HIeno kuulla, ja ota ihmeessä video. ite laitan kaikki nettiin ja rankingiin consept2 logbookin kautta ja puhelimeen saa ladattua ErgDatan ,joka bluetoothin kautta kytkeytyy PM5 monitoriin. Kova aika kylmiltään todella. Koitappa samaan syssyyn 2000m, josko menee sekin kylmiltään alle 7 min.
500m sisäsoutu
- Keskustelun aloittaja Noreaga
- Aloitettu
Eikö 1.17 ala olemaan jo maailmanennätyksiä?
Vai oliko 1.12.? En jaksa tarkistaa...
Toisille tuntuu olevan helppoa.
[edit.] www.concept2.com/indoor-rowers/racing/records/world?machine=All&event=500&gender=Male&age=All&weight=Hwt
- Liittynyt
- 18.3.2015
- Viestejä
- 18
Kyllä noihin on vielä hiukan matkaa.
On ollu pientä taukoa treeneistä mutta kokeilin vauhteja ja 1.12 tahtiin päästiin. Ois se kyllä hurjaa kyytiä vetää 500m.
2000m en oo vielä ehtiny koittaa mutta ei ne lahjat kovin vahvat tolla kestävyyspuolella ole. Katsotaan kuin käyn kun ehdin.
Heitetääs oma mielipide 500 soudun ajoista.
1:27-1:29 ajat ovat todella hyviä tuloksia. Itse pidän tuota 1:25 tai 1:26 alitusta sellasena kovana. Vaati paljon vuosia kokemuksesta soudusta tai älyttömät pohjat jostakin muusta.
1:20-1:24 on sellasia SM-tason tai crosfitissa Karjalan Kovin-Winter War tasoisia. Alle 1:20 tulokset olympiaurheilijoiden tuloksia.
1:30 alkuiset sellasia peruskauraa, perusjaskan tuloksia, esim 1:27 soutaja jaksaa vetää kolme 1:30 vetoa 90sek palautuksella. Eli kertoo siitä, miten pieniä ero ovat. Kahden sekunnin ero tällä lyhyellä matkalla on suuri.
1:27-1:29 ajat ovat todella hyviä tuloksia. Itse pidän tuota 1:25 tai 1:26 alitusta sellasena kovana. Vaati paljon vuosia kokemuksesta soudusta tai älyttömät pohjat jostakin muusta.
1:20-1:24 on sellasia SM-tason tai crosfitissa Karjalan Kovin-Winter War tasoisia. Alle 1:20 tulokset olympiaurheilijoiden tuloksia.
1:30 alkuiset sellasia peruskauraa, perusjaskan tuloksia, esim 1:27 soutaja jaksaa vetää kolme 1:30 vetoa 90sek palautuksella. Eli kertoo siitä, miten pieniä ero ovat. Kahden sekunnin ero tällä lyhyellä matkalla on suuri.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 922
muutamia vuosia sitten noi kovimmat 500m ajat oli isoilla voimamiehillä ja hyvinki perustellusti. tuon 1.20 ja alle voi hyvin paukutella menemään pelkällä kovalla perusvoimatasolla, koska siihen se tulos suurimmaksi osaksi perustuu. käytännössä ilman soututreeniä noita tuloksia tuli. on aika eri kiskoo sitä kahvaa 350kg maastavetopohjalla kuin alle 200kg tuloksilla. tuplasti pidempi matka sitten on jo ihan eri asia ominaisuuspuolelta tarkasteltuna. olis mörköt varmaan kuollu happivelkaan ees ajatuksesta.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 922
noi voimamiehet yms. veti ne pelkällä forcella vaijeri huutaen. mitä kovemmalla teholla saa sen vedon tehtyä sitä tiukemmin kone tietenkin tulosmielessä reagoi, vaikka kadenssi olis lähempänä 20 kuin 30.
