Vahva kaveri ja varsinkin ikäisekseen. Voi pystyä vaikka mihin. Mä otin penkistä 140kg ekan kerran 20-vuotiaana(tää nyt ei sinänsä yllätä kun luontainen kynäniska olin) ja kuitenkin yli 200kg pääsin ilman ulkopuolisia apuja. Taisin sillon parikymppisenä ajatella, että oon tyytyväinen, jos 170 kiloon joskus pääsen. Se taisikin mennä jo 1,5 vuodessa siitä. Kyllä sitä tuossa iässä hyvin kehittyy kun ottaa kovat tavoitteet(mutta realistiset) ja tärkeintä, että löytää itselleen toimivat systeemit treeniin ja uskoo itseensä. Se pitää muistaa, että vuosikin on todella lyhyt aika voimailuhommissa. Mut se aika tärkeää nuorena kun intoa riittää ja kehitystä tulee hyvään tahtiin, että muistaa kuunnella ja huoltaa kroppaa. Loukkaantumisia voi ennaltaehkäistä omalla toiminnalla aika paljon, mutta sitten on paha tehdä mitään kun särkyy pahemmin. Kolmen tai viiden vuoden keskimääräinen loiva nousu vie paljon korkeammalle, kuin vuoden piikki ja pitkä taantuma (esim. ylirasituksen tai vammojen takia). Itse hommasin hölmöllä treenillä(ei ollut tietoa eikä halua sitä etsiä tai vastaanottaa) nuorena melkoisen lihasepätasapainon hartian seudulle työntävien- ja vetävien lihasten välille ja kärsin sen tuottamista vaivoista edelleen. Paskat tekniikat myös aiheutti olkaniveliin jo itsessään melkoista oirelua.
. Kun otat raudan telineestä,niin anna sille edes pieni kontrolloitu hetki ennen pudotusta. On pitkässä juoksussa parempi,ettet opettele tekemään sitä tuolla tyylillä.
