Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Mun ja aika monen muun keskustelijan pointti on tassa keskustelussa se, etta meidan maamme kilpailukyky, ja tassa kohtaa tarkennan, yksityisten yritysten kilpailukyky, ei ole riittava maailman mittakaavassa. Meidan vaatimustaso ei ole riittavalla tasolla, meidan tuotteet ja palvelut ei enaa parjaa niin kuin niiden pitaisi, jotta Suomi voi olla hyva ja vauras paikka elaa. Ma yritan lahtea tahan keskusteluun siita miten sita yksityista sektoria ja sen kilpailukykya voidaan parantaa. Siihen ei julkisen sektorin paisutus vaan millaan ilveella riita. Kerro, ja yrita olla mahdollisimman konkreettinen ilman hirveaa maaraa kansantaloustermeja kysynnasta, rahavirrasta etc, miten Suomen kilpailukykya voidaan pitkalla juoksulla parantaa. Jos olet sita mielta, etta Suomella ei ole kilpailukykyongelmaa ja sen pieni nykyinen haaste poistuu elvyttamalla ja lisavelalla, ole niin hyva ja mainitse tama myos lyhyesti ja ytimekkaasti.
Kovasti huudossa olevat budjetin tasapainotustoimet eivät auta yksityisen sektorin kilpailukykyä, vaan heikentävät sitä. Julkinen sektori ei voi kovin suoraan mennä yritysten toimintaan ja päättää, että nyt teemme tuotteita, joilla on kysyntää maailmanmarkkinoilla. Mitä julkinen sektori voi tehdä? Pidättäytyä leikkauksista ja valtion velan sulattamisesta, purkaa liiketoimintaa haittaavaa sääntelyä esim. lupahakemukset sekä huolehtia, että julkinen panostus tutkimukseen ja tieteeseen on riittävää sekä mahdollisesti joissain tapauksissa madaltaa kynnystä yliopistojen ja yritysten yhteistyön välillä. Maailmanmarkkinat eivät ole vielä täysin toipuneet finanssikriisistä ja mitä lähemmäs Suomea tullaan maantieteellisesti, sitä heikompi on tilanne. Päätöksentekijöiden tulisi taas ottaa asiakseen päästä eroon keinotekoisesta rahoituksellisesta rajoitteesta. Vielä reilu vuosi sitten (?) pidettiin outona ja kahjona ajatuksena, että EKP:n mandaattia muutettaisiin ja finanssipolitiikan keinoin vihdoin ryhdyttäisiin taantuman selättämiseen. Aikaa on kulunut ja nyt nämä vaatimukset alkavat olemaan laajempia ja kuuluvampia.

Eli sama tassa. Oletko sita mielta etta meilla ei ole kilpailukykyongelmaa? Jos omat kokemukseni julkisen toimijan tehottomuudesta ovat invalideja, haluaisin kuulla mita kokemuksia sulla on ykstityisesta taloudesta, yrityksista tai ylipaansa busineksen tekemisesta, joka tukee omaa teoriaasi?
On meidän teollisuudella jonkinlainen kriisi meneillään. Kokemukset siitä, kuinka yritys tekee liiketoimintaa ja voittoa on invalidi valtion tapauksessa, koska valtiolla eri tavoitteita kuin yrityksellä, elinkaari poikkeaa ja rahoituksellinen asema on poikkeava. Sotkua tulee, kun yritetään tasapainottaa budjettia liike-elämän keinoin. Firma voi ajautua maksukyvyttömäksi, valtion ei tarvitse.