maailmanennätys taitaa olla 1.10 luokkaa ja suomessakin alle 1.15, joten ei kaukana, mutta joka sekunti tuon 1.20 jälkeen on aika totista työtä ottaa pois. se mistä se jokasen omalla kohdalla parhaiten tulee on sitten eri asia. jollakin tulos kehittyy parhaiten voimareserviä lisäämällä ja joku toinen hyötyy kestosta, että se voimataso pysyis koko setin ajan.
maailmanennätys taitaa olla 1.10 luokkaa ja suomessakin alle 1.15, joten ei kaukana, mutta joka sekunti tuon 1.20 jälkeen on aika totista työtä ottaa pois. se mistä se jokasen omalla kohdalla parhaiten tulee on sitten eri asia. jollakin tulos kehittyy parhaiten voimareserviä lisäämällä ja joku toinen hyötyy kestosta, että se voimataso pysyis koko setin ajan.
- Liittynyt
- 12.10.2005
- Viestejä
- 166
Nyt olen kyllä vähän eri linjoilla jto:n kanssa. Pitää kuitenkin muistaa, että kumpikaan Suomen- tai maailmanennätys ei ole "ison mörön" tekemä... Kummasakin tekijät alle 100kilosia. Lisäksi, isot lyhyet kaveritkin pärjää heikosti - tai ainakaan en ole koskaan nähnyt sellaisen vetävän kovaa aikaa. 170cm pitkä 300kg vetävä ei lähtökohtaisesti pärjää 500m soudussa. Tämä indikoi, että voima/massa ei ole niin keskeinen kuin äkkiä kuvittelisi. Pituudella sen sijaan on merkitystä. Pituus korreloi vedon pituuteen, mutta ennen kaikkea hapenottokyvyn (vo2max) kanssa (ei painoon suhteutettu, vaan absoluuttinen).
Voiman merkityksen ylikorostaminen on yleistä niiden keskuudessa, jotka eivät lajia tunne kovin hyvin. 500m soutu kuitenkin alkaa käytännössä siinä 350-400m kohdalla. Ts. on aika selvää, että tulos ei perustu perusvoimatasoon, olkoonkin, että sillä on oma merkityksensä.
Voiman merkityksen ylikorostaminen on yleistä niiden keskuudessa, jotka eivät lajia tunne kovin hyvin. 500m soutu kuitenkin alkaa käytännössä siinä 350-400m kohdalla. Ts. on aika selvää, että tulos ei perustu perusvoimatasoon, olkoonkin, että sillä on oma merkityksensä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 12.10.2005
- Viestejä
- 166
Vastuksen saa vapaasti valita ja eri vastuksia käytetäänkin laajalti.Itselläni oli df170. Voisin sen kuvitella olevan aika tyypillinen. Ko. laitteessa vipu taisi olla seiskassa.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 922
mulla ei ollut tossa tekstiä sen erikoisemmin treeniin liittyen. esitin muutaman kuriositeetin vaan. mä perustan juttuni pelkästään kokemukseen ja kateltuihin näyttöihin, en niinkää varsinaisesti lähtenyt spekuloimaan varsinaista harjoittelua 500m matkalle. laji on kyllä mulle tuttu ja olen valmentanut myös vahvasti anaerobisia touhuja tekeviä urheilijoita. mä en ole pelkästään voimailuvalmentaja.
ajallisesti se 500m menee keston puolelle kokonaisuudessaan kyllä, mutta se alussa tehty kaula voimalla kantaa melkosen pitkälle. eli 300m:n paikkeilla ollaan jo niin kaukana edellä, että voidaan ongetella loppumatka. en usko, että voimamiesten 100m pätkiä vertaillessa se viimenen 100m ois niin kova ku ne pari kolme ekaa eli tietenkin siellä se suorituskyvyn vaje tulee keston puolella. toki se älytön maksimivoima tuo myös kestovoimalle hyvin kovan reservin ja voimamiespuolen lajitreeneissäkin "hapotellaan" varsin kiivaasti. isoiksi miehiksi se anaerobinen kesto on aika kovaa tasoa suhteessa.
