50 v ja takaisin salille

Liittynyt
7.12.2015
Viestejä
5
12 vuoden paussin jälkeen pitäis palata salille. Nyt olkapääleikkauksen jälkeen tohtori sanoi että "ei muuten tule enää lihakset (ne mitä jälellä) takaisin ittestään". Vasen olkapää suli kuin silmissä 6 viikon täyslevon ja sitäseuranneen puolikuntoisuuden seurauksena. Siispä reenaamaan... Onko samassa tilanteessa uineita ukkoja antamaan kokemuksia? Ne vanhat treenit ei varmaan enää oikeen pelaa kun palautuminen on surkeeta. 2003 meni penkistä 3 x 10 satasella ja 230 maastavedossa. Nyt sattuu kun edes ajattelee, nollasta kai pitää lähteä. Kuinka usein kestää treenata eli miten harva ohjelma kannatta tehdä ettei mene heti piippuun?? Kiertäjäkalvosin treenejä kumihenkselillä olen aloittanut. Massaa on nyt yli 100kg, 20kg enemmän kuin silloin eli 12v massakausi ollut päällä :) .
 
Itselläni 10 vuotta vähemmän ikää mutta veteraani tässä ollaan itsekin. Vuoden 2014 lokakuussa tein täydellisen elämäntaparemontin,painoa oli 110kg lopetin tupakanpolton ja aloin juoksemaan
alussa jaksoin n.100m kerralla ja tämän vuoden elokuussa maraton meni reiluun 4 tuntiin alle 80 kg painoisena, eli lähtötaso huomioiden aika hyvin,mutta noin pari kuukautta sitten ja jo vähän aijemminkin huomasin
aina puita liiteristä hakiessa että puut painaa aina vaan enemmän ja enemmän eli lihaskunto oli suoraan sanottuna aivan surkea. Eli vedin johtopäätöksen että nyt rupean käymään myös salilla,
Nyt on golden six ohjelmaa väännetty 8viikkoa ,ekalla kerralla tein penkkiä 3x10x40kg ja kyykkyä 3x10x60kg tänään aamulla samat sarjat painoilla 67.5 ja 100kg eli kehitys on ollut mielestäni
huimaa,mutta suurin vaikutus siihen on kyllä syömisillä, oon pitänyt huolen että reilusti pluskaloreilla mennään ja proteiinejä ainakin se 2g/per. kg
Eli tarinan opetus on se että koskaan ei ole liian myöhäistä.
 
Edes ihan ekalla viikolla 2 krt viikossa sama lihasryhmä ei ole varmasti liikaa, ja maltilla liikkeelle, vaikka voimaa olisikin vielä tai ainakin nousisi tosi nopeasti voimatasot, niin nivelet ei välttämättä tykkää liian isoista painoista heti alkuun, ihan lelupainoilla vaan alkuun. Itselle tulee kuukausien treenitaukoja aina välillä ja aina pitää malttaa aloittaa ihan tosi varovaisesti. Jos maksimit on olleen muutama vuosi sitten vaikka 120kg penkki ja 180kg mave kun viimeksi koitin, niin tauon jälkeen esim penkki ihan korkeintaan 3x10x50kg. ja silloin kun treeni kulki niin 10x10x80kg. Kyllä sitä sit ehtii kun alkuun pääsee eikä telo itseään.
Ikää on 10v vähemmän ja painoa 10kg enemmän.
Ei ole mitään merkitystä pidemmän päälle meneekö siihen nousuun vanhoihin treenipainoihin 6kk vai vuosi, sinne varmaan pääset kuitenkin helposti, varsinkin 20kg painavampana.
 
Jos oot 12 vuotta sitten oikeesti treenannut pitempään niin etköhän sä aika äkkiä pääse takaisin touhuun kiinni. Joka toinen päivä vaikka alkuun ja eihän siinä muuta kuin aloittaa tarpeeksi rauhassa. Ei kannata meidän aikuisten ukkojen itseä turhan päiten teloa.

Sitä paitsi mihinkäs niillä tuloksilla on kiire. Tässä on koko loppuelämä aikaa treenata.
 