Tukee omaa teoriaani? Mitä tarkoitat ja haluat nähdä evidenssinä? Olen täällä perustellut ja lähteitä käyttäen mm. rahan sisäsyntyisyyden talousjärjestelmässä, kerroinvaikutukset, tuottavuuden positiivisen suhteen kokonaiskysynnän kasvun kanssa ja supistavan finanssipolitiikan haitallisuuden taantumassa. Täällä on lueteltu parannusehdotuksia - osa voi olla toimivia ja osa selkeästi taloudelle vahingollisia. Tarvitseeko minullakin olla näihin luetteloihin panokseni? Jos en mitään tiedä esimerkiksi, kuinka saadaan parempia tuotantoprosesseja konepajateollisuuteen, niin mielestäni olisi älyllisesti epärehellistä lähteä asiasta pätemään. Oma osaamiseni ja tietoni työelämässä taas ovat pisara meressä, niin pysyn näistä hiljaa tässä threadissa ihan ajan ja nimettömyyden säilyttämiseksi. :)

E:
Taloustoimittaja Paavo Teittiseltä todella hyvä kommentti rahan ja velan olemuksesta sekä EKP:n viimeisimmästä muuvista ja jos on epäselvyyttä rahan synnystä ja olemuksesta, niin otapa tästä kirjoituksesta asia kätevästi haltuun:
EKP:n päätöksessä negatiivisesta korosta on ongelmia - EKP - Talous - Helsingin Sanomat

Olen siis täysin samaa mieltä tuon kirjoituksen kanssa.
Toivottavasti tämänkin moni luki ja osasi yhdistellä lankoja isompaan mittakaavaan.
 
S-kolmonen, suvereeni valtio, joka velkaantuu omassa valuutassaan, ei voi tulla maksukyvyttömäksi. Tämä on mielestäni selvä. Minusta eurovelka Suomelle ei ole velkaantumista "omassa valuutassa", eikä ollut Kreikallekaan. Siksi se maksukyvyttömäksi joutuikin. Toistan yhä, että ajatus suvereenin valtion mahdollisuudesta velkaantua äärettömästi koskee mielestäni isoja talouksia, joilla on oma valuutta.

Julkinen sektori voi auttaa yksityistä sektoria pidättäytymällä tuhlailusta ja vaikuttamalla verotuksen tasoon. Verot heikentävät aina talouden tehokkuutta. Se tehokkuuden menetys hyväksytään, jotta eriarvoisuutta voitaisiin tasoittaa.
 
S-kolmonen, suvereeni valtio, joka velkaantuu omassa valuutassaan, ei voi tulla maksukyvyttömäksi. Tämä on mielestäni selvä. Minusta eurovelka Suomelle ei ole velkaantumista "omassa valuutassa"...

Tämä fakta sivuutetaan näissä keskusteluissa liian keposesti.

Jokaisen velalla elvyttäjän faktoihin kuuluu omassa valuutassa velkaantuminen mutta kun Suomi ei ole tällä hetkellä omassa valuutassa eikä ole olemassa mitään todellisia merkkejä siitä että Suomi olisi kohta menossa omaan valuuttaan. Lisäksi en näe EU:n ja EKP:n talouspolitiikassa mitään viitteitä siitä että eurossa "liika" velkaantuminen sallittaisiin ilman että EU ja EKP, troikka, what ever ei puuttuisi asiaan.

Jos näitä reunaehtoja ei oteta huomioon, on keskustelu vähän samalla tavoin turhauttavaa kuin keskustella uskonto ketjussa jumalien olemassa olosta. Kyllä kyllä, näin olisi jos...

e: ok, myönnän omaan valuuttaan siirtymisen todennäköisyyden suuremmaksi kuin jumalien mutta silti :)
 
Taloustoimittaja Paavo Teittiseltä todella hyvä kommentti rahan ja velan olemuksesta sekä EKP:n viimeisimmästä muuvista ja jos on epäselvyyttä rahan synnystä ja olemuksesta, niin otapa tästä kirjoituksesta asia kätevästi haltuun:
EKP:n päätöksessä negatiivisesta korosta on ongelmia - EKP - Talous - Helsingin Sanomat

Olen siis täysin samaa mieltä tuon kirjoituksen kanssa.

Teittiseltä hyvä kirjoitus. Minusta siinäkin on liikaa tartuttu tuohon negatiiviiseen yliyön korkoon. Se oli vain yksi, ja poliittisin, EKP:n päätöksistä. Sen vaikutus tulee loppupeleissa olemaan aika vähäinen. Paljon tärkeämpi on päätös tarjota neljävuotista rahoitusta kiinteään 0,25 prosentin korkoon sidottuna pankkien luotonantoon. Tällä on oikeasti merkitystä.
 
Jokaisen velalla elvyttäjän faktoihin kuuluu omassa valuutassa velkaantuminen mutta kun Suomi ei ole tällä hetkellä omassa valuutassa eikä ole olemassa mitään todellisia merkkejä siitä että Suomi olisi kohta menossa omaan valuuttaan.
Ei taida olla mitään todellisia merkkejä siitäkään, että maamme talous saataisiin kuriin.
 
Kai se talous joskus saadaan kuriin. Tuskin suomi on Argentiinan & Uruguayn tiellä.. Kieltämättä vaikuttaa toki siltä että alas mennään vielä aika pitkään..
 
Niin Argentiinassa talous kasvaa.

- - - Updated - - -

Tämä fakta sivuutetaan näissä keskusteluissa liian keposesti.

Jokaisen velalla elvyttäjän faktoihin kuuluu omassa valuutassa velkaantuminen mutta kun Suomi ei ole tällä hetkellä omassa valuutassa eikä ole olemassa mitään todellisia merkkejä siitä että Suomi olisi kohta menossa omaan valuuttaan. Lisäksi en näe EU:n ja EKP:n talouspolitiikassa mitään viitteitä siitä että eurossa "liika" velkaantuminen sallittaisiin ilman että EU ja EKP, troikka, what ever ei puuttuisi asiaan.

Jos näitä reunaehtoja ei oteta huomioon, on keskustelu vähän samalla tavoin turhauttavaa kuin keskustella uskonto ketjussa jumalien olemassa olosta. Kyllä kyllä, näin olisi jos...

e: ok, myönnän omaan valuuttaan siirtymisen todennäköisyyden suuremmaksi kuin jumalien mutta silti :)

Eikä tarvitsisi siirtyä omaan valuuttaan. Käytännössä riittäisi kun EU tekisi saman kikat kuin Japani, vaikka sitten rakenteellisilla uudistuksilla höystettynä. Täyttä hulluutta selittää ongelma puhtaasti rakenteelliseksi ja irtisanoa porukkaa jos ei ole mitään mihin nämä voisivat edes teoriassa työllistyä.
 
Niin Argentiinassa talous kasvaa.





Eikä tarvitsisi siirtyä omaan valuuttaan. Käytännössä riittäisi kun EU tekisi saman kikat kuin Japani, vaikka sitten rakenteellisilla uudistuksilla höystettynä. Täyttä hulluutta selittää ongelma puhtaasti rakenteelliseksi ja irtisanoa porukkaa jos ei ole mitään mihin nämä voisivat edes teoriassa työllistyä.

Varmaan tiedostat että tarkoitin kai sitä että Argentiina oli vajaat sata vuotta sitten huomattavan menestynyt maa
Sen ajan mittapuulla ja nykyisin jotain aika muuta. Ja on siellä varaa kasvaakin..;)

Mitä hulluutta se on irtisanoa löysät pois, työllistyminen kun on itsestä kiinni.
 

Varmaan tiedostat että tarkoitin kai sitä että Argentiina oli vajaat sata vuotta sitten huomattavan menestynyt maa
Sen ajan mittapuulla ja nykyisin jotain aika muuta. Ja on siellä varaa kasvaakin..;)

Mitä hulluutta se on irtisanoa löysät pois, työllistyminen kun on itsestä kiinni.

Hallitsihan UK puolta maailmaa aikoinaan, alaspäin on menty pahasti siis. Ei kovin relevanttia tarkastelua minusta. En tiedä millaista matematiikka olet lukenut, mutta 500 000 työtöntä ei mene 30 000 avoimeen työpaikkaan. Kreikkatyylisen leikkuun jälkeen Suomen työttömyys olisi tosin jo miljoonan paremmalla puolella.
 