voimamiehethän ei näissä kilpaile, vaan kyse oli pelkästään kuriositeeteistä muutaman hepun kesken ja tyyliin "kokeillaanpas". kaikki olivat suomen huipputason voimamiehiä ja sillon sinne ei 170cm ukkoja mahdu, eikä 300kg maastavedolla pääse edes kisoihin. en muista tarkalleen niitä aikoja, mutta kyllä ne tilastoihin nettiin meni. aitalan juhis paukutti 1.16,7 ja sen kattelin vierestä myös. kokoa 195cm/150kg suurin piirtein.
ajallisesti se 500m menee keston puolelle kokonaisuudessaan kyllä, mutta se alussa tehty kaula voimalla kantaa melkosen pitkälle. eli 300m:n paikkeilla ollaan jo niin kaukana edellä, että voidaan ongetella loppumatka. en usko, että voimamiesten 100m pätkiä vertaillessa se viimenen 100m ois niin kova ku ne pari kolme ekaa eli tietenkin siellä se suorituskyvyn vaje tulee keston puolella. toki se älytön maksimivoima tuo myös kestovoimalle hyvin kovan reservin ja voimamiespuolen lajitreeneissäkin "hapotellaan" varsin kiivaasti. isoiksi miehiksi se anaerobinen kesto on aika kovaa tasoa suhteessa.
voimamiehethän ei näissä kilpaile, vaan kyse oli pelkästään kuriositeeteistä muutaman hepun kesken ja tyyliin "kokeillaanpas". kaikki olivat suomen huipputason voimamiehiä ja sillon sinne ei 170cm ukkoja mahdu, eikä 300kg maastavedolla pääse edes kisoihin. en muista tarkalleen niitä aikoja, mutta kyllä ne tilastoihin nettiin meni. aitalan juhis paukutti 1.16,7 ja sen kattelin vierestä myös. kokoa 195cm/150kg suurin piirtein.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 12.10.2005
- Viestejä
- 166
Jto, olisi ihan kiva tietää mikä tuon Aitalan max hapenottokyky on. Arvelen sen olevan tasolla, josta moni 65kiloinen maratoonari voi vain unelmoida. Ja nyt puhutaan tietenkin absoluuttisesta hapenottokyvystä, koska vain sillä on sisäsoudussa merkitystä. Ilman sitä on vähän vaikea arvioida, että perustuiko tulos (maksimi) voimaan vai hapenottokykyyn. Ihan villi veikkaus tämä, mutta arvelen, että ko. herra kestää myös maitohappoja jonkun matkaa.
Olisi kiva nähdä, kuinka esim. lyhyt huipputason painonnostaja suoriutuisi testistä. Voimaa on taatusti paljon, mutta uskon silti tuloksen jäävän verrattain heikoksi.
Btw, maailmanennätyksen tekijä oli 198cm ja 98kiloa, aika 1.10,5.
Itse tein oman aikani ilman punttitreeniä ja sillä on kuitenkin Suomen kärkeä 40+ ikäisissä.Toki voimailutaustaa on muutaman vuoden takaa. Viimeisin salitreeni kaksi vuotta sitten.
Olisi kiva nähdä, kuinka esim. lyhyt huipputason painonnostaja suoriutuisi testistä. Voimaa on taatusti paljon, mutta uskon silti tuloksen jäävän verrattain heikoksi.
Btw, maailmanennätyksen tekijä oli 198cm ja 98kiloa, aika 1.10,5.