Minä olen loukannut useampaan kertaan nivelsiteet molemmista polvistani ja vasemmasta nilkastani. Jokaisen loukkaantumisen jälkeen reisilihakset ovat pienentyneet rajusti., varsinkin vastus medialis hävisi lähes kokonaan. Viimeisen, vähän pahemman loukkaantumisen jälkeen, jolloin nilkkakin vääntyi, vasen pohjelihas pieneni todella paljon. Rinnassa ja käsissä minulla ei koskaan lihasta ole ollutkaan. Jaloissa kyllä joskus on ollut.

Olen sinua vähän vanhempi. En ole koskaan ollut yhtä hyvässä kunnossa, kuin sinä olit, enkä koskaan sellaiseen kuntoon oääsekääm.. Aloitin treenamisen kolmisen vuotta sitten, mutta vasta pari vuotta olen treenannut vähän tavoitteellisemmin ja kovemmin.

Lähtötaso oli se, että en päässyt kyykkyyn ilman tukea. Sitten en taas puolestaan päässyt kyykystä alhaalta ylös kun olin viimein saanut perseeni alas, vaikka edes tankoa ei ollut hartioilla. Penkistä sain 40kg. Maasta vedin 70kg helvetillisesti täristen. Nyt, kahden vuoden treenamisen jälkeen lihakset ovat ilmestyneet reisiin. Pohje on yhä oudon näköinen. Kyykkään puhtaasti 120kg, nostan penkista aika helposti 100kg ja vedän maasta 160kg. Painothan on pienet ja salillani moni minua paljon pienempi nuori nainen nostaa enemmän. Minulle ne ovat isoja painoja. En tosin juuri koskaan mene lähelle 1RM maksimejani, mutta olen ne viime keväänä huvikseni kokeillut.

Oma, hyvin henkilökohtainen, kokemukseni on, että ne lihakset, jotka joskus ovat olleet kunnossa, kasvavat vielä ikämiehelläkin. Ainakin näin 50 nurkilla hyvinkin ja uskon, että ne kasvavat vielä muutaman vuoden. Olen saanut rinnankin kasvamaan hieman. Se on tosin vaatinut paljon työtä, eikä tulos kovin kummoinen ole. Olkapäät ja hauikset, joita minulla ei koskaan ole ollut, ovat todella haasteelliset. Kyllä nekin kehittyvät, mutta kituliaasti. En osaa sanoa kuinka voima olisi kehittynyt, jos olisin treenannut enemmän voimapainoitteisesti. Aivan varmasti paremmin kuin nyt. Oma heilumiseni on ollut niin pitkään lähinnä kuntoutusta.
 
Missä DDR:ssä sä oikeen treenaat jos moni sua pienempi nainen teidän salilla penkkaa enemmän kuin 100 kg :D

No, totta puhuen yli satasen penkaajia ei ole monta, mutta viime keväänä, kun piikkailin kohti omaa satastani, niin yksi tiukassa kunnossa oleva body fitness tyttö pukkasi 100kg. Arvioisin, että painoa silloin hänellä oli ehkä 60kg ja siitä lähti kymmenen kiloa pois ennen kultsaa.
 
No, totta puhuen yli satasen penkaajia ei ole monta, mutta viime keväänä, kun piikkailin kohti omaa satastani, niin yksi tiukassa kunnossa oleva body fitness tyttö pukkasi 100kg. Arvioisin, että painoa silloin hänellä oli ehkä 60kg ja siitä lähti kymmenen kiloa pois ennen kultsaa.

Hieno homma. Varsinkin kun monesti kuulee että kyseessä on "missikisat".
 
Ollut varmaan testoa koneessa enemmän mitä sulla, mitä äsken äkkiä katsoin niin suomen ennätys raw penkki naisten -63kg on 91kg.

http://livescoresheet.com/rankings/svnl/1/1/F/0/BP/63/0/

En kehdannut epäillä tulosta mutta itsellä kävi kans mielessä :) En ole ikinä todistanut naisten satasen penkkiä salilla ja pakkiksellakin näiden väkivahvojen neitien päiväkirjoissa yksi voimanostokisoihin keskittyvä pukkasi 100 kg joskus muutamia vuosia sitten.
 
