Mikä potuttaa salilla käynnissä eniten?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Topah
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Mikä potuttaa salilla eniten? – rautapyhäkön ärsyttävimmät ilmiöt listaan ja liekkeihin

Meta description: Keskustelua salien ärsyttäjistä, tavoista ja tilanteista – kaikki ne jutut jotka nostavat verenpaineen ennen ensimmäistäkään sarjaa.


Se ärsyttää kyllä kun jotkut tulee salille ja ensimmäiseks pitää kertoa et joo tänää ei kyl oikee jaksais tehä mitää. Tekis mieli sanoa että pitikö se tänne asti tulla kertomaa.
 
Eniten vituttaa se ku treeni pitäs lopettaa ja lähtee takas pukkarin puolelle

Treenaa välillä niitä jalkojakin (ja kovaa) - problem solved ;)
 
Äsken oli ihan kiva lähtee sinne salille, mut nyt vituttaa.

Opiskelijan hiihtoloma + mökkireissu = reilun viikon kaljotteluputki. Olishan se pitänyt arvata, että sellaisen rupeaman jälkeen ei tuu treenistä yhtään mitään. Kyykky meni ihan perseelleen(onneks ei kirjaimellisesti) ja sen jälkeen runttasin vielä kolme sarjaa penkkiä päälle jossain ihmeen väsyneensekavassa ja heikossa olotilassa, niin että meinas jäädä rinnalle koko paska. No sit pääsin salilta ulos ni meinasin voida pahoin jonkun audin vanteille (näin ei kuitenkaan käynyt ja nyt kaduttaa sekin).

Kaks viikkoa pitäis vielä ohjelmaa jaksaa tehdä ja toivoisin, ettei ne mene ihan hukkaan vaan että jotain kehitystä vielä tulisi. Nyt tekis mieli ottaa kalja, mutta taidanpa jättää sen myrkyn pariks kuukaudeksi taas hyllylle...

Keskiviikkona sit uusin voimin ja levänneenä paikalle.
 
Se, kun katsoi eilen Oscarit ja nyt rytmi vituillaan ja tänään ei jaksanut salille vääntäytyä. Maanantai kun jää välistä, niin koko viikko menee aina ihan perseelleen.
 
Se ärsyttää kyllä kun jotkut tulee salille ja ensimmäiseks pitää kertoa et joo tänää ei kyl oikee jaksais tehä mitää. Tekis mieli sanoa että pitikö se tänne asti tulla kertomaa.

Ihan ku mä :D Tosin vitsillä vain. Eniten vituttaa tää kausittainen saamattomuus, kun mitään ei jaksa työn ohella tehdä.
 
Tyhmyys se aina eniten vituttaa...joko oma tai muiden. Aloitin salitreeniä 80-luvun lopulla ja treenailin kuntoiluksi 9 vuotta. Pidin pienen tauon, treenailin pikku pätkiä siellä täällä ja nyt on taas kuntoiltu putkeen kolmatta vuotta, ja edelleen ihmettelen samoja asioita. Se on nimittäin niin, että menee minne salille tahansa, niin noin 10% ihmisistä joita kohtaat, oikeasti tietää mitä salilla tekee. Loput 90% ovat hukkaamassa omaansa ja muiden aikaa pelehtimällä mitä kummallisempia liikkeitä, sarjoja, liikeratoja ja kaikki menee päin vttua. Itse olen opiskellut sekä kantapään kautta että kirjallisuudesta tätä hupia ja aina törmää siihen, kuinka paljon tietoa on saatavilla. Sitä ei vaan selvästikään kaikille tarjota, kun kaikki liikkeet pitää keksiä itse uudelleen.

Mikä ihme tätä porukkaa vaivaa, sillä ei tämä homma mitään ydinfyysikon lahjoja edellytä. Kiusataan tyhmää lihapalaa kunnes se uupuu, eikä sitäkään osata suorittaa? No, itse vedin tunteella tuon ensimmäiset 5 vuotta, tai valtaosan siitä, kunnes koin valaistuksen ja ryhdyin käyttämään pelkästään kunnon liikeratoja ilman mitään heijauksia tms. "apukeinoja". Totesin hyvin nopeasti, että tälläinen henkeen ja vereen natutreenaaja kasvaa parhaiten, kun skippaa kaiken millä sarjaa helpotetaan. Yllättävää. Jos esim. ylätaljaa vetää ilman takakenoa, se ottaa sinne minne pitää ja voima sekä lihas kasvaa nopeasti. Jos taas vedetään kehon painoa apuna käyttäen, voidaan käyttää isompia painoja, mutta mitään sanottavaa hyötyä siitä ei natulle ole. Ainoat tehokeinot joita käytän, ovat hitaat laskut, super ja dropsetit, silloinkin lihaksen liikerataa kunnioittaen.