Itse tein oman aikani ilman punttitreeniä ja sillä on kuitenkin Suomen kärkeä 40+ ikäisissä.Toki voimailutaustaa on muutaman vuoden takaa. Viimeisin salitreeni kaksi vuotta sitten.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 922
1.10,5 on aika menoo jo. ei pysyis peräs edes tarzan.
toi juhiksen aika oli tuolloin suomen kärkiaika ja tehty kuittina "kylmiltään" eräälle hemmolle, joka väitti, ettei voimamiehillä oo kuntoa. ei se hapenotto oikeesti noin lyhyellä matkalla oo niin relevantti, ku vaikka jo 1000m:llä. se kova maksimivoimataso kompensoi tossa sen hapenoton hyvin pitkälle. sisäsoutu antaa mahiksen voiman hyväksikäyttöön täysin erilailla kuin ulkosoutu. siinä ei voimamies varmaan sais vetookaan tehtyä veneen uppoamatta.
kyllä juhis aikanaan teki kisakauden jälkeen hieman aerobista ja muuta höntsää enemmän, mutta ei se koskaan muodostanut pääsisältöä treeneissä. hapenottoa en tiedä ja onko koskaan mitattukaan, mutta isolla miehellä on myös isot keuhkot, vaikkei niitä niin käyttää osaisikaan. kaikki kestävyys voimamiesurheilussakin pohjautuu lähes pelkästään maksimivoimatasojen tuomaan reserviin. ei ne treenit silti mitään ykkösiä juurikaan olleet. harva voimailu on. jos aatellaan äärimmäistä maksimivoimalajia, voimanostoa, ei siinäkään. sen puolen valmennettavat mullakin tekee suurimman osan treeneistä ihan muuta.
kun voimamieskisan kisalajit olivat tiedossa, joillekin lajeille tehtiin sitten toki erityisempää laktaattitreeniä valmistavalla kaudella. ne piikkautuu suht nopeesti kuitenkin ja vaatii pohjalleen käytännössä "vain" mahdollisimman kovan maksimivoimapohjan. aika monet kisalajit on lyhyempiä täysin voimaan perustuvia, mutta monet myös jo silloin ja nykyäänkin erittäin anaerobisia ja suorituskestot siellä minuutin nurkilla usein. aika ilkeetä menoahan se isoille pojille on, mutta iteppä lajinsa valitsevat
on toki aika eri tehdä esim 20x200kg maastavedossa, jos maksimi on 400kg tai 200kg...
onhan se vetopituus tärkeä, mutta se teho, millä vedetään on ratkaisevin. myös tossa juhiksenki suorituksessa. vaikka se 10-nupin vastus ei paina "heikommillekaan" mitään rennosti vedettynä, saa siihen melkein 400kg maastavetäjä aika erilaisen tehon aikaan kuin esim 200kg:n vetäjä. tätä voi jokanen testata vaikka vetämällä 1-10 kertaa täydellä teholla ja mihin se riittää. tää on aika iso juttu ja monet ei ihan tajua, mikä ero siinä oikeesti on.
jos lajina olis pelkästään 500m sisäsoutu, panostaisin kyllä eniten siihen voimapuolen kehittämiseen. ei ne kestävyysominaisuudet mun listalla silti sen alempana ole. kaikki lajit ja urheilijat on mulla samalla viivalla. kyllä ne henkilökohtaset ominaisuudet tietenkin paljon merkkaa, eli huippu-urheilijan kannattaa valita vanhempansa hyvin. tää tulee esiin ihan perusvoimailussakin jo. joku lykkii 80%:lla 6 toistoa ja toinen 15, vaikka treenitausta olis aika sama. toistokoneen on useemmin hankala saada niitä maksimitasoja ylös ja lajivalintana voimanosto on tietenkin hieman haastava sillon. jne jne.
painonnostajien maksimivoimataso tuo samalla tavalla kovan tuloksen, mutta ne ei tee treeneissä juurikaan mitään kestotouhailua, joten vaikken tapaa veikkailla mitään ilman näyttöä, luulisin esim 350kg maastavetävän painonnostajan tekevän heikomman tuloksen kuin yhtä vahvan voimamiesurheilijan. se kestotaso tulis näkyviin tietenkin siellä vipan 100m matkalla.
ihan mielenkiinnosta: millä tasolla sulla itellä voimapuoli oli ja kisasitko missään? kestävyyslajit nykyään enemmän kiinnostavia?