Ollut varmaan testoa koneessa enemmän mitä sulla, mitä äsken äkkiä katsoin niin suomen ennätys raw penkki naisten -63kg on 91kg.

http://livescoresheet.com/rankings/svnl/1/1/F/0/BP/63/0/

Toki. Ja kyllähän siinä peppu tietenkin nousi tosi penkatessa korkealle jne. En osaa yhtään arvioida naisten painoakaan. Voi olla paljonkin painavampi lady, kuin mitä oletin. Erittäin kaunis toki.
Tarkoitukseni ehkä oli sanoa, että vaikka tässä iässä treenaat nousujohteisesti 2 vuotta tiiviisti, ja voimat kehittyvätkin, niin ihan valtavia tuloksia ei kannata odottaa. Toki jos, vahva on ollut, niin helpompi on voimaa saada takaisin.
 
Joo,

No muutama kerta käyty salilla ja koettua:

- Penkki 10 / 8 / 6 sarjoilla piti alottaa 65kg lähtöpainosta!!!!! Kammo hapot ja lihakset kipeenä.
- Nyt alussa tulee näköjään 2,5 kg lisää sarjapainoihin joka käynnillä ( tavoite penkki kerran viikossa ), lihasmuisti on kai sittenkin olemassa!
- Ei enää ikinä vinopenkkiä näillä olkapäillä, pelästyin jo että hajos mutta meni ohi.
- Maastaveto tuntuu mukavalta, täytyy vaan pitää pää kylmänä ettei poksahda jostain.
- Säännöllisyys on sikavaikeeta kun on tottunut mukavuuteen ja työreissut pukkaa päälle.
- Läski ei ole hävinnyt mihinkään.

Että näillä mennään :)
 
No niin, into loppui huhtikuussa (noloa), nyt taas huhkittu marraskuun alusta. Penkistä 2 kolmosta peräkkäin 100kg tällä viikolla ( kolmonen meni 80kg marraskuun alussa) , satanen oli tavoite vuoden loppuun. Maastaveto onkin sitten vaikeempaa, ei meinaa keskivartalo pysyä mukana (tuntuu välillä että saat##na suolet putoo), ihan max kuutosia 150kg tässävaiheessa. Seuraava tavoite maaliskuun loppuun kymppi penkistä omalla painolla ja 2 kertaa omapaino vedossa. Tarttee varmaan pudotella läskiä että onnistuu (nyt 105kg). Kyllä vanhanakin näköjään tulokset nousee.
 
Jos oot 12 vuotta sitten oikeesti treenannut pitempään niin etköhän sä aika äkkiä pääse takaisin touhuun kiinni. Joka toinen päivä vaikka alkuun ja eihän siinä muuta kuin aloittaa tarpeeksi rauhassa. Ei kannata meidän aikuisten ukkojen itseä turhan päiten teloa.

Sitä paitsi mihinkäs niillä tuloksilla on kiire. Tässä on koko loppuelämä aikaa treenata.

Jami sen sano. Eipä tuohon ole hirveästi lisättävää.
Yleensä kun kerran on ollut kunnossa, niin sitä lähdetään treenaan liian kovaa.
Olenhan mää ennenkin tämän nostanut.
Pitäisi olla malttia rakentaa kuntopohja taas kuntoon.
Tiedän kokemuksesta.
Helpotuksena voi sanoa, että jos taukoa ei ole ihan älyttömästi (mulla oli 4v 0-treeniä)
niin sen kuntokin tulee yllätävän nopeasti takas.
Mulla vei vuoden, että pääsin itseä tyydyttäävään kohtuulliseen kuntoon.
Kahden vuoden päästä se oli ok, mutta olenkin itselle todella kriittinen.
Takaraivossa kuumotti se entinen kunto, ja halusin olla paremmassa :)
 
