opintoja eikä tule niin pitkä putki. Alkuun on varmaan hyvä olla ihan läsnäolevana opiskelijana jonkin aikaa, että pääsee jyvälle. Mutta tehtävissä on. Muista kouluista en osaa sanoa.

 

[FatBatman]

... Ei tän ikäisenä voi oikein jäädä enää asiaa jahkailemaan...

Tuota voit miettiä myös siltä kannalta, että todennäköisesti pääset eläkkeelle 65-70 vuotiaana, joten vaikka nelikymppisenä valmistuisit niin työvuosia on silti vähintään se 25 jäljellä. Että kyllä siinä vielä kerkee touhuilla. Tietysti onhan näitä onnistuneita exittejä ja loittovoittoja, joiden turvin voi jo aikaisemmin aloittaa täysipäiväisen surffauksen

 

[Tinkaus]

Tuota voit miettiä myös siltä kannalta, että todennäköisesti pääset eläkkeelle 65-70 vuotiaana, joten vaikka nelikymppisenä valmistuisit niin työvuosia on silti vähintään se 25 jäljellä. Että kyllä siinä vielä kerkee touhuilla. Tietysti onhan näitä onnistuneita exittejä ja loittovoittoja, joiden turvin voi jo aikaisemmin aloittaa täysipäiväisen surffauksen

Jep. Tätä mä olen myöskin miettinyt. Ja vaikka tuo ala, minne oon harkinnut hakevani ei suoranaisesti mikään rahasampo olis, niin kyllähän se palkka nämä minimipalkkaiset hanttihommat voittaa ja reilusti. Plus työ olis sellaista, jossa oikeesti uskoisin olevani omimmillani ja josta pitäisin. Toki tässä on sekin, et se parinkin vuoden tauko työelämästä tarkoittaa sitten joskus hamassa tulevaisuudessa pienempää eläkettä, mut toisaalta sitä kompensois se, et tekisin se lopun työuran duunia, jonka lähtöpalkkakin olis about 500-600 euroa korkeempi kuin mun nykyinen palkka.

Se lottovoitto olis kyllä pop. Edes sellainen pieni, jolla sais kustannettua nää opinnot.

 

[iivili]

Aina joskus on itelläkin käynyt, että josko hakisi taloustieteelliseen opiskelemaan, koska niillä mun vanhoilla humanistiopinnoilla en ole enää vuosiin tehnyt mitään ja talousasiat kiinnostavat. Humualalta saa piisata noi hyödyttömät kandin paprut, ei ole mitään mielenkiintoa ollut pitkään aikaan gradua tehdä ja maisteriksi valmistua. Voisin tähdätä kalifik... eikun siis Raimo Sailakseksi Raimo Sailaksen paikalle. :D Siis nimenomaan silleen, että olisi edes jonkun kaupungin taloushallinnossa joku korkea virkamies, tai mieluiten valtiolla, ehkä jopa joskus Valtiovarainministeriössä, ei missään nimessä talousasioita "hoitava" poliitikko. Ehkä myös jonkun pankin tai firman palveluksessa voisi rahaa pyöritellä.

Vaan elämän taloudelliset realiteetit ja ikä tekevät sen, että vastaus tulevaisuuden yliopisto-opintoihin on aina ei. Ei vain pysty eikä kerkeä enää, olisi pitänyt tehdä ratkaisevia muuveja asian suhteen viimeistään noin 7-10v sitten. Ei sillä, en valita, koska mulla on nykyisellä duunarialalla pullat hyvin uunissa ja mielessä muunkin alan yritysviritelmiä. Koska käytännössä kapitalistisessa demokratiassa ihminen voi vaurastua kahta järkevää reittiä, olla joko sopivalla alalla yliopistokoulutettu asiantuntijatehtävissä (eli mielellään ei siis humanisti opettamassa yläasteella) tai jollain alalla (tod.näk. joku ns. duunariala, jolloin mahd. joutuu alkuun puurtamaan matalapalkkaisena rividuunarina joitain vuosia) johtavassa asemassa tai yrittäjänä. Jos tuo duunarialan johtava asema tai yrittäjyys toteutuu, niin katson, että mulla pyyhkii työn ja tienestin puolesta niin hyvin, että yliopisto-opintojen ajattelu on lähinnä ilimanaikuista vouhotusta savoksi sanottuna.

 

[beachball]

Mielellään tilannekkin sais olla sama että töiden tekoa on useampi vuosi takana ja asuntolainoihin ja muuhun ns. normityöläisen arkeen totuttu.

