Leuanveto

Meta title: 💥 Leuanveto – Yläkropan kuninkuusliike ja kilpailu egojen sekä voimien rajasta

Meta description: Keskustelua tekniikasta, ohjelmista, lisäpainoista ja kehityksestä – kuka repii eniten ja millä tyylillä?**


Hyvinkääl oli just jotkut erikois-leuanveto ''kisat''. Ei tarvinnu doping lisenssiä tai muuta kikkailua, ja osallistumismaksu 20e.
Sain tietää liia myöhään, ni en osallistunu. Kaveri kävi, ja ei ollu siis kai viralliset kisat? Tän kuvan sain. SLRY sivuilla näky silti tulokset.
Tuli myös mieleen, et onks nois kisoissa IKINÄ kukaan vetäny myötäotteella? Ite en oo salee ainuttakaan nähny.

Oman salin vakkareis on pari kovaa leuanvetäjää(kovempi näist vetäny ainaki 50kgx10-12, maksimi 75-80kg luokkaa). Itel on todistetusti silti myötäote vedon salienkka vielä(JEE! xD).
Eli jos nyt joskus kehtaisin kisaamassa käydä, ni vetäisin kyl myötäotteella. Ihan liian kovia tuloksia, alle & yli 70-kilosien kärjessä, joihin en kyl usko ikinä pääseväni.
Joten MUN mielestä, jotta ois mitään järkee ees käydä tuol, ni pitäs sit tehä jtn, mikä poikkeaa normeista ees vähän.
Nostaisitko penkkipunnerruskisoissa vastaotteella tai vetäisitkö maastavetokisoissa tanko jalkojen takana jos terävimpään kärkeen olis "liikaa" matkaa? Tai osallistuisitko Ranskan ympäriajoon yksipyöräisellä?
 
Kämänen vertailu. Ykskään noist ei sallittua edes. Kisa, jossa tietää 100% varmuudella, ettei sijotu edes top3 on vaa mun periaatteita vastaan.
Toki pääsis kokeileen hyvällä tangolla, ja kisasäännöillä, joka olis uusi kokemus. Uudet kokemukset on elämän suola ;).
Kyllä ainaki leuanvedon toistokisoissa on monia ketkä myötäotteella vetelee. Muistaakseni 2008-2009 toisto-SE:n haltijakin veti myötäotteella silloisten sääntöjen mukaisesti yli 60 leukaa.

Vertaus oli ehkä kämänen, mutta musta tuo sun ajatusmaailma on vaan tosi hassu, oikeastaan riippumatta siitä mistä keskustellaan.

Miten muuten, nostaisitko penkkikisoissa satkun 10sek stopilla vaikka sillä sekunnin stopilla nousis 110? :puntti:
 
Viimeksi muokattu:
Eiku niijoo se pappa veti ainaki varmaan(Ari Uotila?). Lisäpaino vedot enemmän, mitä mietin.
On se varmaan hassu muiden mielestä, koska se ei esim. perustu mihkään logiikkaan tässä tapauksessa, vaan omiin periaatteisiin.
Tykkään erottua joukosta, jos mahollisuus siihen. Realistisesti ajatellen uskon, et joskus vuosien päästä sijottusin tuolla siedettävästi.
Nyt ei näin kuitenkaan ole, ja mun mielest se on vähän köyhää, käydä ottaan joku tokavika sija. Eihän se oo ees ''kilpailua'', jos tietää jo lopputuloksen :D. Tai sit siin kilpailee tasan itteään vastaan, niinku salillaki.
Reeneihinki ku jotaki logiikkaa alkaa ottaa mukaan nii alkaa ne kärkisijat lähestyä kovaa vauhtia Joissaki asioissa on hyvä ne omat vanhat toimintatavat, ajatusmallit ja periaatteet unohtaa.
 
kisapaikalla olin valmentajan ominaisuudessa ja slry:n alainen skaba. tärkeetä on myös harjoitella ite kisaamista ja sen tilanteen hallintaa, ettei sitten tosipaikassa isommissa kisoissa suoritustaso laske vääristä syistä. sen takia pikkukisat on tärkeitä ja samalla myös hyvää treeniä. on aika kestämätön ajatus, ettei kisaile sen takia, jos ei oo varma mitalista. kukin nyt saa ajatella just niinku tykkää, mutta kilpaurheiluun kuuluu kyllä vähä laajempi paletti ku ite suoritustaso.
 
