Aamulehti: Ylikouluttautuminen on suuri erehdys

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Dippi
  • Aloitettu Aloitettu
Minusta hyvinvoinnin lisääntyessä ihmiset luonnollisesti tulevat yhä vähemmän haluamaan raskaita vittumaisia töitä kun mahdollisuus on hankkia tutkinto jonka avulla pystyy tekemään niitä vähemmän raskaita hommia, yleensäkkin maailmassa käsin tehtävät duunit vähenevät jatkuvasti automaation kehittyessä, samalla kun hyvinvointivaltiossa ihmiset saavat yhä vähemmän lapsia ja ihmisten määrä vähenee. Nytten on vain sellainen välitilanne missä on hyvinvointia melkoisen paljon, mutta ihmisen määräkin on suhteellisen suuri. Ajan kuluessa ja teknologian kehittyessä nämä tulevat tasaantumaan.

Itse olen lukenut Sampo Terhon artikkeleita ennenkin ja pitänyt niistä, mutta tuo ei edusta minusta samanlaista korkeaa tasoa, itseasiassa koko teksti on perus "ennen oli kaikki paremmin" -mantraa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Parempi järjestelmä olisi sellainen että Hopsin mukaan saa nostaa opintoaikana opintotuesta rahaa, jos valmistuu hopsia hitaammin ei ihan loppuajaksi saa tukia, ja jos onnistuu kirittämään vieläkin kovempaa tahtia, ei menetä niitä tukia ollenkaan vaan saa sitten käteisenä jäljelle jääneet tuet valmistujaislahjaksi.
Tässä on kyllä sellainen ongelma, että eri aloilta valmistuminen vaatii todella paljon erilaisen määrän työtä. Joltakin alalta valmistuminen reilussa kolmessa vuodessa voi olla melkein lasten leikkiä, toisilta aloilta taas viidessä vuodessa valmistuminen on aika lailla maksiminopeus. Ei siis olisi kovin reilu tuo systeemi.


e: hyvinsuoritetuista opinnoista voisi ihan hyvin olla myöskin suoraa taloudellista bonusta valtiolta. Parhaat gradut palkitaan.. Kannustaisi opiskelemaan kovemmin ja tulemaan paremmaksi ammattilaiseksi alallaan.
Ei, vaan kannustaisi tekemään paremman gradun, jolla ei tarvitse olla mitään tekemistä sen kanssa, miten hyvin on asiat oppinut tai varsinkaan sen kanssa, miten hyvä työntekijä on.
 
Tässä on kyllä sellainen ongelma, että eri aloilta valmistuminen vaatii todella paljon erilaisen määrän työtä. Joltakin alalta valmistuminen reilussa kolmessa vuodessa voi olla melkein lasten leikkiä, toisilta aloilta taas viidessä vuodessa valmistuminen on aika lailla maksiminopeus. Ei siis olisi kovin reilu tuo systeemi.



Ei, vaan kannustaisi tekemään paremman gradun, jolla ei tarvitse olla mitään tekemistä sen kanssa, miten hyvin on asiat oppinut tai varsinkaan sen kanssa, miten hyvä työntekijä on.

Mikäs ongelma se on, jos nyt unohdetaan tästä tarkastelusta rahan aika-arvo.

Eikös se ole jos rahan aika-arvoa ei oteta huomioon aikas se ja sama jos sen vastikkeettoman tulonsiirron saa nopeammin enemmin kerralla, kuin vähän vähemmän kerralla ja hitaammin. Tulorajat pitäisi ottaa myös pois ensitilassa. Toki opintolainajärjestelmä pitäisi edelleen olla olemassa, milläs muuten opiskelijat velkavivuttaisivat sijoitussalkkuaan?

e: ja oletko vakavissasi sitä mieltä että sillä ei asiantuntijuuden kehittymisessä ole mitään väliä minkätasoisen Gradun on tehnyt? Eikös se gradunkin ole tarkoitus olla opettavainen kokemus, ja eikös siinä ole tarkoitus kehittyä oman koulutusalansa sisällä myös gradua varten tehdyn työn ansiosta?
 
e: ja oletko vakavissasi sitä mieltä että sillä ei asiantuntijuuden kehittymisessä ole mitään väliä minkätasoisen Gradun on tehnyt? Eikös se gradunkin ole tarkoitus olla opettavainen kokemus, ja eikös siinä ole tarkoitus kehittyä oman koulutusalansa sisällä myös gradua varten tehdyn työn ansiosta?
Keskinkertaisesti asiat oppinut ihminen voi tehdä hyvän gradun, jos käyttää siihen reilummin aikaa. Vastaavasti hyvin asiat oppinut ihminen tyytyy usein tarkoituksella tekemään keskinkertaisen gradun, koska haluaa valmistua nopeammin eikä jaksa hinkata sitä gradua viimeisen päälle.