Itse lähdin opiskelemaan töiden ohella sitä vanhaa teknillistä ollessani 27v. Opiskelut meni oli ilta / viikonloppuisin, joka täytti kyllä kaiken vapaa-ajan, koska aiemmin ei koulut paljoa olleet kiinnostaneet ja kirittävää oli paljon. Lisäksi päivätyö oli fyysisesti erittäin raskasta, joka toi myös omia haasteita. Tein vain sen virheen että otin viimeiseksi vuodeksi vuorotteluvapaata töistä ja menin päivälinjalle, että saisi panostettua kunnolla opiskeluihin, mutta siitä ei kyllä meinannut tulla mitään. Kurssit oli ihan eri tahdissa jne.

Tuossa sinun tilanteessa harkitsisin kyllä sitä monimuoto-opiskelua. Omasta mielestäni paljon mielekkäämpää, riippuen tietysti päivätyöstä, sijainnista ja muistakin asioista.

Nyt itselläkin mielessä josko lähtisi kouluttautumaan uudelle alalle, kun tässä nykyisessä oikeastaan kaiken jo nähnyt ja vähän kyllästyttää. Tai jos oikeastaan jo pakkokin tehdä jotain, kun edellinen työ loppui kun pulju ajettiin alas ja tällä seudulla ei vastaavia paljoa enää ole.

Toisaalta joltakin muulta alalta vastaava(tuotantopäällikkö tms.) kiinnostaa, mutta tarvis jotain papereita alalle ennen kuin näistä voi haaveilla. Toisaalta vois olla mukavaa lähteä takaisin haalari hommiinkin niin jää ainakin stressit vähemmälle.

 

[Inska]

Mulla on jo jonkin aikaa ollut sellainen fiilis, ettei nykyinen ala/työ enää motivoi. Onhan sitä jo aika pitkään töitä tehtykkin samalla alalla. Laitoin tänään hakemuksen rakennusmestarikoulutukseen aikuispuolella. Jos oikein laskin, niin saisin 92 pistettä sadasta. Tuolla pitäisi kai opiskelupaikan irrota. Mä luulen että saisin muutettua työsoppariani niin, että tekisin vain 6 tuntista päivää. Ei menisi konkurssiin, jos palkasta leikattaisiin 20 %. Tuntuu että opiskelu ja alanvaihto olisi nyt hyvä ja oikea vaihtoehto. Nykyisessä duunipaikassa ei kuitenkaan varmaan montaa vuotta olisi tulevaisuutta. Vaikka mulla ei ole mitään rakennusalan pohjakoulutusta, niin uskon että käytännönläheisenä ihmisenä pärjäisin tuolla alalla.

 

[Deleted member 5830]

Valmistuin ammattikorkeakoulusta 23-vuotiaana. Olin pari vuotta töissä valmistumisen jälkeen, mutta koska ala oli väärä päätin lähteä uudelleen opiskelemaan. Yliopisto-opinnot aloitin 27-vuotiaana, valmistuessani olin 31. Olin töissä koko yliopisto-opintojen ajan. Tein vuorotöitä. Ekan vuoden työskentelin kokoaikaisesti illat ja opiskelin päivät. Siirryin osa-aikaiseksi (3-4 vuoroa viikossa) toisena opiskeluvuonna. Osa-aikaisesti työskentelinkin melkein opintojen loppuun asti. Oli rankkaa ja sosiaalinen elämä oli kortilla, mut tarkoitus oli runtata opinnot nopsaan pois alta ja siirtyä eteenpäin. Sain vakiviran omalta alalta heti valmistumisen jälkeen, joten voi kai todeta, että homma kannatti.

 

[Tinkaus]

Mä sit laitoin hakemuksen menemään. Oon lueskellut aika paljon näistä taloudellisista mahdollisuuksista. Mulla pitäisi olla mahdollisuus aikuiskoulutustukeen. Se ja asumistuki yhdessä tekis sen, et pärjäisin taloudellisesti just ja just. Silloin vois sitten kesätkin (ja mahdollisesti jonkun kuukauden vuoden vaihteessa) paahtaa töissä, kun olis kuitenkin työpaikkakin olemassa. Opintotukea pitäsi myös olla mahdollista nostaa 15 lisäkuukautta (oon nostanut yliopisto-opintoja varten 55 kuukautta). Silloin joutuisin kyllä käymään opintojen ohella töissä, ja en tiä, miten se onnistuis nykyisen työpaikan kanssa, kun teen päivätyötä ja duunipaikka on naapurikaupungissa. Mut periaatteessa tääkin on mahdollisuus.

