Hoku sanoi:
Onko sulla antaa mitään konkreettista koskien tuota yritysmaailman toimintaa, esimerkkejä tai jotain? Vai mistä sä olet niin varma tästä asiasta? Ja onko joku voittojen maksimointi pelkkää purnaamista niinq aikuistenoikeesti? Olenko mä väärässä, kun se on mun mielestäni moraalitonta vai skulaako se tosiaan niin, että tässä ajatellaan koko kansan etua pitkällä tähtäimellä, tietysti oman perseen ohella? Ymmärrän, että kilpailun koventuessa kansainvälisillä markkinoilla pelisäännöt ei ainakaan löysty, niiden on pakko koventua, koska rahaa pitää repiä jostain. Mutta onko tää loppupeleissä terveellinen kierre ja mitä siitä seuraa? Minkä takia ihmiset yleensä vastustaa globalisaatiota?
On helppoa sanoa, että kukaan ei joudu nälkikselle Suomessa, mutta ei se tee hyvää työmoraalile eikä psyykelle, jos pitkäaikainen, ns. "tääsä mä oon hyvä" - duuni loppuu. Tässä kohtaa mennään nähdäkseni harhaan, kun tavoitellaan hyvinvointia globalisaation ehdoilla ja huomataan, että vaikka rahaa tuli, niin fiilis meni.
Meni offiksi mutta menkööt.
Tuossahan jo annettiin vastauksia mutta vastaanpa minäkin. Siis todellakin näyttää siltä että ns. tavalliset ihmiset, siis sellaiset jotka eivät ole yritysen johtamisessa mukana tai tutki tai opiskele siihen liittyviä asioita, eivät juuri ymmärrä yritysten perustoiminnan syitä ja edellytyksiä. Toimialan taloustiede on kuitenkin hyvin yksinkertaista kun sen kerran ymmärtää, tässä muutama kiteytys:
- Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Mikään muu tavoite ei koskaan saa mennä tämän edelle, ei siis se että tehdään hyviä tuotteita tai palkataan paljon väkeä. Tälle on edellytyksenä tehokkaat rahoitusmarkkinat, joilla yrityksen arvo voi määräytyä ja se voi helposti nostaa niiltä pääomaa. Osakkeenomistajat ovat institutionaalisia sijoittajia (pankit, vakuutusyhtiöt jne.) ja yksityisiä henkilöitä, jotka monenlaisten teorioiden mukaan laittavat rahansa sinne mistä uskovat saavansa parhaan tuoton. Niin sinäkin teet, jos ostat osakkeita pörssistä.
- Miksi sitten joku haluaa olla niin itsekäs että maksimoi voittotavoitettaan? Eikö vähempikin riittäisi? No, siksi että ihmisten oletetaan toimivan tässä kontekstissa rationaalisesti. Esimerkkiä voi laajentaa pörssisijoittamisen ulkopuolelle: kyllähän Hokukin varmaan haluaa maksimaalisen hyödyn salitreenaamisesta, tai jos ostaa auton, niin haluaa että se on täyttää odotukset mahdollisimman hyvin. Kaljapullo kannattaa juoda tyhjäksi. Itseasiassa eläinlajien evoluutio toimii niin: paras mahdollinen piirre säilyy seuraavalle sukupolvelle, huonommat piirteet kuolevat pois.
- Maksimointia ei tarvitse juurikaan perustella yksittäisen osakkeenomistajan päätösvallalla, sillä suurin osa yrityksistä on institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat nekin yrityksiä, joilla on omistajansa, jotka haluavat parhaan tuoton. Nämä firmat tekevät voittoa sijoituksillaan, joten on triviaalia että se paras tuotto halutaan sijoituksesta.
- Yritykset siis ottavat rahaa rahoitusmarkkinoilta ja tekevät sen avulla lisää rahaa. Koska samalla toimialalla on useimmiten useampia yrityksiä, ne joutuvat kilpailemaan keskenään. On hyvin tunnustettu teoria siitä että yritys voi menestyä toiminnassaan vain kehittämällä itselleen säilyvän kilpailuedun, esimerkiksi kännykän joka on helppo käyttää, halpa ja jossa on kestävä akku. Näin yritys voi taata itselleen tulevaisuuden, ja tämä takuu tulee siitä että omistajat ovat yrityksen toimintaan tyytyväisiä: se maksimoi niiden pääoman, ja tulevaisuuden tuotto-odotukset näyttävät hyviltä. Kestävä kilpailuetu tarkoittaa sitä että tulevaisuudessa ei näytä siltä että joku toinen yritys pystyisi valtaamaan markkinat.
- Kaiken tämän toimimisen edellytyksenä on sellainen yhteiskunta joka tukee tällaista toimintaa, eli vapaa markkinatalous. Jos Suomen sisällä ruvetaan säätelemään yritysten toimintaa liikaa, ei ole mikään ihme että kannattavampaa toimintaa haetaan ulkomailta, koska yrityksen tärkein tehtävä edelleen on maksimoida omistajien sijoittaman pääoman tuotto. Yhteiskunnallisten päättäjien ei tarvitse stressata yritysten toimista, jos he antavat niille mahdollisimman vapaat kädet (peruslait pitää tietenkin olla olemassa). Eli jos yrityksen annetaan toimittaa voitonmaksimointitehtäväänsä, niin
a) kansantalouteen syntyy lisäarvoa, jota voi verottaa, ja joka kuitenkin päätyy kiertokulkuun
b) kansantalouteen syntyy työpaikkoja, eikä yhteiskunnan näitä tarvitse järjestää, ainoastaan huolehtia siitä ettei yrityksen toiminta ole jossain vertailukelpoisessa kansantaloudessa halvempaa ja työpaikat katoa
Moraalin ynnä muun suhteen ei pitäisi tulla ongelmia kunhan yrityksiä säätelevät tietyt lait joiden noudattamista valvotaan, ja kunhan yhteiskunta reagoi joustavasti tulevaisuuden tapahtumiin, esimerkiksi juuri tuo työvoimakustannusten nopeampi alentaminen.
- Mikään tästä ei perustu mutuiluun, vaan kyseessä on jopa satoja vuosia vanhoja teorioita. Kehotan avoimin mielin hakemaan kirjastosta jonkin kansantaloustiedettä käsittelevän yleisteoksen, ja laajentamaan näkemyksiä rahoitusteoriaa ja yritysstrategiaa käsittelevillä kirjoilla.
Valitettavasti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, vaikka siihen käytetäänkin ainakin yksityisissä yrityksissä paljon resursseja. Tällä hetkellä Suomikin on kuitenkin mukana sellaisessa liikehdinnässä joka tulee johtamaan vapaaseen kaupankäyntiin eri maiden välillä. Tämän tuomista hyödyistä kannattaa ihan ensiksi lukea sieltä kansantaloustieteen yleisteoksesta. Globalisaatiota ei yksinkertaisesti voi vastustaa. Sitä vastustetaan lyhytnäköisyyden vuoksi: lyhyellä aikavälillä tullaan kokemaan kasvukipuja, jotka kuitenkin parantuvat pitkällä aikavälillä. Jossain määrin globalisaation vastustamiseen liittyy myös huoli ympäristöstä ja talouskasvun rajoista, mutta tuon ensiksimainitun hoitaminen on nyt nimenomaan sen yhteiskunnan vastuulla, ja toiseksimainitusta on täällä pakkiksella jo väännetty: talouskasvulle ei ole mitään rajoja olemassa.