Imo se ei olisi reilua, että toisilla aloilla opiskellessa saa suurempaa opintotukea kuin toisilla. Sitähän tuo sinun mallisi käytännössä tarkoittaisi. Vaikka könttäsummana se olisikin sama, niin ei se tee siitä reilua. Valmistumisen jälkeen kuitenkin siirrytään työelämään, joten se joka nosti suurempaa opintotukea tienasi samassa ajassa enemmän.
 
Imo se ei olisi reilua, että toisilla aloilla opiskellessa saa suurempaa opintotukea kuin toisilla. Sitähän tuo sinun mallisi käytännössä tarkoittaisi. Vaikka könttäsummana se olisikin sama, niin ei se tee siitä reilua. Valmistumisen jälkeen kuitenkin siirrytään työelämään, joten se joka nosti suurempaa opintotukea tienasi samassa ajassa enemmän.

Eihän työelämässäkään eri aloilta tienaa samaa palkkaa, miksi koulussa pitäisi?
Se on ammatinvalintakysymys kuitenkin..
 
Eihän työelämässäkään eri aloilta tienaa samaa palkkaa, miksi koulussa pitäisi?
Se on ammatinvalintakysymys kuitenkin..

Eri suuruiset opintotuet todennäköisesti vääristäisi eri aloille hakeutuvien henkilöiden määrää ja lopulta tämä alkaisi näkyä siellä työelämässäkin. Jokin dynaamisesti itseään tasapainottava järjestelmä voisi toki toimia.
 
Toisaalta minä en käsitä äärimmäisyyksiin vietyä tehokkuuden ihannointia, kun kyse on kuitenkin ihmisistä, joita me opiskelijatkin olemme.
Eikö opiskelijoiden voisi antaa opiskella ihan rauhassa kukin omaan tahtiinsa. Pitääkö niitä tutkintoja pukata hirveällä kiireellä liukuhihnalta. Ei tämä Suomi siihen kaadu, jos jollain menee opinnoissa vuosi tai pari keskiarvoa pidempään. Töissä useimmat kuitenkin ovat senkin ajan, kun eivät opiskele täysipainoisesti.

Ja toinen juttu näiden opiskelijamäärien kanssa... Minusta se on hienoa, jos ihmiset ovat kiinnostuneita opiskelemaan ja kehittämään itseään. Jos jollekin alalle ei riitä koulutusta vastaavia töitä, niin eiköhän ne hakijatkin sieltä ennenpitkää kaikkoa ihan oma-aloitteisesti muille aloille. Ikävämpi se työvoimapula on kuin lievä ylitarjonta.
Toki eihän tämä aina ole tehokkainta mahdollista toimintaa, mutta tarvitseeko elämän ollakaan aivan kaikessa. On tämä aivan riittävän hektistä puurtamista jo nykyiselläänkin.
 
Itse olisin ollut valmis maksamaan lukukausimaksua jos tällä tavalla valmistuneita olisi vähemmän ja täten koulutusta vastaavan duunin saaminen olisi varmaa. Nyt monessa koulussa on sellaista jengiä joka ei sinne oikeesti kuulu. esim KTM:iä ja radenoomeja pukkaa joka tuutista.
 
Eihän työelämässäkään eri aloilta tienaa samaa palkkaa, miksi koulussa pitäisi?
Se on ammatinvalintakysymys kuitenkin..
Mutta miksi valtion pitäisi maksaa paremmin niille, jotka ovat valinneet jonkun tietyn alan ja toisille huonommin? Työelämässä palkat määräytyvät dynaamisesti markkinavoimien mukaan. Varmasti taloustieteen opiskelijana ymmärrät tämän mekanismin minua paremmin. Opintotuen tarkoitus taas olisi mahdollistaa kaikille tasapuolinen mahdollisuus opiskella.

Olen samaa mieltä, että periaatteessa jonkinlainen kannustinjärjestelmä olisi hyvä olla olemassa opiskelun nopeuttamiseksi/tehostamiseksi, mutta käytännössä tuollaisen toteuttaminen on hyvin hankalaa ja johtaa lähes väistämättä eriarvoisuuteen ja järjestelmän hyväksikäyttöön tavoilla, joihin sitä ei ole tarkoitettu.
 
jos ihmiset ovat kiinnostuneita opiskelemaan ja kehittämään itseään. Jos jollekin alalle ei riitä koulutusta vastaavia töitä, niin eiköhän ne hakijatkin sieltä ennenpitkää kaikkoa ihan oma-aloitteisesti muille aloille.

