3-4 ateriaa päivässä parempi kuin 6?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Devorar
  • Aloitettu Aloitettu
Luin sen ja sehän tukee täysin kaikkea mitä oon tässä yrittäny sanoa(edittinä tähän, että ainakin kaikkea, mitä oon yrittäny tehdä. sanomiset/kirjotukset voi joskus mennä vähän ohi). Sä oot nyt liikaa kiinni tossa pelkässä leusiinissa ja sen roolissa psynteesissä. Katoppa sitä kuvaajaa tarkkaan.

Myös oman metabolian kontrollointi on helpompaa useilla aterioilla. En nää ku pelkkiä etuja siinä, että syö monta kertaa päivässä ja haittoja siitä, että syö liian harvoin + liian paljon.

Tietenki tässä on edelleen se pohja, että jos ei pysty syömään montaa ateriaa päivässä 40g protskulla ku oma metabolia ei sitä salli, niin sitte joutuu syödä onnettomia annoksia tai (ehkä tässä tapauksessa) parempana vaihtoehtona harvemmin ja enemmän.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Siis samaa settiähän siinä oli. Toi leusiinin korostus tuli vaan aiemmin ketjussa esille muuten.

Ihan mielenkiinnosta, mitä sä tarkoitat tässä yhteydessä metabolian kontrolloinnilla, syömällä useita aterioita? Syödyn ravinnon terminen efekti kun nyt on ihan sama kokonaisuudessa, söi sitten 3 tai 6 ateriaa. Samoin tuota makrojen kanssa kikkailua mietin.. Luulisi sillä ja useammalla aterialla olevan siinä kohtaa enemmän merkitystä toki jos päivittäinen aktiviteettitaso on suhteellisen korkea, ja harrastetaan paljon kaikkea muutakin kun punttaamista.
 
Siis samaa settiähän siinä oli. Toi leusiinin korostus tuli vaan aiemmin ketjussa esille muuten.

Ihan mielenkiinnosta, mitä sä tarkoitat tässä yhteydessä metabolian kontrolloinnilla, syömällä useita aterioita? Syödyn ravinnon terminen efekti kun nyt on ihan sama kokonaisuudessa, söi sitten 3 tai 6 ateriaa. Samoin tuota makrojen kanssa kikkailua mietin.. Luulisi sillä ja useammalla aterialla olevan siinä kohtaa enemmän merkitystä toki jos päivittäinen aktiviteettitaso on suhteellisen korkea, ja harrastetaan paljon kaikkea muutakin kun punttaamista.

Taas oletat, että tarkoitan jotain mitä sulla nyt sattuu olemaan mielessä. Pidempiketjuset makrot menee hitaammin läpi ku lyhyemmät.
Ajattelisin, että enemmän merkitystä silloin, kun aktiviteettia on paljon, mutta vaikka makaisin päivän sohvalla, niin haluisin (yrittää) kontrolloida sitä miten se elimistö pyörii.
Mitä useampaan osaan saadaan päivän mätöt jaettua(pidetään kuitenki kiinni vaikka tosta 40g laatuprodea säännöstä), niin sitä tarkemmin pystyn esim. valmistautumaan ja palautumaan treenistä. Sitä tarkemmin pystyn piikkaamaan eri arvoja.
Joinain päivinä myös esim. hiilarit menee paremmin läpi kuin toisina.(jalkatreeni?) En pysty niin hyvin säätämään niiden määrää ja ajoitusta, jos syön vaikka 3 ateriaa.

Toki tää voi kaikki olla yhtä tyhjän kanssa monestaki eri syystä. Pitää kuitenki motivaation hengissä jos ei muuta.
Kyl mä ainaki tunnen elimistössä korkeet insut, suht tyhjän vatsalaukun, korkeen kortisolin, korkeen teston....vireystilan...

Mutuna heittäisin vielä, että jos syödään liikaa kerralla, niin se pitää sitte varastoida johonkin, kun sitä ei käytetä heti verestä. Jos on glykogeenit täynnä, niin se varastointi tapahtuu rasvoihin. Sitte ku taas käytetään sitä energiaa, niin se käytetään lähinnä glykogeeneista. Helpompi kontrolloida energian varastointia ja käyttöä, kun se tehdään useammassa osassa.
 