Ai hitsi jos ois tiennyt ettei vaadita mitään lisenssejä yms niin ois voinu käydä tutustumassa kisaamiseen. Ei toi pari kuukautta jatkunut 3*4->6*6 ole parantanut ykköstä mutta toki sarjat on parantuneet. katotaan nyt auttaako herkistely mitään vaikka ekat pari viikkoa ei vielä ykkösvoimia ole tuonut, mutta ehkä ne tästä pikkuhiljaa nousee ja ehkä jatkossa koittaa sitten jotain muuta herkistelyä. Nyt se täältä poimittu ekan herkistelyn a ja b treeni per viikko leuoille ja penalle. Penassa tosin tuntu jo ykkönenkin parantuneen, mutta leuat on tukkosia tai voimattomia ainakin. Mullakin nousi 50kiloon enkka ihan omilla räpellyksillä kolmessa vuodessa ja siinä oltu nyt kaksi vuotta.
 
Tyyli, millä eniten kehityin hyvin, tuppas kyl oleen myös aika tylsä. Yks syy, miks halus kokeilla erilaistaki vaihteluks.
Teoriassa ymmärrän, mutta käytännössä en kuitenkaan. Kyllä mä alkaisin pitämään sitä lähtökohtaisesti "tylsää" metodia oikeinkin mielekkäänä, jos huomaisin että kehityn sillä tavalla paremmin vrt. mikä tahansa muu metodi.

Joku kasien ja kymppien jauhaminen etukyykyssä on välillä melko puisevaa hommaa mehtätöiden päälle kun koivet on jo valmiiks ihan pökkelöt, saati sitten jokaikisen treenisession päättäminen suoralla vatsatreenillä, jota oon inhonnu aina. Siitä huolimatta teen ne ikävätkin hommat koska tiedän, että ne on jos nyt ei täysin välttämättömiä, niin äärimmäisen kannattavia savottoja jos mielin tavoitteisiini päästä.

Jos saisin päättää miten kehityn parhaiten, niin se ois ehdottomasti pelkkiä kovia 1-3 toiston sarjoja pystäriä ja etukyykkyä, loppuaika kulmasoutua niin kamalalla tekniikalla että naapurinkin selkä tulis kipeeks. Se vaan ei toiminu kovin kauaa, mitä joskus kokeilin.
 
Tuosta kisaamisen harjoittelusta tulee mieleeni kun 2014 kävin juniori-ikäisenä ekaa kertaa "virallisissa" kisoissa vetämässä maasta.

Parit salikisat oli takana mut nyt ku oli 3kk treenattu vaan näitä yksiä kisoja varten niin jännittihän se hirveästi. 2 viikkoa ennen kisoja oli paino 3kg yli sarjan, viikkoa ennen alkoi jännittää niin paljon ettei ruoka enää maistunut ja pari vikaa päivää meni oksennellessa, ei vatsataudin vaan jännityksen takia. Lopputulos sit puntarilla 4kg alipainoinen ja toki suorituskyky ei ihan ollut paras mahdollinen kun valmiiksi hoikasta pojasta otetaan kahteen viikkoon 7kg pois.

Silloin päätin että kisaan jatkossa tiheämmin mutta kuinkas kävikään - en oppinut mitään ja kertaakaan en ole tuon jälkeen kisannut :hyper:
 
noista kisoista vielä: adt:n alainen normaali kisa se oli, mutta mukana pari paikallista aloittelevaa ekakertalaista ilman lisenssiä. nostivat kisan ulkopuolisina, eikä merkitty tuloksiin. sinänsä reilua ihan aloittelevia kisaajia kohtaan. uskoisin, että menevät samantien innokkaina lisenssikauppaan. mitään liittovilppiä tuolla ei tapahtunut. tulostasokin varsin kova!
 
monesti painijat vetää ristiotteella leukoja. saatto olla entinen semmonen toi kyseinen herra.
 
Oma korsi treenimetodikekoon: mulla nousi kans jossain puolessatoista vuodessa lisäpainoleuat 50kg nurkille. Hinkkasin omalla painolla kaikenmaailman tikapuita, helvetisti volyymia ja lisäpainoilla 1-8 toistoalueella ilman mitään varsinaista suunnitelmaa. Joku progressioajatus siellä tais olla, mut tosi helposti tohon pääsi sohimalla kaikkea sekasin (sama juttu oli esimerkiks penkissä, maagisen 100 kg jälkeen piti olla vähän joku ajatus mukana). Taisinpa vielä tehdä noita usein kyykkyjen sarjatauoilla, et ei ihan optimaalisimmasta päästä sekään. Absoluuttisena nuo lukemat oli tuohon aikaan jotain 130 kg nurkilla eli ei mitään hurjia tuloksia.
 
Pointti oli, että tiettyyn pisteeseen asti kehittyy helposti. Se piste vaan tuppaa olemaan yksilöllinen. Mulla toi 50 kg (kuten jollain aikaisemmallakin kirjoittalla tais olla) oli se raja, ku mitään ei tapahtunu enää vuosikausiin eli tekeminen olis kaivannut ehkä jotain analyysiä enemmän. Tuolla ollaan jumissa edelleen, mut en mä toisaalta enää reenaakaan niin tosissaan.
 
Pointti oli, että tiettyyn pisteeseen asti kehittyy helposti. Se piste vaan tuppaa olemaan yksilöllinen. Mulla toi 50 kg (kuten jollain aikaisemmallakin kirjoittalla tais olla) oli se raja, ku mitään ei tapahtunu enää vuosikausiin eli tekeminen olis kaivannut ehkä jotain analyysiä enemmän. Tuolla ollaan jumissa edelleen, mut en mä toisaalta enää reenaakaan niin tosissaan.

Itsellä isoin sudenkuoppa pitkän tähtäimen kehittymisen kannalta on ollut ylivoimaisesti se, että jotkut tietyt treenimetodit ja/tai ohjelmat ovat joskus aikaisemmin toimineet vähän liiankin hyvin. Tämä johtaa tällaisella autismiin taipuvaisella tyypillä siihen ajatusmalliin, että kun joku systeemi tomi ennen tosi hyvin, niin sen on PAKKO toimia myös jatkossa. Sitten kun näin ei (tietenkään) ole, iskee sen luokan eksistentiaalinen angsti ja kognitiivinen dissonanssi, että pää hajoaa joka treenissä, vaikka kroppa pystyisi PALJON enempään, kuin sillä hetkellä kuvittelee. Tämä on varmaan joku introverteille ja ylianalysointiin taipuvaisille ihmisille tyypillinen ansa, joka on selkeästi havaittavissa ulospäin, mutta jota on helvetin vaikea itse tiedostaa.

Itse huomasin, että yksi keino pois ansasta on välillä "rikkoa" senhetkistä treeniohjelmaa. Eli tarkoituksella vähän sotkee sitä rutiinia, ei siis silleen, että hommassa ei olisi mitään järkeä, vaan pelkästtän vähän sotkee pakkaa. Välillä tästä on syntynyt hauskoja oivalluksia, kun monet faktoina pitämistäni asioista ovat osoittautuneet pelkäksi dogmaattiseksi shaibaksi, johon on helppo uskoa, koska ne ovat "yleisesti hyväksyttyjä totuuksia". Treenissä kun ei kauheasti mitään kiveen kirjoitettuja sääntöjä todellisuudessa ole, sen verran monimutkainen kokonaisuus ihmisyksilö on fysiologisesti ja psykologisesti.
 
Kävin herkistymässä salilla ja feilas jopa ihan sen aloittelijan herkistelyohjelman mukanen ykköslähestyminen 47.5kg. Voipi olla että mun keholle ei edes sovi tälläiset isommat kevennykset kun aiemminkin on pitänyt vetää radikaaleja 5krt viikko rykäsyjä, että on saanu jotain piikkausta tuloksiin. No, opetteluahan tää on mut kuis nopeesti noista herkistelyistä pitäis tulla jotain apuja ykkösmaksimeihin? Nyt jäätiin suunnilleen samoihin kuin mitä ennen tän 3*4-->6*6 alkua pari kuukautta sitten tosin painoa tullut pari kiloa lisää kun lopetin ketoilun ettei se veis tehoja. Kolmas viikko kevyttä piikkausta menossa.
 
Kuten jto jo mainitsikin niin kyllä Hyvinkään kisat oli ihan viralliset lisäpainoleuanvetokisat. Pari uutta jantteria siellä taisi olla kokeilemassa ekaa kertaa ja heidän tuloksia ei sitten tuolta virallisesta listasta löydy. Ja mitä tulee noihin otteisiin niin joissain kisoissa aikaisemmin olen nähnyt ainakin yhden pappasarjaan osallistujan vetävän myötäotteella tätä lisäpainoleuanvetoa. Just nyt en muista nimeä enkä nopealla vanhojen videoiden selauksella löytänyt kyseistä suoritusta joten tuloksista en osaa sanoa mitään. Mutta nyt näissä kansallisissa kisoissa allekirjoittanut veti ensimmäisenä muijana tolla myötäotteella. Olin siis etukäteen päättänyt, että haluan itelleni "virallisen" tuloksen myös myötäotteella. Ekaan vetoon siis laitatin sellainen raudan millä uskoin pystyväni vetämään hyväksytyn leuan. Loput kaksi vetoa sitten sillä varsinaisella eli vahvemmalla otteella eli kapealla vastaotteella.

Kisat oli ainakin mun mielestä kaikin puolin hyvät. Toki pientä säätämistä kisan aikana oli mutta se ei mitenkään pilannut sitä fiilistä ja tunnelmaa mikä leuanvetokisoissa vallitsee. Muijien keskuudessa noissa kisoissa on aina ollut todella hyvä ja kannustava ilmapiiri ja uskon, että niin on myös miestenkin. Porukka on todella avointa ja osaa iloita omien suoritusten lisäksi myös muiden onnistumisista. Vaikka kilpailuun kuuluu sijoituksista taisteleminen niin musta kyllä tuntuu, että suurin osa kilpailijoita pyrkii ensisijaisesti parantamaan niitä omia tuloksiaan ( kiloja tai toistoja) -ainakin näin asia on muijien kohdalla.

