Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Pointti siis lähinnä se, että oma palkka saattaisi olla jotain ihan muuta mitä "ammattilaisena" kuvitellut.

No jos meikäläisen liksa oli samalla työsopparilla harjoitteluaikoina 1700 ja nyt reippaasti yli tuplasti tuon, eikä ole olemassa mitään taulukkoa määräämään tunti- tai kuukausipalkkaa, niin eikös se ole ihan markkinoiden perusteella määräytynyt? Mun hommaa ei löytynyt kukaan riittävän osaava hoitamaan halvemmalla ja minimiliksa määräytyi sen mukaan kuka hoiti duunit sovitulla rahalla?

Sitä en tietenkään kiellä etteikö liitoista ole hyötyä ja työntekijöiden kannata niihin liittyä. Oikeastaan olen aina ollut aktiivinen liiton mies, eli kuulunut niihin osallistunut toimintaan ja näinpäinpois. Mutta esimerkiksi pokeilla liksat ovat paremmat kuin vartijajärkkäreillä keskimäärin, vaikka eipä taida poket pahemmin mitään liittojen soppareita noudattaa "vähäisemmästä" koulutuksesta huolimatta (vartijakurssin verran). Toisaalta taas en usko, että vaikkapa siivousalalla maksettaisiin nykyisiä palkkoja ilman yleissitovaa työehtosopparia. Monipiippuinen juttu.
Ja täytyy myös muistaa, että työehtosopimukset ovat paljon enemmän kuin vain palkka; oikeastaan palkka on melkeinpä sivuseikka, koska TES määrää myös työajat, vapaat, lisät, työkulujen kustannukset, työturvallisuuden sekä kaikenlaiset muut ehdot. Minusta nämä asiat ovat TES:ssä arvokkaampia kuin mikään minimipalkka.
 
Toisaalta taas en usko, että vaikkapa siivousalalla maksettaisiin nykyisiä palkkoja ilman yleissitovaa työehtosopparia. Monipiippuinen juttu.

Toisaalta jos lapsen nuhakuumeen kanssa mentäisiin käymään lääkärillä täysin omaan piikkiin ilman yhteiskunnan paijausta, niin eipä enää kauaa lääkäritkään vetäisi kansakunnan kovimpia liksoja.

Toinen selittävä tekijä voisi ehkä olla, että hinnat kehittyvät eri alueilla eri tavalla. Asuntojen hinnat eivät ole maakunnissa niin kauheasti nousseet.

En kyllä usko, että sekään selittää tuota inflaatiovauhdn pienuutta.

Varsin monessa asiassa hinnat on halventuneet reilusti, joko tekniikan kehittymisen tai halpatuotannon johdosta. Tavallisen töissäkäyvän ihmisen talouden kannalta asuminen, ruoka ja liikenne vetää kyllä leijonanosan palkasta.
 
Uudenkaupungin soijajalostamo hakeutuu konkurssiin | Yle Uutiset | yle.fi
Ja näin, jälleen on yksi AY-liikkeen tavoite saavutettu. Onpahan taas yksi tehdas vähemmän missä voidaan työntekijää riistää.

Mistä sä keksit että AY-liike on tämän kaatanut? Onhan sillä tietenkin ollut iso vaikutus rahavirtoihin muttei se muuta kannattavuuslaskelmia. Eiköhän se ensisijainen syy ole ollut suunniteltua kalliimmaksi tullut tehdasinvestointi, aivan kuten toimitusjohtajakin sanoi.

Finnprotein ei löytänyt toukokuun lopulla alkaneessa yrityssaneerauksessa riittävää varmuutta toiminnan kannattavuudelle.

Sun kannattaa laittaa työhakemus EK:lle ;)
 
AY-liikkeen punikit koettavat tosissaan kaataa tätä maata laittomine työtaisteluineen. Lakkojenkin määrä on räjähtänyt käsiin...tai sitten ei.

lakot-2000-.jpg
 
Aika koomista moittia AY liikettä jos pitää EK:ta jotenkin sen erikoisempana. Se on työantajapuolen AY liike, ei sen kummempaa. Samaa paskaa siis eri paketissa vain.
 