Mutuna heittäisin vielä, että jos syödään liikaa kerralla, niin se pitää sitte varastoida johonkin, kun sitä ei käytetä heti verestä. Jos on glykogeenit täynnä, niin se varastointi tapahtuu rasvoihin. Sitte ku taas käytetään sitä energiaa, niin se käytetään lähinnä glykogeeneista. Helpompi kontrolloida energian varastointia ja käyttöä, kun se tehdään useammassa osassa.

Kokonaiskuvan kannalta tällä ei ole mitään merkitystä, jos syöty energiamäärä on sama. Elimistö muuten käyttää suurimman osan energiastaan rasvahappoina, etenkin lepotilassa...ainoastaan aivot syövät mielellään sokeria tai ketoaineita...ateriarytmillä on merkitystä lähinnä sosiaalisista, hormonaalisista tai resistanssisyistä....mätisäkkiyden välttelyssä sillä ei liene mitään merkitystä, pl. IF, jos silloinkaan...
 
Kokonaiskuvan kannalta tällä ei ole mitään merkitystä, jos syöty energiamäärä on sama. Elimistö muuten käyttää suurimman osan energiastaan rasvahappoina, etenkin lepotilassa...ainoastaan aivot syövät mielellään sokeria tai ketoaineita...ateriarytmillä on merkitystä lähinnä sosiaalisista, hormonaalisista tai resistanssisyistä....mätisäkkiyden välttelyssä sillä ei liene mitään merkitystä, pl. IF, jos silloinkaan...

Kai sillä on paljonki merkitystä, onko varastoitu energia kehossa glukoosina vai rasvakudoksessa ja että saadaanko nyt käytettävä energia suoraan verenkierrosta.
Niin käyttää suurimman osan rasvana, etenkin tilassa X(miks ees oletat, että en tiedä, sen jälkeen ku oon sanonu haluavani kontrolloida energian varastointia ja käyttöä). Mutta kun tilassa Y ei käytä. Jos käy kerran päivässä treenaamassa tunnin tai pari, varsinki eri tyyleillä, niin alkaa olemaan erilaisia tiloja sen verran, että niitä ehkä kannattaa pohtia. Ainoastaan aivot....JA LIHAKSET?... syövät mielellään hiilareita.
Sitte vielä hormonaaliset tai resistanssisyyt.... eihän ne liittyis sitte mitenkään tähän "mätisäkkiyteen"?
 
Miten muuten tunnetaan korkea kortisolitaso...miltä sen pitäisi tuntua elimistössä mielestäsi?

No kysytääs nyt wikipedialta, että en kirjottele jotain pilkkua väärin.

"Kortisolia kutsutaan toisinaan stressihormoniksi, koska henkinen, psyykkinen ja fyysinen rasitus nostavat kortisolin tuotantoa."

"Sekä liian pienet että liian suuret kortikoidimäärät aiheuttavat häiriöitä keskushermoston toiminnassa. Addisonin tautia sairastavat potilaat ovat usein apaattisia, masentuneita ja ärtyisiä, joskus psykoottisiakin. Suuret glukokortikoidiannokset aiheuttavat euforiaa, unettomuutta, levottomuutta ja psykooseja"

"Glukokortikoidihoidon yhtäkkinen keskeyttäminen, saattaa johtaa rasitustilanteissa lisämunuaiskuoren vajaatoimintatilaan eli ”steroid withdrawal” -oireyhtymän. Tällöin voi ilmetä mm. ruoansulatuskanavan yleisoireita (ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, oksentelua), väsymystä, laihtumista, mielialan laskua, päänsärkyä, kuumetta sekä nivel- ja lihassärkyjä."

"Glukokortikoidit ovat hormoneja, jotka osallistuvat hiilihydraattien aineenvaihdunnan säätelyyn."

"Stressitilojen aikana glukortikoidit toimivat edistäen lihasproteiinien ja rasvojen hajoamista ja sokerin muodostusta antamalla siihen lisää raaka-aineita."

Sitte vähän muualta

" Testosteroni on hormoni, jolla on elimistössä anabolinen eli kudoksia rakentava vaikutus. Sen pääasiallisena vastavaikuttajana toimii kudoksia hajottava katabolinen kortisoli, jolla on myös negatiivisia vaikutuksia elimistön immuunijärjestelmän toimintaan. Testosteronin ja kortisolin suhteen muutoksista voi päätellä elimistössä vallitsevaa anabolian ja katabolian tilaa."


Parin viime päivän aikana oon kyl hirveessä kataboliassa suoltanu tälle foorumille kaikenlaista. RUJ0 sanois, että kortisolipäissään.
 
