Jooh, kai on kannettava omakin korteni kekoon, kun kerran näitä enemmän tai vähemmän "yliluonnollisia" tapauksia on tuttavapiirissä ollut jonkun verran...
Munkkiniemessä kaverin isäukolla oli työsuhdekämppä, ja kaveri yöpyi usein siellä veljensä kanssa. Eräänä iltana sitten iltapalan jälkeen olivat menneet nukkumaan, ja keittiöstä oli kuulunut yllättäen aikamoinen paukahdus. Siitä kaveri sitten mennyt katsomaan mitä tapahtui...pöydällä ollut kukkaruukku oli paiskattu/paiskautunut keittiön toiselle seinustalle, muutaman metrin matkan, ja sen verran lujaa että oli mennyt aivan päreiksi.
Kaveri oli veljelleen ihmetellyt, jättikö tämä kukkaruukun pöydän laidalle vai miten se päätyi toiselle puolelle keittiötä, ja veli muisti että oli siirtänyt ruukun keskelle pöytää, jotta se ei nimenomaan tippuisi. Joku ei ilmeisesti vain tykännyt siitä että ruukkua siirreltiin? Olihan pojilla hieman väreet selässä käyneet...=)
Toinen tapaus tuli mieleen tuolta maakunnista, sattuneesta syystä jos joku asiaan liittyvä lukee tämän, niin en mainitse nimiä tai paikkakuntia, todetaan nyt se että tunnen perheen, ja pidän heitä täysipäisinä...=)
Eli perhe asui (ja asuu vieläkin) vanhassa maatalossa, eli sellainen kunnon vanhanajan maatila. Talossa on "kylmäeteinen", tuttu termi tai sitten ei, joka tapauksessa kengät jätettiin tähän tilaan aina sisälle mennessä, ja ovi suljettiin jottei lämpö karkaa.
Noh, joku pentele kuitenkin alkoi sekoittelemaan kenkiä, eli kun ovi suljettiin, alkoi hillitön ryminä ja kolina, ja kun ovi vedettiin auki, kengät oli sikin sokin. Perheen isä kyllästyi aika nopeasti kolisteluun, varustautui kirveenvarrella ja odotteli asemissa eteisen oven takana. Kun kolistelu taas alkoi, isäntä tempaisi oven auki- ja lähti ajamaan takaa jotain/jotakuta, kuitenkaan muut perheenjäsenet eivät nähneet kuin kirveenvarsi koholla juoksevan isäukon.
Siinä sitten isäntä kiersi taloa sisällä pari kertaa juosten ympäri, siitä ulos, ulkopuolella talo ympäri pari kertaa täyttä ravia, jonka jälkeen pihapiirissä olevan ison&vanhan navetan taakse. Sinne juoksu sitten loppui, ja loppu perhe lähti perään kun ei isää kuulunut takaisin.
Navetan takaa ei kuitenkaan löytynyt isäukkoa, vaikka kuin etsivät, ja lopuksi painuivat sisälle hakemaan lisää vaatteita oikein kunnon etsintöjä varten. Etsintöjä ei tarvinnut aloittaa kuitenkaan, sillä isukki löytyi tämän kylmäeteisen lattialta sikiöasennosta, iso mies, ja kengät oli kaikki aseteltu hienosti järjestykseen- paitsi yksi pari, joka oli laitettu ulkokynnykselle, kengänkärjet ulospäin, lähtevien askelten mukaisesti.
Talon isäntä ei halua kertoa/muista, mitä ajoi takaa, mutta kai siinä jotain vipelsi kun kerran kunnon ajojahdin oli pistänyt päälle...mutta tämän jälkeen eivät kengät enää sekoittuneet, joten jotain hyvää siinäkin?=)
Mutta edelleen, uskoo ken tahtoo, itse tutustuin tähän porukkaan vasta tuon tapahtuman jälkeen, mutta pidän todellakin perhettä tervepäisenä, joten hiemanhan tuo kummastuttaa. Mutta se siitä.