Näinpä. Miksi tähän ei kelpaa kysynnän ja tarjonnan laki? Jos kaikki muutkin markkinat säätyvät itsekseen parhaalla mahdollisella tavalla niin miksi ei sitten tässä opiskeluasiassa. Kyllä ne opiskelijat sieltä aloilta katoavat joissa ei töitä löydy. Jos eivät katoa, niin se on sitten voi voi.
 
Mun käsittääkseni maisterin ja DI:n yms. tutkinnot ovat kaikkialla saman pituisia (lukuunottamatta poikkeukset). Miksi silloin opintopisteisiin perustuva järjestelmä sortaisi ketään?

Reilua olisi tietysti ilmoittaa ihmisille jo etukäteen lukiossa, että näillä runomaisterin papereilla ei saa rahaa, tai että antiikin arabian opiskelu on vaikeampaa kuin jossain bulkkilinjalla..

Suomessa on kumma pyrkimys aina päästä täydelliseen tasa-arvoon kaikissa päätöksissä. Sellaista tilannetta ei ole olemassa, mikä tyydyttäisi kaikkia. Lopputuloksena on tilanne missä ei saada mitään aikaan ja kaikki edelleen valittavat tilannetta.
 
No kyllä käytännössä varmasti jossain kieltenopiskelussa, filologioissa sunmuissa saa sykkiä opintopisteen eteen isomman työmäärän kuin monilla muilla aloilla. Periaatteessa tutkinnot ovat samanpituisia, käytännössä on yliopistokohtaisia eroja samoinkuin alojen välisiä.

Silti saman summan jokanen saisi loppupeleissä. Opintojen ohessa voisi tehdä töitä, ilman tulorajoja, pääomatulot ei saisi vaikuttaa opintotukeen. Tasa-arvoista sanoisin.

Ja kyllähän monen alan yliopisto-opiskelijat on tavallisiin mattimeikäläisiin verrattuna helvetin etuoikeutetussa asemassa. Miettii nyt vaikka jotain lakimiehiä, liksa on kohdillaan työttömyyttäkään ei kauheasti ole ja koskaan ei tarvitse räntäsateessa olla raksalla tai avata paskasta tukkeutuneita viemäreitä. Palkkakin on varmaan 2x parempi kun melkein kellään muulla.

Sitäpaitsi kun elämä ei ole täydellisen tasa-arvoista lähtökohtaisestikaan, niin miksi sitä väkisin sellaiseksi tulisi vääntää? Jokasella meistä on valmiiksi omat vahvuudet ja heikkoudet ja tausta, toisilla parempi toisilla huonompi. Se saa tähän yhteiskuntaan sen eteenpäinmenon ja yrittämisen draivin. Jos kaikki olisi toistensa klooneja ja kaikesta mitä tekee seuraisi väistämättä sama lopputulema, missä olisi kannustimet?
 
No kyllä käytännössä varmasti jossain kieltenopiskelussa, filologioissa sunmuissa saa sykkiä opintopisteen eteen isomman työmäärän kuin monilla muilla aloilla. Periaatteessa tutkinnot ovat samanpituisia, käytännössä on yliopistokohtaisia eroja samoinkuin alojen välisiä.

Silti saman summan jokanen saisi loppupeleissä. Opintojen ohessa voisi tehdä töitä, ilman tulorajoja, pääomatulot ei saisi vaikuttaa opintotukeen. Tasa-arvoista sanoisin.

Ja kyllähän monen alan yliopisto-opiskelijat on tavallisiin mattimeikäläisiin verrattuna helvetin etuoikeutetussa asemassa. Miettii nyt vaikka jotain lakimiehiä, liksa on kohdillaan työttömyyttäkään ei kauheasti ole ja koskaan ei tarvitse räntäsateessa olla raksalla tai avata paskasta tukkeutuneita viemäreitä. Palkkakin on varmaan 2x parempi kun melkein kellään muulla.

Sitäpaitsi kun elämä ei ole täydellisen tasa-arvoista lähtökohtaisestikaan, niin miksi sitä väkisin sellaiseksi tulisi vääntää? Jokasella meistä on valmiiksi omat vahvuudet ja heikkoudet ja tausta, toisilla parempi toisilla huonompi. Se saa tähän yhteiskuntaan sen eteenpäinmenon ja yrittämisen draivin. Jos kaikki olisi toistensa klooneja ja kaikesta mitä tekee seuraisi väistämättä sama lopputulema, missä olisi kannustimet?
Siis lakia opiskelevat ovat etuoikeutetussa asemassa, koska tienaavat valmistuttuaan enemmän? Miksi et itse opiskele lakia? Kannustimia pitää olla ja siksi toisilla ihmisillä on parempi palkka kuin toisilla. Opintotuen pitää kuitenkin olla kaikille sama. Tulorajoista voisi kyllä luopua, tai ainakin niitä pitäisi nostaa.