Nyt kannattas hivenen perehtyä asioihin...wikipediaa osaan lukea itsekin ja todeta ko. artikkelin luettuani tämän postauksen ekan lauseen uudelleen...


...Noissa wikipedian artikkeleissa unohtuu esim. aikaulottuvuus kokonaan pois....siinä kuvatut glukokortikoidihoidot ja niihin liittyvät seikat eivät sovellu tähän keskusteluun laisinkaan...kortisolitasot eivät myöskään vaihtele ajattomuudessa vaan ajassa, joten salin jälkeinen väsymys ja kortisoli on jotain aivan muuta kuin vaikkapa paaston tai nälkiintymisen aiheuttama kortisolitasojen nousu ja sen vaikutus esim. mielialaan...mikä ero? Aika-akseli.

Sitten asiaan..et vastannut kysymykseeni. Älä kuitenkaan linkkaa wikipediaa uudelleen kertomaan sellaisia itsestäänselvyyksiä, joiden pitäisi olla kaikille aiheesta kiinnostuneille tai vaikkapa alaa opiskeleville muutoinkin tuttuja, semminkin kun ko. artikkeli on em. syistä suht surkea lähde tähän...
 
Taas oletat, että tarkoitan jotain mitä sulla nyt sattuu olemaan mielessä. Pidempiketjuset makrot menee hitaammin läpi ku lyhyemmät.
Ajattelisin, että enemmän merkitystä silloin, kun aktiviteettia on paljon, mutta vaikka makaisin päivän sohvalla, niin haluisin (yrittää) kontrolloida sitä miten se elimistö pyörii.
Mitä useampaan osaan saadaan päivän mätöt jaettua(pidetään kuitenki kiinni vaikka tosta 40g laatuprodea säännöstä), niin sitä tarkemmin pystyn esim. valmistautumaan ja palautumaan treenistä. Sitä tarkemmin pystyn piikkaamaan eri arvoja.
Joinain päivinä myös esim. hiilarit menee paremmin läpi kuin toisina.(jalkatreeni?) En pysty niin hyvin säätämään niiden määrää ja ajoitusta, jos syön vaikka 3 ateriaa.

Toki tää voi kaikki olla yhtä tyhjän kanssa monestaki eri syystä. Pitää kuitenki motivaation hengissä jos ei muuta.
Kyl mä ainaki tunnen elimistössä korkeet insut, suht tyhjän vatsalaukun, korkeen kortisolin, korkeen teston....vireystilan...

Mutuna heittäisin vielä, että jos syödään liikaa kerralla, niin se pitää sitte varastoida johonkin, kun sitä ei käytetä heti verestä. Jos on glykogeenit täynnä, niin se varastointi tapahtuu rasvoihin. Sitte ku taas käytetään sitä energiaa, niin se käytetään lähinnä glykogeeneista. Helpompi kontrolloida energian varastointia ja käyttöä, kun se tehdään useammassa osassa.

Oon varmaan vaan väsyny ku en saa tästä ajatuksesta kiinni.
Jos päivisin vain maataan, niin sitten syödään vähemmän tai syödään vasta silloin kun sille on tarve (puntin ympärillä). Treeniä varten tankkaamiseenkin riittää aikaisintaan tuntia ennen vedetty nestemäinen hiilari, jos oikein hifisteltäisiin. Insuakaan tuskin kukaan haluaa piikata ennenkuin vasta treenin aikana/jälkeen(jos ei muuta tehdä).

Tietenkin asiat voi tehdä monella tapaa, eikä usein syöminen tietenkään väärin ole. Mutta mikään metabolinen, tahi hormonaalinen syy ei ole normaalille terveelle ihmiselle myöskään mikään este olla syömättä vain 3 kertaa päivässä.

Jos vielä haluat jatkaa, niin anna jokin konkreettinen esimerkki näistä asioista mitä saat kehossasi aikaan, mitä arvoja piikkaat, omalla tarkkaan jaksotetulla aterioinnillasi.
 
Insuakaan tuskin kukaan haluaa piikata ennenkuin vasta treenin aikana/jälkeen(jos ei muuta tehdä).
Tästä tulikin mieleen, että miten ateriatiheys mahtaa vaikuttaa insuliinipiikin voimakkuuteen? Onko se harvemmin syötävän isomman aterian jäljiltä voimakkaampi vai tuleekohan jossain kohtaa raja, että saat esim tämän kokoisesta ateriasta jo "riittävän korkean" piikin aikaiseksi eikä kaksinkertaisesta annoskoosta hyödytä vastaavasti? Nimittäin muutenhan tämäkin vaikuttaa sitten tähän asiaan ja mä ainakin haluaisin piikata insut mahdollisimman korkealle siinä treenin ympäristössä.
 