S-kolmonen, suvereeni valtio, joka velkaantuu omassa valuutassaan, ei voi tulla maksukyvyttömäksi. Tämä on mielestäni selvä. Minusta eurovelka Suomelle ei ole velkaantumista "omassa valuutassa", eikä ollut Kreikallekaan. Siksi se maksukyvyttömäksi joutuikin. Toistan yhä, että ajatus suvereenin valtion mahdollisuudesta velkaantua äärettömästi koskee mielestäni isoja talouksia, joilla on oma valuutta.

Julkinen sektori voi auttaa yksityistä sektoria pidättäytymällä tuhlailusta ja vaikuttamalla verotuksen tasoon. Verot heikentävät aina talouden tehokkuutta. Se tehokkuuden menetys hyväksytään, jotta eriarvoisuutta voitaisiin tasoittaa.

Me ollaan ihan omasta tahdosta poliittisella päätöksellä vaihdettu markka euroon ja Suomen Pankki EKP:hen. Meidän edustaja istuu EKP:n päättäjien seassa ja Suomi on osa valuuttaunionia, ei ainoastaan valuutan käyttäjä. Me ei voida Fediä vaatia luotottamaan Suomen tiliä eikä tällaisiä vaatimuksia esitettäkään, taas EKP:lta voidaan aivan hyvin odottaa sananvaltaa sen mandaatin muotoiluun vaikka ollaankin yksi muiden jäsenmaiden seassa. Kuten olen todennut, niin äänenpainot keskuspankin suuntaan ovatkin koventuneet huomattavasti ja mandaatissa on osin jo joustettukin. Keskuspankin tavoitteet ja oikeudet ovat täysin muutettavissa olevia sosiaalisia sopimuksia. Ja ainahan me voidaan ottaa markka käyttöön, jos ei hulluus lopu tai EU muutu fiskaaliunioniksi.
 
Me ollaan ihan omasta tahdosta poliittisella päätöksellä vaihdettu markka euroon ja Suomen Pankki EKP:hen.

Tämähän on totta, eli Suomi ei voi velkaantua valuutassa, jonka se voisi asettaa kellumaan, devalvoida, tai jonka määrää sen oma keskuspankki voisi voimakkaasti lisätä. Tällaiset kortit meillä kädessä on. Näillä on sökö pelattava.

Onko sellainen mahdollista, että julkisen sektorin kokoa supistetaan palvelujen tarjoana, mutta sen investointeja lisätään? Siinä sivussa palkkojen sivukuluja vähennetään. Samalla luodaan työpaikkoja sallimalla pienemmät palkat tietyille sektoreille. Minusta teollisuuden ja palveluidenkin kilpailukykyä on pakko parantaa ja luotava edellytykset uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiselle. Muuten elvytys valuu tuontiin.

Siitä olemme kyllä harvinaisen yhtä mieltä, että raju julkisen sektorin leikkaaminen nyt vähentää kysyntää ja syventää lamaa. Mutta onko se välttämättömyys tilanteessa, jossa kansakunta on yihinnoitellut oman työnsä ja yliarvostanut oman omaisuutensa. Ehkä se on vaan tunnustettava, että elintaso laskee, mutta senkin voisi yrittää tehdä hallitusti.
 
Kai se talous joskus saadaan kuriin.
Ei ainakaan toivomalla, eikä samoilla vanhoilla keinoilla.

En olisi vielä 10v sitten uskonut, mutta vaikken ole yhtään perussuomalainen, niin yhä enemmän euro- ja jopa EU-vastainen olen. EU estää sen, että oman maan tuotantoa ja firmoja ei esim. valtion ja kuntien hankinnoissa oikein saa suosia. Naurettavaa paskaa on moinen viime lopussa ja suomalaiset kuuliaiset dorkat tuota vielä noudattavatkin hyvin pitkälti. Sitten taas euro on vienyt rahapoliittiset keinot, eli vallan ja vastuun poliitikoilta, valta on siirretty yksityisille sijoituspankeille ja vastuuta ei ole kellään. Kun menee vituiksi, velkaannutetaan kansallisvaltioita, eli kansalaisia, eli työläisiä ja pienyrittäjiä ja ne perseilleet ja miljardeilla kasinopelailleet suurpankkiirit jatkavat aina vain samaa rataa. Joku Goldman & Sachs, HSBC tai vastaavat joutuvat ehkä kymmenien tai satojen miljardien voitoista maksamaan kymmeniä miljoonia tai ehkä jopa pari sataa miljoonaa sakkoja ja sitten Hesarin dorka ja mittakaavoja ymmärtämätön toimittaja otsikoi "Pankille lätkäistiin hirmusakot!". Just joo. :rolleyes:
 
Eikä tarvitsisi siirtyä omaan valuuttaan. Käytännössä riittäisi kun EU tekisi saman kikat kuin Japani, vaikka sitten rakenteellisilla uudistuksilla höystettynä. Täyttä hulluutta selittää ongelma puhtaasti rakenteelliseksi ja irtisanoa porukkaa jos ei ole mitään mihin nämä voisivat edes teoriassa työllistyä.

Parempi byrokraatti kortistossa kuin haittaamassa kansalaisten elämää. Epäiletkö ettei valtion/kuntien osaajien osaamisella olisi kysyntää yksityisellä sektorilla?
Englannin piti mennä ihan metsään leikatessaan, toisin kävi.

Britannian talous saa tukea elvytyksestä, Yhdysvalloista ja asunnoista | Taloussanomat
 
Tämähän on totta, eli Suomi ei voi velkaantua valuutassa, jonka se voisi asettaa kellumaan, devalvoida, tai jonka määrää sen oma keskuspankki voisi voimakkaasti lisätä. Tällaiset kortit meillä kädessä on. Näillä on sökö pelattava.
Tähän viimeiseen täytyy esittää todella ovela vastakysymys: ''Vai onko?''

Onko sellainen mahdollista, että julkisen sektorin kokoa supistetaan palvelujen tarjoana, mutta sen investointeja lisätään? Siinä sivussa palkkojen sivukuluja vähennetään. Samalla luodaan työpaikkoja sallimalla pienemmät palkat tietyille sektoreille. Minusta teollisuuden ja palveluidenkin kilpailukykyä on pakko parantaa ja luotava edellytykset uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiselle. Muuten elvytys valuu tuontiin.
Voisi tietysti olla mahdollisesti, jos nettona valtio lisää menoja enemmän kuin leikkaa menojaan ja palveluita. Mutta nythän velkaantumista ja alijäämää pidetään poliitikkojen kesken suurimpana ongelmana, joka ei katoaisi. Lisää kysymysmerkkejä tulee siitä, että talous ja (työmarkkinat) ovat jäykkiä. Vaikka alijäämää ja rahavirtoja kasvatettaisiin, voisi olla kestää hetken ennen kuin julkisen sektorin työntekijät löytävät uusia työpaikkoja, joita toki varmaan syntyisi ajan mittaan, mutta työttömyyden vaikutukset tuotantopotentiaaliin ja sosiaalisine ongelmineen voisivat olla monen mielestä kohtuuttomat. En osaa ainakaan itse sanoa, miten tarkalleen kävisi lyhyellä aikavälillä ja taantumassa tehtynä. Syöksyttäisiinkö vain kovempaan alas ja menetettäisiin taas useita kvartaaleja? Jos halutaan pieni julkinen sektori, olisi se mielestäni parempi tehdä muulloin kuin taantumassa.