AY-liikkeen punikit koettavat tosissaan kaataa tätä maata laittomine työtaisteluineen. Lakkojenkin määrä on räjähtänyt käsiin...tai sitten ei.

Paljonko lakkoja pitäisi olla että olis sopivasti?

Aika jännästi meillä on lakkoja aika lailla saman verran kuin varmaan koko idean isänä olevalla Italialla. Kreikan ja Ranskan kanssa aika tasoissa. No lakot sinänsä kuuluu asiaan, lähinnä jengiä kiukuttaa kaikista turhimmat tukilakot.
Mielenkiintoisesti Tanska ja Ruotsi edustaa tässä ääripäitä.

Countries Compared by Labor > Strikes. International Statistics at NationMaster.com
 
Kiva kuulla, että täällä ainakin luetaan tekstejä ajatuksella. Itselle ihan sama, mitä poliittisesti kannattaa, mutta jotain todellisuuden ilmiöitä suhdannepolitiikasta ja rahatalousjärjestelmästä tulisi tietää ja tunnistaa - ainakin jos niillä perustelee talouspolitiikan linjauksia.

Tietenkään suhdannepolitiikkaa ei saa unohtaa, mutta vielä suurempi ongelma on tuijottaa ainoastaan suhdannepolitiikkaa. Itse haluaisin järjestelmän pitävän huolta kansalaisten työn kilpailukyvystä ja ostovoimasta yhtä aikaa.
 
HS paljastaa ahtaajien saaman uhkauskirjeen sisällön - Lakko - Talous - Helsingin Sanomat

"AKT:n puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan kyseessä oli "1930-luvun tyylinen uhkaus", mutta hänkään ei yksilöinyt, mikä kohta viittasi 1930-lukuun.

Kirjeen ydinsisältönä on ilmoitus siitä, että venäläisyhtiö pitää Röyttän satamatyöläisten yhdistyksen luottamushenkilöitä henkilökohtaisesti vahingonkorvausvelvollisina niistä vahingoista, joita se ei mahdollisesti saa velottua ahtaajien paikallisyhdistykseltä yhdistyksen varojen vähyyden vuoksi."
 
Tietenkään suhdannepolitiikkaa ei saa unohtaa, mutta vielä suurempi ongelma on tuijottaa ainoastaan suhdannepolitiikkaa. Itse haluaisin järjestelmän pitävän huolta kansalaisten työn kilpailukyvystä ja ostovoimasta yhtä aikaa.

Eikö Suomen ongelma ole A) kilpailukyvyn puute ja vaikeus luoda uutta tuotantoa tällä kustannusrakenteella ja B) kysynnän puute, kun kotitaloudet ovat hyvin velkaisia ja julkisen sektorin lisävelkaantumista pelätään? Samalla vienti ei vedä.

Voisiko käsistä karanneita työvoimakustannuksia korjata sillä, että samalla kun yleissitovista sopimuksista luovuttaisiin, säädettäisiin kaikkia koskeva minipalkka, joka olisi riittävän alhainen? Samalla tuloveroasteikkoa korjattaiiin siten, että alimmissa tuloluokissa vero olisi negatiivinen. Pienituloiset saisivat kompensaation elinkustannuksiinsa valtiolta. Tällöin syntyisi uusia työpaikkoja, tuotantoon kannattaisi investoida ja syntyisi varmasti usia palvelutuotteita. Pienimpien tuloluokkien ostovoima ei häviäisi kokonaan. Ajatus negatiivisesta tuloverosta ei ole uusi. Nyt sitä voisi kokeilla.

Investointeja ei tietenkään synny ilman kysyntää. Tätä ovat sekä Pååtta, että S-kolmonen aivan oikein toitottaneet. Meidän tulisi antaa julkisen sektorin velkaantua jonkun verran lisää, mutta suunnitelmallisesti. Julkisen setorin omaa palvelutuotantoa ja hallintoa pitää purkaa, ihan niin kuin tehdäänkin. Säästöillä ja uudella velalla julkisen sektorin pitää tilata sellaisia uusia palvelita, jotka nopeuttavat muutenkin pakollista teollisuuden rakennemuutosta. Varmasti homekoulut kaipaavat korjaamista, mutta ihan hirveän monta miljardia ei kannata survoa käyttämättä jääviin ratahankkeisiin ja siltoihin.