Kantsii seurata tota Suomen leuanveto ry:n kilpailukalenteria koska jos ymmärsin oikein niin Hyvinkäällä on mahdollisesti syksyllä myös kansalliset toistoleuanvetokisat.

Laitetaanpa tähän nyt sitten vielä video noista mun omista vedoista. Ja tonne mun tube-kanavalle tulee myös video koko kisasta kuhan kerkiän sen kasaamaan.
 
^Mullakin on myötäote vahvempi vrt. vastaote. Leukoja oon vetänyt hävettävän vähän koko lyhyehkön treenihistoriani aikana, mutta valtaosa ajasta kuitenkin just myötäotteella. Veikkaan, että vastaote menee kyllä pian ohi, kun vetelen tällä hetkellä 1:1 myötä-ja vastaotteella.
 
Joo vois itekki alkaa kyl. Vastaotteella lähinnä vetäny jtn supersetti tyyppistä hommaa, treenien loppuun välillä.
Habakääntöjen kera. Pienet painot, ja hapotus enemmä mielessä.

Tossa pari pätkää myötäote leuoista. Linkannu salee jo aiemmin, mut ei voi 4000+ viestin käyttäjänä muistaa.
Kaipa nuo nyt kisoissa menis läpi, jos stoppariki oli poistettu. Pään saaminen tangon yli ei oo sinällään hankalaa itelle, eli tarvittaes pystyy kyl vääntään ylemmäski, ja vaikka pitään siel pitkäänki.
Videoiden toistot kuitenki korkeus, minkä ite lasken jokaisen onnistuneiks toistoiks. Tangossa jees pito, mut muuten aika hanurista, ku sais olla tukeva, eikä tommonen heiluva.
Energiaa menee hukkaan vaan.



Tota noin. Ite kun ihan amatöörinä harrastan tätä lajia niin kovasti olisi halua oppia ja tietää lajista enemmänkin joten mulla olisi kysymys liittyen tähän sun postaukseen jos sopii? Eli tossa kirjoituksessa annat ymmärtää, että leuan saaminen tangon päälle ei oo ongelma vaan se on pikemminkin sun vahvuus. Sit toisaalta kun tohon alle linkkasit noi videot niin niissä kuiteskin näkyy, että sarjan edetessä vedot jäävätkin joka kerta hieman lyhyemmiksi ja viimeinen ei edes tule tangon päälle. Mä siis näkisin tällasen tilanteen niin, että just ton yläosan työstäminen vaatisi hieman lisää duunia. Vai onko tää näkemys vaan taas jotain ihmeelistä naisen logiikkaa vai enkö mä vaan ymmärrä tästäkään mitään?
 
Juu ymmärsin pointin kyllä. Voihan seki olla mahollista, et jollain se raja tulee ihan vastaanki, vaikka tekiski kaiken oikein. Kaikilla, ku ei sama potentiaali luonnostaan ole. Tai siis ainaki, että se kehitys vaatis jtn todella suurta vaivaa, ja muutosta, mikä ei olis ihan laskettavissa 1+1=2. mm. Beginner nimimerkin kohalla käsitin, että näin olisi ollut. Leuanvedon kohalla siis. Voi olla, että jäi jtn välistäki tosin. Ei liity tosin itteen, ku mulla on jokaikises liikkees maksimi potentiaali 100 vuoden päässä aika varmaan.

No siis suht helpolla hölmöläisen treenillä sinne 50-55kg vetoihin on menty. Niin helppoo se on ollu että vähän kyllä ihme että ammattimies ei siitä saa kuntoa eteenpäin, nytkin kulki ihan hienosti ja tasasesti 55kg asti ja kohta on vuosi seisoskeltu, välillä oli jopa notkahdus kunnossa. En mä tiedä mikä tässä nyt on, eikä tiedä ammattimiettijäkään. Hieman toiveikkaampi olo nyt kuitenkin kuin puoli vuotta sitten. Pitkin vittua menny kyllä muutenkin treenit, mutta ei auta olla treenaamattakaan. Voihan se olla että leuanvedossa kehityspotentiaali on tästä eteenpäin hyvin pieni, mutta kyllä tässä on olo kuin rajoitetulla mopolla, vaivatta viiteenkymppiin ja siinä ollaan kaasu pohjassa.


Marcus Bondi nyki oma paino vyöllä minuutissa 6 toistoa. Viiskymppinen ukko.

 
Back
Ylös Bottom