Siitä olemme kyllä harvinaisen yhtä mieltä, että raju julkisen sektorin leikkaaminen nyt vähentää kysyntää ja syventää lamaa. Mutta onko se välttämättömyys tilanteessa, jossa kansakunta on yihinnoitellut oman työnsä ja yliarvostanut oman omaisuutensa. Ehkä se on vaan tunnustettava, että elintaso laskee, mutta senkin voisi yrittää tehdä hallitusti.
Niin, oma valuutta joustaisi; vientisektorin hintakilpailukyky paranisi ja tuonti vähenisi. Ennen pitkään taas vahvistuisi todennäköisesti. Onkin outoa, että omaa,kelluvaa valuuttaa vastustetaan, kun on mahdollista, että markka heikkenisi ja ulkomaantavarat kallistuisivat. Näin kuuluisikin tapahtua, kun valuuttakurssi heijastaisi kansantalouden tilaa. Toisaalla sitten liputetaan kysynnän ja tarjonnan lakeja, mutta tällaista suurta markkinaepätasapainoa puolustetaan. Ja heiluisiko se markan arvo tosiaan? Meillä on monta vertaista kansantaloutta, joilla on oma valuutta ja heillä ainakin elämä jatkuu joka aamu uudestaan. Suhdannevaihtelutkin olisivat pehmeämpiä, mikä on hyvä talouspolitiikan tavoite.

- - - Updated - - -

Parempi byrokraatti kortistossa kuin haittaamassa kansalaisten elämää. Epäiletkö ettei valtion/kuntien osaajien osaamisella olisi kysyntää yksityisellä sektorilla?
Englannin piti mennä ihan metsään leikatessaan, toisin kävi.

Britannian talous saa tukea elvytyksestä, Yhdysvalloista ja asunnoista | Taloussanomat

Oli täälläkin aiemmin (pååttan linkkaamana?):

Hän ei mainitse, kuinka Englannin keskuspankki ensin suostui ottamaan pankkien asuntolainasalkut taseeseensa ja vaihdossa antamaan tilalle valtion lyhytaikaisia ja vähäriskisiä velkakirjoja.

Hän ei mainitse, kuinka Englannin keskuspankki seuraavaksi aloitti massiivisen valtion pitkäaikaisten velkakirjojen osto-ohjelman, eli käytännössä ryhtyi rahoittamaan valtiota.

Hän ei mainitse, kuinka Englannin keskuspankki käynnisti ”funding-for-lending”-ohjelman, jossa keskuspankki lainasi pankeille runsaasti rahaa lainattavaksi eteenpäin yrityksille ja kotitalouksien asuntolainatarpeisiin.

Etenkään hän ei mainitse, että heti kriisin alussa Britannian punta devalvoitui noin kolmekymmentä prosenttia euroon nähtynä.

Erityisesti hän ei mainitse tai huomaa, että talous alkoi kasvaa ENNEN budjettivajeiden kääntymistä pienemmiksi.
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161694-isokallio-englanti-ja-saastovimma
 
Jep. Markan kellutus käänsi Suomenkin talouden nousuun vaikka finanssipolitiikka oli kireää. Itsekään en koskaan ymmärrä miksi kukaan vastustaa omaa valuuttaa mutta muuten kannattaa markkinataloutta.
 
Jep. Markan kellutus käänsi Suomenkin talouden nousuun vaikka finanssipolitiikka oli kireää. Itsekään en koskaan ymmärrä miksi kukaan vastustaa omaa valuuttaa mutta muuten kannattaa markkinataloutta.

Uskoisin, että ne alkuperäiset syyt Suomen päättäjillä haluta euroon olivat hyvin samanlaiset kuin itsellänikin:
A) Ei juurikaan ymmärrystä mikä valtion valuutta oikein on ja miten se toimii. Oikeasti en voi ymmärtää, mistä joku sai idean näin älyttömästi toimivasta valuutasta.
B) Traumaattiset kokemukset 80-luvun lopun ja 90-luvun alun katastrofista ymmärtämättä mistä asia johtui
C) Ylipäätään vaan kiva juttu, kun päästiin vähän niin kuin sivistyneiden europpalaisten kanssa samaan valuuttaankin

Tässä nyt kuitenkin ollaan. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Olen Jamin kanssa yhtämieltä siitä, että omaan valuuttaan siirtyminen on erittäin epätodennäköistä. Toinen vaihtehto lienee syvempi integraatio. Sekään ei oikein tunnu miellyttävältä.
 
Back
Ylös Bottom