toi juhiksen aika oli tuolloin suomen kärkiaika ja tehty kuittina "kylmiltään" eräälle hemmolle, joka väitti, ettei voimamiehillä oo kuntoa. ei se hapenotto oikeesti noin lyhyellä matkalla oo niin relevantti, ku vaikka jo 1000m:llä. se kova maksimivoimataso kompensoi tossa sen hapenoton hyvin pitkälle. sisäsoutu antaa mahiksen voiman hyväksikäyttöön täysin erilailla kuin ulkosoutu. siinä ei voimamies varmaan sais vetookaan tehtyä veneen uppoamatta.
kyllä juhis aikanaan teki kisakauden jälkeen hieman aerobista ja muuta höntsää enemmän, mutta ei se koskaan muodostanut pääsisältöä treeneissä. hapenottoa en tiedä ja onko koskaan mitattukaan, mutta isolla miehellä on myös isot keuhkot, vaikkei niitä niin käyttää osaisikaan. kaikki kestävyys voimamiesurheilussakin pohjautuu lähes pelkästään maksimivoimatasojen tuomaan reserviin. ei ne treenit silti mitään ykkösiä juurikaan olleet. harva voimailu on. jos aatellaan äärimmäistä maksimivoimalajia, voimanostoa, ei siinäkään. sen puolen valmennettavat mullakin tekee suurimman osan treeneistä ihan muuta.
kun voimamieskisan kisalajit olivat tiedossa, joillekin lajeille tehtiin sitten toki erityisempää laktaattitreeniä valmistavalla kaudella. ne piikkautuu suht nopeesti kuitenkin ja vaatii pohjalleen käytännössä "vain" mahdollisimman kovan maksimivoimapohjan. aika monet kisalajit on lyhyempiä täysin voimaan perustuvia, mutta monet myös jo silloin ja nykyäänkin erittäin anaerobisia ja suorituskestot siellä minuutin nurkilla usein. aika ilkeetä menoahan se isoille pojille on, mutta iteppä lajinsa valitsevat
on toki aika eri tehdä esim 20x200kg maastavedossa, jos maksimi on 400kg tai 200kg...onhan se vetopituus tärkeä, mutta se teho, millä vedetään on ratkaisevin. myös tossa juhiksenki suorituksessa. vaikka se 10-nupin vastus ei paina "heikommillekaan" mitään rennosti vedettynä, saa siihen melkein 400kg maastavetäjä aika erilaisen tehon aikaan kuin esim 200kg:n vetäjä. tätä voi jokanen testata vaikka vetämällä 1-10 kertaa täydellä teholla ja mihin se riittää. tää on aika iso juttu ja monet ei ihan tajua, mikä ero siinä oikeesti on.
jos lajina olis pelkästään 500m sisäsoutu, panostaisin kyllä eniten siihen voimapuolen kehittämiseen. ei ne kestävyysominaisuudet mun listalla silti sen alempana ole. kaikki lajit ja urheilijat on mulla samalla viivalla. kyllä ne henkilökohtaset ominaisuudet tietenkin paljon merkkaa, eli huippu-urheilijan kannattaa valita vanhempansa hyvin. tää tulee esiin ihan perusvoimailussakin jo. joku lykkii 80%:lla 6 toistoa ja toinen 15, vaikka treenitausta olis aika sama. toistokoneen on useemmin hankala saada niitä maksimitasoja ylös ja lajivalintana voimanosto on tietenkin hieman haastava sillon. jne jne.
painonnostajien maksimivoimataso tuo samalla tavalla kovan tuloksen, mutta ne ei tee treeneissä juurikaan mitään kestotouhailua, joten vaikken tapaa veikkailla mitään ilman näyttöä, luulisin esim 350kg maastavetävän painonnostajan tekevän heikomman tuloksen kuin yhtä vahvan voimamiesurheilijan. se kestotaso tulis näkyviin tietenkin siellä vipan 100m matkalla.
ihan mielenkiinnosta: millä tasolla sulla itellä voimapuoli oli ja kisasitko missään? kestävyyslajit nykyään enemmän kiinnostavia?
Viimeksi muokattu:
