- Liittynyt
- 2.8.2008
- Viestejä
- 618
Mikä järki on siinä, että esim. 2-jakoses harjotukses ma, ti ja to, pe.. Eikö lihakset tartte väh. yhen lepopäivän?
ma työntävät ti vetävät lepo to työntävät siinhä on jo 3 päivää lepoo välis
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mikä järki on siinä, että esim. 2-jakoses harjotukses ma, ti ja to, pe.. Eikö lihakset tartte väh. yhen lepopäivän?
J88: Mitä olen tilannettasi miettinyt niin minusta ongelmana taitaa olla se, ettei sinulta löydy omaa himoa raudannostamiseen. 200kg penkki on mahdollinen mutta niin kova tulos, että sitä ei pelkällä tavoitteellisuudella saavuteta - hommasta pitää nauttia. 100kg:kin on sellainen rauta, mitä tuskin koskaan nostat ellet tosissaan tykästy punttailuun. Kova työ on oikeasti mahdotonta ilman intohimoa. Enkä nyt tarkoita sitä että puurtaa siellä salilla 24/7, kyllähän kiviäkin voi louhia vaikka kuinka vituttaisi, mutta jotta oikeasti rääkkäät itsesi henkihieveriin ja järjestät elämäsi parempaa penkkitulosta tavoittelemaan, tarvitset intohimoa. Luuletko että salaisuus Colemanin selkään on kovassa työssä, tai geeneissä, kuten tunnut ajattelevan? Salaisuus on intohimossa, todellisesta syvältä sisimmästä kumpuavasta halusta treenata ja työskennellä leveämmän selän eteen - ei vain saada sitä.
ma työntävät ti vetävät lepo to työntävät siinhä on jo 3 päivää lepoo välis
Onhan tuo treenaamisen halu käytännön tasolla heikentynyt oleellisesti.
Vaikka olen edelleen sitä mieltä, että pelkällä intohimolla, treenillä, levolla ja syömisellä ei 200 kiloa nouse joka jätkältä penkistä, vaikka kuinka yrittäisi. Pitää niiden lisäksi olla myös lahjoja, sekä geenejä tähän touhuun.
No, jään sitten odottelemaan niitä lahjoja ja geenejä.
Nii joo.. Mut jos kerkee käymää vaa 3krt/vko nii Ma,To,La sillo, vai?
Eli ennemmin vinkuheinä ilman että tekee mitään, koska silloin voi ainakin vedota siihen, ettei ole tehnyt mitään. Hävettäisi vielä enemmän treenata oikein kunnolla koko elämänsä ja jämähtää johonkin 120 kg:n.
Vittu se on hieno fiilis ku ekan kerran penkkaa/vetää/kyykkää satasen. Sama homma oikeastaan jokaisen ennätyskilon kanssa, oli se sitten 50, 100, 150 tai 200kg. Mulla ainakin on jokainen noista tuntunut ihan yhtä hyvältä, koska on ylittänyt itsensä, mutta toisaalta sellaiselta että "tässäkö tämä oli".
Ei kannata myöskään mennä sinne saatanan vaikealta tuntuvalle salille, koska susta ei ikinä tule suomen eikä maailman eikä pakkiksen kovinta nostajaa.
Sarjapainot kuitenkin noussut tasasesti koko ajan.:hyvä: Tosta sai vähän sellasen vaikutelman että Suomen vahvin = kova, maailman vahvin = kovempi, Pakkiksen vahvin = kovin :lol2:
Mutta siis sitten kysymys.. Mistähän se johtuu että mun etureidet on näin lepopäivinä sellaset että kun niitä jännittää ja sit päästää rennoks, ni hetken päästä tulee sellanen maitohappoja muistuttava tunne hetkeks? Aika voimakas "kipu" :wtf: Ei missään muussa lihaksessa tuu tollasta. Onko ne niin jäykät paskat vai shokissa kun vasta muutamia viikkoa jalkoja treenannut? G6:sta siis treenattu, eli kyykkyjäSarjapainot kuitenkin noussut tasasesti koko ajan.
Se on yleensä ihan luonnollista että poikkeavuuksia löytyy. Esimerkiksi toinen hauis tuppaa olemaan useimmilla suuremmpi kuin toinen jne mutta tämä on jo aika uutta mulle.
Oletkos koitttanut yhden käden kulmasoutua? Siinä pystyt ainakin varmistamaan ettei toinen käsi tee enemmän työtä kuin toinen.