Tästä tulikin mieleen, että miten ateriatiheys mahtaa vaikuttaa insuliinipiikin voimakkuuteen? Onko se harvemmin syötävän isomman aterian jäljiltä voimakkaampi vai tuleekohan jossain kohtaa raja, että saat esim tämän kokoisesta ateriasta jo "riittävän korkean" piikin aikaiseksi eikä kaksinkertaisesta annoskoosta hyödytä vastaavasti? Nimittäin muutenhan tämäkin vaikuttaa sitten tähän asiaan ja mä ainakin haluaisin piikata insut mahdollisimman korkealle siinä treenin ympäristössä.

No perjaatteessahan insuliinipiikin voimakkuuteen ateriakohtaisesti vaikuttaa eniten se mitä syödään. Toisinsanoen jos nopeasti verensokeria nostattavaa hiilaria syödään jokaisella aterialla 6x päivässä, niin insuliiniresistenssi voi hyvinkin laskea, eikä insuliinista saada treenin ympärille mitään erityisen hyvää vastetta.
Insuliiniherkkyyteen vaikuttaa siis merkittävästi se mitä syödään, mutta toki myös se kuinka usein syödään. Esim nopea hiilari treenin ympärillä, hitaampaa hiilaria tuosta sitten isoilla aterioilla 3-4h ennen treenia ja heti treeenin jälkeisellä. Toki sitten myös se ateriaväli vaikuttaa sinänsä, että paastoaminen tasaa verensokeria ja parantaa insuliiniherkkyyttä yleisesti.

Jos siis haluat piikata insuliinia treenin ympärillä mahd hyvin, niin välttele varsinkin nopeita hiilareita muina aikoina. Käytä laturissa/&intrassa/palarissa nopeita hiilareita.
Tähän liittyen kannattaa tsekata toi aiemman sivun linkki sirkadiaanirytmiin liittyen(siis insuliiniherkkyyteen ja makrojen ajoitukseen päivän aikana.)
 
Jos päivisin vain maataan, niin sitten syödään vähemmän tai syödään vasta silloin kun sille on tarve (puntin ympärillä). Treeniä varten tankkaamiseenkin riittää aikaisintaan tuntia ennen vedetty nestemäinen hiilari, jos oikein hifisteltäisiin. Insuakaan tuskin kukaan haluaa piikata ennenkuin vasta treenin aikana/jälkeen(jos ei muuta tehdä).

Tietenkin asiat voi tehdä monella tapaa, eikä usein syöminen tietenkään väärin ole. Mutta mikään metabolinen, tahi hormonaalinen syy ei ole normaalille terveelle ihmiselle myöskään mikään este olla syömättä vain 3 kertaa päivässä.

Söisin vähemmän, mutta yhtä usein ja edelleen pitäisin protskut siinä 40g per annos. Asettelet jatkuvasti ihmeellisiä juttuja mun suuhun. Ei tietenkään kukaan halua piikata insuja huonoon aikaan. Siitähän tässä on koko ajan ollut kyse.

"Insuliini on hormoni"
"stress levels can affect one's overall energy expenditure as well as one's BMR"
"Cortisol is a steroid hormone, more specifically a glucocorticoid, produced by the zona fasciculata of the adrenal cortex.[1] It is released in response to stress and a low level of blood glucocorticoid. Its primary functions are to increase blood sugar through gluconeogenesis, suppress the immune system, and aid the metabolism of fat, protein, and carbohydrate."
Wikipediaa.

Terve ihminen voi tehä mitä terve ihminen tekee. Tässä ei kuitenkaan haeta mitään "kyllä seki toimii ku mättää ruokaa turpaan ja reenaa kovaa" juttuja, jos aletaan väittämään, että 3 kertaa syöminen on etu 6 kertaan verrattuna.


Älä nyt säki sano, et wikipediasta puuttuu joku ulottuvuus, eikä se käy lähteenä.

Saan ruokavaliota säätämällä kehon "tyhjäkäynnille", "koville kierroksille"... ihan miten parhaaks nään. Tietenkään se ei oo ainut muuttuja, eikä täydellinen ase.