Siksi ei opintopisteisiin perustuvaa palkintojärjestelmää, koska opintopisteitä saa naurettavan helposti käymällä kaikkien mahdollisten aineiden perusopintoja, jotka tervejärkinen ihminen pääsee tenttimällä läpi koskaan edes vilkaisematta oppikirjaa.
 
Siis lakia opiskelevat ovat etuoikeutetussa asemassa, koska tienaavat valmistuttuaan enemmän? Miksi et itse opiskele lakia? Kannustimia pitää olla ja siksi toisilla ihmisillä on parempi palkka kuin toisilla. Opintotuen pitää kuitenkin olla kaikille sama. Tulorajoista voisi kyllä luopua, tai ainakin niitä pitäisi nostaa.

Siksi ei opintopisteisiin perustuvaa palkintojärjestelmää, koska opintopisteitä saa naurettavan helposti käymällä kaikkien mahdollisten aineiden perusopintoja, jotka tervejärkinen ihminen pääsee tenttimällä läpi koskaan edes vilkaisematta oppikirjaa.

Mä opiskelen kauppatieteitä, kiinnostaa enemmin, eikä eroa ratkaisevan paljoa lakimiesten yhteiskunnallisesta asemasta.

Opintotuki voisi ihan hyvin olla sidottu opintosuorituksiin, Toki opintopisteistä pitäisi ottaa huomioon ainoastaan oman koulutuksenmukaiset, ettei käy niin että porukka tekisi vaan peruskursseja, eikä valmistu ikinä miksikään.
 
Siksi ei opintopisteisiin perustuvaa palkintojärjestelmää, koska opintopisteitä saa naurettavan helposti käymällä kaikkien mahdollisten aineiden perusopintoja, jotka tervejärkinen ihminen pääsee tenttimällä läpi koskaan edes vilkaisematta oppikirjaa.

Minkähän takia yliopistolaitos ja opintotukisysteemi pitäisi rakentaa sen perusolettamuksen varaan, että ihmiset haluaisivat vain hyväksikäyttää sitä? Itse lähtisin rakentamaan sellaista systeemiä, jolla voidaan antaa mahdollisimman suurelle porukalle mahdollisuus opiskella ja kehittää itseään yliopistolla.
 
Opintotuki voisi ihan hyvin olla sidottu opintosuorituksiin, Toki opintopisteistä pitäisi ottaa huomioon ainoastaan oman koulutuksenmukaiset, ettei käy niin että porukka tekisi vaan peruskursseja, eikä valmistu ikinä miksikään.
No toi on aika helvetin vaikeeta sanoa, että mikä on hyödyllinen sivuaine jollekin tyypille ja mikä ei. Keinottelua tällä järjestelmällä ei voisi mitenkään estää.
 
Minkähän takia yliopistolaitos ja opintotukisysteemi pitäisi rakentaa sen perusolettamuksen varaan, että ihmiset haluaisivat vain hyväksikäyttää sitä? Itse lähtisin rakentamaan sellaista systeemiä, jolla voidaan antaa mahdollisimman suurelle porukalle mahdollisuus opiskella ja kehittää itseään yliopistolla.
Niin, eikös sellainen järjestelmä olisi esim se, että kaikilla on sama opintotuki, ja jätettäis vaan ne tulorajat pois. Kyllä tuo täytyy ottaa huomioon, että näitä järjestelmiä kyllä käytetään hyväksi jos se on mahdollista.
 
Paljon puhutaan opiskelijoiden motivoimisesta, mutta kyllä yliopistotkin saavat opiskeluajoista puhuttaessa katsoa peiliin. Kevätlukukausi loppuu vappuna ja syyslukukausi alkaa syyskuun puolivälissä. Vuodessa on ehkä 30-35 tehokasta viikkoa opiskelua eikä yleensä lainkaan luentoja perjantaisin. Tätä itse opiskelijana ihmettelin. Lukukausia pidentämällä valmistumisajatkin lyhenisivät. Tämä tietty vaatii lisärahoitusta valtiolta: kun mahdollisuus työssäkäyntiin vähenee, tarpeenkin pitäisi vähentyä.
 
No kaikillahan olisi tässä mun ideassa tismalleen sama opintotuki.

Se vaan toisilla maksettaisiin äkkiämpää kuin toisilla, kukaan ei pakota opiskelemaan Pitkään isolla P:llä.
 
Back
Ylös Bottom