Dodii, viimevuoden kevät puskettiin reeniä maaliskuuhun asti, lopulta 5x110 penkistä (käytän penkkiä referenssinä kun sitä on niin helppo mitata). Mikään ei mennyt rikki tai kipeeksi, huolellinen kuminauha jumppa aina alkuun. Nyt tänään eka varovainen reeni 8 kuukauden jälkeen: satanen nousee pari kertaa helpohkosti, yllättävää!!. Tästä sitten eteenpäin, talven tavoite 200 maastavedossa.
 
ite olen 48v ja kehitystä tulee edelleen. melkosen pitkään oon tehnyt voimapuolen valmennusta eri ikäisille ja tälläkin hetkellä ringissä on about 5 kpl yli 50v urheilijoita. hyvin sujuu ja ehjänä kun pysyy, eipä sille estettä olekaan. eli unohda ikä ja keskity tekemään asioita fiksusti.
 
Ihme veijareita, onnittelut vanhan kunnon löytämisestä!

Aloitin myös painoharjoittelun lääkärin määräyksestä yli 10 vuoden tauon jälkeen, minä aikana lähinnä ajoin pitkiä pyörälenkkejä ja juoksin. Nyt ei oikein onnistu enää kumpikaan noista paskana olevan polven ja alaselän takia. Saliennätykset oli vuosituhannen alkupuolelta 130/160/210 vajaan kasikympin omalla painolla, enkä todellakaan kuvittele ikinä pääseväni enää edes samalle pallokentälle. Koetin varovaisen alun jälkeen ihan tosissani puolisen vuotta nostaa penkkitulosta, mutta en saanut kuin olkapäät kipeiksi. Oisko ehkä 90 noussut kerran. Vaihdoin pidempiin sarjoihin ja käsipainoihin, ja niissäkin on tiukassa saada yhtään lisätoistoa samoilla painoilla. Vetoa olen tehnyt romanialaistyylillä, enkä alle kympin sarjoja yhtään. Nyt menee 90 kilolla jonkun tusinan toistoja, lopetan heti kun alkaa alaselkä yhtään väsyä, ettei ruoto ota lisää damagea. Aloin pari kuukautta sitten kyykkäillä varovasti levytangolla, kun pistoolikyykyssä alkoi mennä kymppejä.

Ehkä tarinan opetus on se, että kun tavoitteena on lähinnä muuta elämää helpottava lihaskunto, niin pitää vaan koettaa unohtaa treenivastuksen kasvattaminen. Mitä väliä sillä on, kuinka monta toistoa penkkaa 10 asteen vinopenkissä 65 paunan hantteleilla?
 
jos on selkeitä rakenteellisia vikoja, mitkä estää diagnosoidusti jotku liikkeet, sit voi olla niinki kurjasti, että puntin sijaan muita lajeja kehiin. kehittyminen kuitenki on hyvä olla aina tavoitteena ja vastusta kannattaa kasvattaa. aina löytyy liikkeitä mitä voi tehdä.
 
jos on selkeitä rakenteellisia vikoja, mitkä estää diagnosoidusti jotku liikkeet, sit voi olla niinki kurjasti, että puntin sijaan muita lajeja kehiin.
Täällä degeneroituneisiin välilevyihin määräs erikoislääkäri punttitreeniä, mukaanlukien maastavetoa. Muut lajit alkaa olla aika vähissä, mitä voi harrastaa.
kehittyminen kuitenki on hyvä olla aina tavoitteena ja vastusta kannattaa kasvattaa. aina löytyy liikkeitä mitä voi tehdä.
Jep. Tuntuu vaan, että katto tulee nopeasti vastaan niissäkin liikkeissä, mihin ei vammat vaikuta.
 
hyvää ohjetta lääkäriltä. liike on lääke. hyvin usein on.

sillon jos ei vaivat vaikuta ite tekemiseen, kehittymisen esteenä voi olla treenien suunnittelun pulmat. eli jostain syystä ne treenit junnaa, on liian monotonisia, liian tiukkoja jne jne. näitä ongelmia mä ratkon työkseni.
 
Back
Ylös Bottom