Minä olen loukannut useampaan kertaan nivelsiteet molemmista polvistani ja vasemmasta nilkastani. Jokaisen loukkaantumisen jälkeen reisilihakset ovat pienentyneet rajusti., varsinkin vastus medialis hävisi lähes kokonaan. Viimeisen, vähän pahemman loukkaantumisen jälkeen, jolloin nilkkakin vääntyi, vasen pohjelihas pieneni todella paljon. Rinnassa ja käsissä minulla ei koskaan lihasta ole ollutkaan. Jaloissa kyllä joskus on ollut.
Olen sinua vähän vanhempi. En ole koskaan ollut yhtä hyvässä kunnossa, kuin sinä olit, enkä koskaan sellaiseen kuntoon oääsekääm.. Aloitin treenamisen kolmisen vuotta sitten, mutta vasta pari vuotta olen treenannut vähän tavoitteellisemmin ja kovemmin.
Lähtötaso oli se, että en päässyt kyykkyyn ilman tukea. Sitten en taas puolestaan päässyt kyykystä alhaalta ylös kun olin viimein saanut perseeni alas, vaikka edes tankoa ei ollut hartioilla. Penkistä sain 40kg. Maasta vedin 70kg helvetillisesti täristen. Nyt, kahden vuoden treenamisen jälkeen lihakset ovat ilmestyneet reisiin. Pohje on yhä oudon näköinen. Kyykkään puhtaasti 120kg, nostan penkista aika helposti 100kg ja vedän maasta 160kg. Painothan on pienet ja salillani moni minua paljon pienempi nuori nainen nostaa enemmän. Minulle ne ovat isoja painoja. En tosin juuri koskaan mene lähelle 1RM maksimejani, mutta olen ne viime keväänä huvikseni kokeillut.
Oma, hyvin henkilökohtainen, kokemukseni on, että ne lihakset, jotka joskus ovat olleet kunnossa, kasvavat vielä ikämiehelläkin. Ainakin näin 50 nurkilla hyvinkin ja uskon, että ne kasvavat vielä muutaman vuoden. Olen saanut rinnankin kasvamaan hieman. Se on tosin vaatinut paljon työtä, eikä tulos kovin kummoinen ole. Olkapäät ja hauikset, joita minulla ei koskaan ole ollut, ovat todella haasteelliset. Kyllä nekin kehittyvät, mutta kituliaasti. En osaa sanoa kuinka voima olisi kehittynyt, jos olisin treenannut enemmän voimapainoitteisesti. Aivan varmasti paremmin kuin nyt. Oma heilumiseni on ollut niin pitkään lähinnä kuntoutusta.
.