Jos haluut vielä asetella jotain oletuksia mun suuhun ja taistella niitä vastaan, ni kirjota paperille. En jaksa enää korjata. En tietääkseni oo tässä väittämässä mitään faktoja nurin.


Hillittömälle vielä ku se ei kerran noista teksteistä tajunnut. Kortisoli on testosteronin vastavaikuttaja -> korkeen kortisolin tuntee kehossa olevan paskan olotilan lisäks matalista testosteroneista.
Ite sä hyökkäsit tänne itsestäänselvyyksillä, jotka vielä meni täysin puihin. Sitte jauhetaan jostain avaruuden kaareutumisen vaikutuksesta wikipedian artikkeleihin.


Aikalailla taputeltu tää juttu mun osalta. Rupee menemään ohi aiheenki ku yritetään kaivaa mun rivien välistä jotain paskaa mhiin tarttua.
Syökää vaikka kerran päivässä. Valintojen maailma ja keho kuitenki adaptoituu eri ateriarytmeihin ihan hyvin.
 
Mun kortisolit alkaa nyt olee ihan huipussaan, enkä enää jaksa puhtaakskirjottaa noita ajatusvyöryjä. Ei mikään ihme jos ei kaikki mun pointit ihan mee perille.

Kuitenkin.
-On mahdollista (ainakin jossain määrin) kontrolloida urheilun kannalta tärkeitä arvoja kehossa. Tarkemmin sanottuna, niiden piikkejä. Ihan turha luulla, että saa psynteesin toimimaaan koko päivän, mutta sen saa toimimaan johonkin aikaan tosi voimakkaasti. Tai että testot olis aamusta iltaan maximeissa.
-Kolmella terialla se ei onnistu niin hyvin kuin kuudella.
-Kolmesta ateriasta ei saa mitään etua verrattuna kuuteen.

"These data extend growing evidence of a link between stress response systems and human eating behavior, by suggesting that activity within the HPA axis – our central, neuroendocrine stress response system – is neurobiologically linked to food consumption."

"No data on cortisol levels at the time of eating was collected, and the literature is contradictory as to whether the types of hassles documented are likely to elicit sufficient cortisol release to drive eating behavior (Dickerson and Kemeny 2004; van Eck et al., 1996). Therefore, in both cases, the mechanisms linking stress reactivity to eating behavior remained unclear."

"Whether the relationship between cortisol release and food intake in the current study involved direct physiological or pharmacological effects of GCs or the stimulation of other intermediary mechanisms is not clear at this point. However, the results do provide strong support for a contributing role of glucocorticoid activation in promoting food intake and perhaps thus in stimulating stress-related eating."

"It is also possible that the cortisol response to CRH provides a marker for some other factor that influences eating behavior. Epel et al (2001) acknowledge that in their study cortisol may have directly stimulated food intake, but the cortisol response to the laboratory stressor may also be marking some other trait vulnerability that also affects appetite."

"These data thus represent strong evidence that endogenously released cortisol might directly stimulate food consumption in humans."

"Both animal and other human data support a direct role for glucocorticoids in appetite regulation. "

"Increased glucocorticoid levels are associated with increased insulin secretion (Strack et al., 1995). The combined effects of glucocorticoids on consumption of high energy density foods and increased likelihood that energy consumed will be stored as fat in the presence of insulin means that HPA hyperactivity may be a mechanism by which obesity both occurs and is subsequently maintained. A recent study demonstrated that people who eat in response to stress show both elevated nocturnal insulin and cortisol (Epel et al., 2004) as well as high levels of weight gain. ‘Stress-eaters’ might, therefore, be at particularly great risk for developing and maintaining obesity and associated health problems."

"The precise mechanism linking food intake to cortisol reactivity in both psychosocial (Epel et al., 2001) and CRH challenge paradigms remains to be elucidated, but the current data support the hypothesis that cortisol itself may play a causal role in increasing food consumption. Further study is clearly needed to fully understand underlying mechanisms, but such work may prove useful in efforts to attack the severe public health crises created by obesity."

PubMed Central, Figure 2: Psychoneuroendocrinology. May 2010; 35(4): 607?612. Published online Oct 13, 2009. doi:  10.1016/j.psyneuen.2009.09.017
CRH-stimulated cortisol release and food intake in healthy, non-obese adults
 
Mä en millään muotoa koittanut mitään asioita laittaa sun suuhusi.. Yritin vain ymmärtää tuota monimuotoista tapaa hallita kehonsa metabolisia toimintoja ja hormonaalisia vasteita syömällä useasti päivässä vrt harvemmin syönti, siinä tosin vieläkään onnistumatta.
Ja mä kyllä tiedän mikä kortisoli on.