Laski tän miten päin vaan, niin opiskeluajan tuun olemaan kohtalaisen peeaa. Mut mä luulen, et se olis sen arvoista. Nyt sit pidän peukut pystyssä, et pääsenkö ylipäätään edes pääsykokeisiin asti. :D Mun valintani kun kohdistui yhteen suosituimmista aloista...

 

[start]

Mä sit laitoin hakemuksen menemään. Oon lueskellut aika paljon näistä taloudellisista mahdollisuuksista. Mulla pitäisi olla mahdollisuus aikuiskoulutustukeen. Se ja asumistuki yhdessä tekis sen, et pärjäisin taloudellisesti just ja just. Silloin vois sitten kesätkin (ja mahdollisesti jonkun kuukauden vuoden vaihteessa) paahtaa töissä, kun olis kuitenkin työpaikkakin olemassa. Opintotukea pitäsi myös olla mahdollista nostaa 15 lisäkuukautta (oon nostanut yliopisto-opintoja varten 55 kuukautta). Silloin joutuisin kyllä käymään opintojen ohella töissä, ja en tiä, miten se onnistuis nykyisen työpaikan kanssa, kun teen päivätyötä ja duunipaikka on naapurikaupungissa. Mut periaatteessa tääkin on mahdollisuus.

Laski tän miten päin vaan, niin opiskeluajan tuun olemaan kohtalaisen peeaa. Mut mä luulen, et se olis sen arvoista. Nyt sit pidän peukut pystyssä, et pääsenkö ylipäätään edes pääsykokeisiin asti. :D Mun valintani kun kohdistui yhteen suosituimmista aloista...

Tyhmä kysymys, mutta kun en oo ikinä mitään tukia valtiolta nostanut niin ei oo mitään tietoa. Eli paljon esim toi aikuiskoulutustuki on? Tai paljonko on toi maksimi asumistuki?

 

[Tinkaus]

Tyhmä kysymys, mutta kun en oo ikinä mitään tukia valtiolta nostanut niin ei oo mitään tietoa. Eli paljon esim toi aikuiskoulutustuki on? Tai paljonko on toi maksimi asumistuki?

Aikuiskoulutustuki on käytännössä saman suuruinen kuin ansiosidonnainen työttömyysturva ja asumistuki riippuu aika monesta tekijästä (tulojen lisäks myös vuokran/ yhtiövastikkeen suuruudesta, asunnon koosta ja jostain käsittämättömästä syystä myös asunnon perusparannusvuodesta ). Opintotukea saavat saa asumislisää, jota voi saada ainoastaan niiltä kuukausilta kun nostaa sitä opintotukeakin.

Lisätietoa:
http://www.koulutusrahasto.fi/?1;2;900;900.html
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/170501111907EH

 

[proileri]

Onhan se nyt hyvä idea lähteä opiskelemaan, jos sille tuntuu että haluaa. Myöhemmin saattaa vituttaa jos o päästänyt itsensä helpolla

 

[Tinkaus]

Mun tie torppaantu jo ennen pääsykokeita. :( Pisteet ei riittäneet fysioterapian pääsykokeisiin asti. No, mä olisin kyl tarvinnut melkein täydet pisteet niistä pääsykokeista, et olisin tullut valituksi.

Mä ajattelin nyt sitten alkaa väntään tuota keskenjäänyttä tutkintoa alta pois, niin epäkäytännöllinen kun se onkin. Lisäksi funtsein, et jos vaan suinkin viel onnistuu, niin kävisin syksyllä korottamassa yo -todistuksen arvosanoja. Mahtaako näissä olla jotain aikarajaa, minkä sisällä korotukset täytyy hoitaa? Mun tutkinto kun on vuodelta -97. :lol2:

 

[carcayu]

Poikkesin yliopiston pääsykokeissa. Mikäli pääsen sisään, meinaan opiskella töiden ohella mahdollisimman pitkälle. Uskon että yliopistossa tämä on mahdollista, koska pelkillä tenteillä saa jo opintopisteitä aika kivasti. Tutkinnon loppurutistukseen aion käyttää aikuisopintotukea saatavilla olevan määrän. Ala on jotain ihan muuta, kuin mitä nyt teen.

 

[japa]

Itse kanssa miettinyt opiskelua mutta se talous.... sen epävarmuus saa mut jänistämään. Ja tietenkin kun ei tässä oikein tiedä että mitä sitä opiskelisi, mikä ala tai suuntaus olisi uusi ura? Tässä iässä se nyt pitäisi tehdä ja sitten kerkeisi viellä olla kunnolla duunissa ennen eläke ikää.