Luodaan esimerkiksi uutta digiteollisuutta sote-alueiden yhteyteen. Määrätään minimitavoitetaso kuntien palveluiden saatavuudelle netissä jne. Määrätään, että tietyissa osissa maata kaikki lämmöntuotanto täytyy tapahtua uusiutuvalla kotimaisella energialla ja kehitetään sillä tavalla alan teknologiaa. Nokian nousun takana olivat pitkälti valtiolliset päätökset käyttöönotettavasta teletekniikasta. Ei sekään tarina tyhjästä syntynyt.

Kun kuopasta on päästy, laitetaan taas suu säkkiä myöten. Meillä ei vieläkään ole omaa valuutta, jossa voimme velkaantua ja jolla voisimme maksaa velkamme pois.
 
Uusi näkökanta:

Suomen kustannustason karkaaminen ja taloudellinen menestys | Tyhmyri's Blog


suomipalkat1.png


Suomen taloushistoriasta löytyykin viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta melkoinen joukko tapauksia, joissa yrityksen johto on onnistunut kääntämään menestyksen tappioiksi selkeää ammattitaidottomuutta osoittavilla päätöksillä. Pahimmissa tapauksissa epäonnistumiset ovat lähes tuhonneet yrityksen. Malliesimerkkejä ovat Nokia kännykkämarkkinoilla ja StoraEnso seikkailuillaan Pohjois-Amerikassa. Monia muitakin on, mutta nuo kaksi riittänevät esimerkeiksi.

Suomen kansantalouden ongelmia olisi voitu viimeisten kymmenen vuoden ajalta pehmentää tuntuvasti antamalla oman valuutan kellua talouden suorituskyvyn mukaiselle tasolle. Mutta koska tuota vanhaa devalvaatioasetta, jolla voitiin korjata talouselämän itsensä tekemiä virheitä, ei enää ole käytössä, niin sekä poliittisen johtamisen että suurten vientiyritysten johdon tekemät virhearvioinnit ovat nyt Suomelle erityisen tuhoisia.

Pääjohtajien, vuorineuvosten ja vastaavien ammattitaidottomuutta ei voida enää kompensoida devalvaatiolla. Devalvaatiolla ei enää voida kompensoida myöskään huonoja poliittisia päätöksiä.

Eurojäsenyys edellyttäisikin merkittävästi parempaa vientiyritysten johtajilta kuin on viimeisten viidentoista vuoden aikana nähty. Palkkamaltti ja kustannustason pitäminen kurissa auttaa, mutta siitä ei ole kompensoimaan huonon johtamisen aiheuttamia vahinkoja.

Onneksi myös hyviä johtajia löytyy.

Ulkoista devalvaatiota ei tarvita ainoastaan ahneiden ammattiliittojen vaan myös typerien johtajien vahinkojen pienentämiseen.
 
Ulkoista devalvaatiota ei tarvita ainoastaan ahneiden ammattiliittojen vaan myös typerien johtajien vahinkojen pienentämiseen.
Tottakai. Mutta lainsäädännöllä ei voida vaikuttaa yritysten valintoihin sen suhteen, kuinka osaavia tai osaamattomia johtajia he onnistuvat hankkimaan. Paitsi tietysti jos otetaan yritykset valtion haltuun ja nimitetään johtajat poliittisesti...

Sen sijaan lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa ammattiyhdistysten tuhovoimaan. Siksi tämä asia nousee esille tässä threadissä. Toki jos sinulla on konkreettisia keinoja miten saadaan suomalaiset yritykset toimimaan viisaammin, niin anna tulla. Kyllä niistä hyvistä neuvoista varmaan joku on valmis maksamaankin.
 
Naurattaa aina tämä suomalaisten johtajien parjaaminen vasemmiston ja ay liittojen taholta. Meillä on ainakin yksi ihan Euroopan tasoisesti tunnustettu johtaja, Björn Wahlroos. Vaan eipä vassarit häntäkään kehu.