Ja mä en vieläkään saanut konkreettista syy-seuraussuhde esimerkkiä tosta ylläolevasta. Sain vain tekstinpätkiä tutkimuksesta jossa todetaan kortikoliberiinin olevan yhteydessä stressisyömiseen.. näin pelkistettynä.

Mutta ei nyt jaksa tästä tosiaan jatkaa kun tuntuu olevan pakkomielteistä inttämistä ilman mitään kovinkaan fiksua ja perusteltua mielipidettä.
 
Söisin vähemmän, mutta yhtä usein ja edelleen pitäisin protskut siinä 40g per annos. Asettelet jatkuvasti ihmeellisiä juttuja mun suuhun. Ei tietenkään kukaan halua piikata insuja huonoon aikaan. Siitähän tässä on koko ajan ollut kyse.

"Insuliini on hormoni"

No shit! Keskustelun taso ei ole ihan hirveästi noussut päivän aikana.
 
Älä nyt säki sano, et wikipediasta puuttuu joku ulottuvuus, eikä se käy lähteenä.
Pakko sanoa tähän välihuomautuksena, että mun mielestä Hillitömän huomautus tuosta Wikipedia-artikkelista oli ihan validi ja tässä kaipaillaan omakohtaista kokemusta siitä miltä sen päivittäisessä elämässä pitäisi tuntua. Wikipedia ei siihen vastaa ollenkaan. Jokainen kyllä tuntee miltä tuntuu kun stressi puskee päälle, on koko ajan jännittynyt olo ja kortisolitasot tapissa, mutta ne on erityistapauksia, ei päivittäisiä pikku heittoja mitkä johtuu ruokavaliosta tai kovasta treenistä. Omalta kohdalta voin sanoa, että ei mulla ole ns. "normaalipäivänä" hajuakaan mitä kropassa tapahtuu, onko kortisolia liikaa, onko testot alhaalla jne. Se on sitten asia erikseen jos tulee selvästi havaittavia oireita jotka jatkuu pitkään, mutta silloin niille onkin joku oikea syy, eikä ne korjaannu pelkällä ruokavalion säätämisellä.
 
Nikula, toi kortisoli oli suunnattu enemmän Hillitölle, joka halus just siitä jotain esimerkkiä. Yritin tuoda esiin yhteyden ruokahalun, kortisolin ja testosteronin välillä. On tietenki muutaki mitä pitäis miettiä ku nää asiat ei oo yksinkertasia enkä väitä kaikkea tietäväni.

Hillitö, toi insuliini oli suunnattu Nikulalle, joka väitti ettei syömällä voi mitään hormonaalisia eroja saada aikaan.

Molemmat otti kiinni taas johonki ihan muuhun, kun mihin kerjäsivät selitystä.

Powerhousulle, että wikipedian artikkelissa oli ihan tarpeeksi tietoa siitä, mitä kortisolien heittely saa aikaan kehossa. Toki se on näistä kaikista puheena olleista asoista ehkä se epäselvin ja vaikein. Ymmärrän hyvin, miks just siihen piti tarttua kaikkein koviten.


Komppan tässä Nikulaa tosta inttämisestä. Ei tähän kukaan mitään uutta yritäkkään tuoda.
Pysyn kannassani siitä, että 6 kertaa päivässä syöminen on selvästi parempi tapa, kuin 3.

edit

Powerhousulle voisin vielä antaa sellasen vihjeen, että voi noita asioita ajatella vuorokautta pidemmälle. Tietenkin topikissa on kyse vuorokauden syömisistä.
 
Kun on noin optimaalinen elämä niin eihän sitä voi ottaa kakkupalaa, munkkia, karkkia tai muuta vastaavaa ihan mihin aikaan tahansa kun silloin piikkaantuu arvot väärään aikaan. Alkoholipitoisia juomia ei voi ottaa ikinä.

Jos ottaa ravintoa 4 krt päivässä; aamupäivällä, iltapäivällä, treenin ympäristössä litkut ja illalla, niin miten tällä tavalla kehittyisi huonommin kuin ottamalla ravintoa 6 krt päivässä?
 

Suositut

Back
Ylös Bottom