Taitaa olla niin että johtajien parjaaminen on se helppo kortti, kivahan olisi että firmat menestyisivät ja palkat nousisi ja kukaan ei koskaan siirtäisi tuotantoa mihinkään...
 
Jos verrataan vaikka jenkkejä ja Suomea niin se talent pool mistä johtajat valikoituvat on ihan muuta jenkeissä. Samoin yliopistot ovat paljon parempia. Ei tässä sen kummempaa.
 
Jos verrataan vaikka jenkkejä ja Suomea niin se talent pool mistä johtajat valikoituvat on ihan muuta jenkeissä. Samoin yliopistot ovat paljon parempia. Ei tässä sen kummempaa.

Näinhän se on, isosta massasta löytyy tilastollisesti väkisinkin lahjakkuuksia enemmän. Tämän takia Kiina ja Intia tulevat jyräämään länsimaat lähi tulevaisuudessa (elleivät ole sitä jo osittain tehnyt).
 
Jos verrataan vaikka jenkkejä ja Suomea niin se talent pool mistä johtajat valikoituvat on ihan muuta jenkeissä. Samoin yliopistot ovat paljon parempia. Ei tässä sen kummempaa.

Mutta onpa sitä kysyntääkin johtajista isossa maassa aivan eri malliin kuin piskuisessa Suomessa. Ei niitä huippulahajakkuuksia missään kaikille riitä. Noita lainauksesi sanoilla voisi parjata aivan samalla tavalla myös jenkkejä. Sieltäkin löytyy lukemattomia pieniä, isoja ja giganttisia firmoja, joita on johdettu typerästi. Esimerkiksi jenkkien autoteollisuus on menettänyt paljon viimeisinä vuosikymmeninä.

Kertooko sama logiikka myös sen, että pienessä Suomessa on myös ihan paskat duunarit, koska duunareiden talen pool on niin pieni?
 
On jalo periaate ja varmaan kaikkien meidän arvojen mukaista, että jokainen lainanottaja huolehtii lainansa takaisinmaksusta. Lainanantajan puolestaan on arvioitava asiakkaisiinsa liittyvä riski.

Kokemus on vaan osoittanut, että asuntokuplan puhjetessa ongelmasta tulee koko yhteiskunnan ongelma. Näin kävi Suomessa 1991, näin kävi USAssa 2008, ja näin kävi Espanjassa ja Irlannissa. Varallisuutensa menettäneet ihmiset ja halvaantunut rahoitussektori ovat aina muodostuneet isoksi koko yhteiskuntaa rasittavaksi ongelmaksi. Siinä rytäkässä kaatuu monta menestyvää yritystä.

Miten siitä tulee koko yhteiskunnan ongelma ellei sitten koko yhteiskunnalta aleta varastamaan vastuuttomien elintason nostamiseksi? Miten menestynyt yritys voi kaatua?
 
Julkinen sektori voi auttaa yksityistä sektoria pidättäytymällä tuhlailusta ja vaikuttamalla verotuksen tasoon. Verot heikentävät aina talouden tehokkuutta. Se tehokkuuden menetys hyväksytään, jotta eriarvoisuutta voitaisiin tasoittaa.

Ei se ole auttamista. Siinä vain pidättäydytään tuhoamasta julkista sektoria enemmän. Ei turpiin vetäminen ole auttamista, koska jätti sentään henkiin.
 
Miten siitä tulee koko yhteiskunnan ongelma ellei sitten koko yhteiskunnalta aleta varastamaan vastuuttomien elintason nostamiseksi? Miten menestynyt yritys voi kaatua?

Eikö sinun mielestäsi 1991 alkanut Suomen lama ollut koko yhteiskunnan ongelma? Tai 2008 USAn lama, joka ei vieläkään ole ohi. Menestyviä yrityksiä kaatuu lamassa sillä tavalla, että niiden asiakkaat joutuvat maksukyvyttömiksi laman seuraksena, jolloin yritys ei saa suorituksia jo toimitetuista palveluista tai tavaroista.
 
Back
Ylös Bottom