Miettikää nyt itse. Lihaksen tehokas työskentelyalue on äärimmäisen jännityksen ja venytyksen väli, esim. hauiskäännössä suora käsi vs. koukistettu käsi. Miksi pitää tehdä habaa siten että käsi ei koskaan oikene sarjan kestäessä? Siksi, koska ko. vääntäjäsankarilla on liian suuri paino puhtaalle liikeradalle. Kun paino pudotetaan sopivaksi, liikeratakin onnistuu ja hauis kasvaa kokonaisuudessaan, sekä ottaa vastaan hetki hetkeltä enemmän rasitusta hajoamatta. On se kumma?
Tai ei, se ei ole ollenkaan kumma, jos lihas kasvaa sillä, mitä sen on suunniteltukin tekevän. Ei kannata myöskään ihmetellä miksei keho kasva, jos prässin tai kyykyn liikerata on senttimetrejä, jos alataljaa vetää takakenossa tai soutaa kulmasoutuja suorana seisten. On paljon tehokkaampaa kohdistaa liike tiettyyn lihakseen ja uuvuttaa se, kuin vääntää kaikista liikkeistä jokin koko kehon koettelemus, jossa perseen sulkijalihas on kaikkein kovimmilla estämässä ettei suolet purskahda lahkeeseen.

Aloitan jalkatreenin aina tuollaisella maaten poljettavalla hack-koneella, jossa (vaikka omaankin norsun notkeuden) voin ottaa syvän kyykyn rikkomatta polvia. Laitan pakkaan 2/3 omasta painosta ja teen lämmöksi kolmisenkymmentä kyykkyä, jokaisella toistolla perse kantapäihin, alas hitaasti ja ylös nopeasti. Minä olen jo vanha gubbe, mutta aina kun astun ko. koneelle aloittaakseni, sen selkänoja on asennossa joka mahdollistaa korkeintaan 15cm liikeradan, jolloin pudotan sen aina alimpaan asentoon omia sarjoja varten. No, ehkä joku tekee tuossa pohkeita, en ole nähnyt. Anyway, kun tuollaisen lämmittelyn jälkeen laittaa kyykkyraudat harteille, niin liikerata löytyy luontaisen mukavasti ja lumpiot on lämpimänä, niin ei tule pipi. Samoin etureittä on ennaltaväsytetty, joten kyykkyynkään ei tarvitse laittaa ylilastia jotta saisi tuntumaan reisissä. Tällöin säästyy alaselkä, eikä lähimmäisten tarvitse katsella sitä sankarikyykkääjälle ominaista liikerataa, jossa alas mennään painovoiman nopeudella, ensimmäinen vartti ylösnousussa tulee nivelsiteiden ponnahduksella, sitten lähtee nousemaan perse ja vasta viimeisenä hartiat ja levytanko. Hyi vittu kun tekee pahaa ajatella mitä tuo tekee välilevyillenne.

Treenatessa kaikkein olennaisin opittava asia on treenijako, joka antaa riittävästi lepoaikaa treenatulle lihasryhmälle ennen kuin se osallistuu treeniin edes avustavana lihasryhmänä. Lihas kasvaa palautumalla ja jos treeni on liian kiivastahtista, palautuminen jää vailinaiseksi ja lihas ei kasva optimaalisesti. Itse suosin kolmeen jaettua kiertoa, joka jättää viikonvaihteet vapaiksi. Normiviikko on selkä-hartia, rinta-kädet ja jalat. Jokaiseen treeniin vatsaa ja vastapainoksi selän ojennusta runsain määrin, sillä keskivartalon tulee olla kovassa kunnossa. Liikkeet vaihtuu viikottain, miten milloinkin huvittaa leikkiä, mutta kun liike on valittu niin sitä tehdään kunnes lihas luovuttaa. Pari kolme liikettä per lihasryhmä, pari kolme sarjaa per liike sen mukaan mitä lihas jaksaa tehdä. Aina niin raskaalla kuin tuntuu mielekkäältä ja aina sarjat loppuun. Ei kovin monimutkaista oppia jos yhtään ajattelee. Toki täytyy tuntea lihaksensa ja osata suorittaa liike niin että kohdistus menee juuri sinne minne pitää. Tuokin on aika helppoa kun käyttää luonnollista liikerataa. Esim. ylätaljassa, kun veto on lähtenyt venytyksestä jossa olkapäät on korvissa, tunne jonka saa, kun vetää rinnan pystyyn ja tekee selkään loppuasennoksi kunnon jännityksen, on kerrassaan miellyttävä ja jää hyvin muistiin.

Mikä tässä sitten on vaikeaa? No, miehille se on se, että koko ajan pitää yrittää tehdä vaikutusta siihen, joka nyt sattuu paikalla olemaan. Te ressukat ette ymmärrä, että vaikutus tulee tehdä siihen lihapalaan jota treenataan, ei mihinkään muuhun. Tuon kun opitte niin olette oikealla tiellä. Omassa treenissäni suljen kaiken muun pois mielestäni, keskityn siihen miten keho vastaa treeniin ja sitä kautta olen aiheuttanut hämmennystä muissa salilla kävijöissä, jotka ovat herttaisen yllättyneitä kun tässä läskinpalassa onkin luu sisällä. Toki tuo saattaa aiheuttaa nolojakin tilanteita, mutta onneksi harvoin. Jos esim. kyykkyhäkin jakaminen toisen treenaajan kanssa menee vahingossa niin, että ryhdyt ottamaan lämpöä pystypunnerrukseen hänen kyykkyraudoillaan, olet pilannut hänen päivänsä totaalisesti. Tuolloin toki huumorista voi olla apua, esim. "hupsista rallaa, tuli ihan väärä liike, miten se nyt noin..." voi laukaista tilanteen, kunhan älyät häipyä takavasemmalle :D
 
Te ressukat ette ymmärrä, että vaikutus tulee tehdä siihen lihapalaan jota treenataan... ...että ryhdyt ottamaan lämpöä pystypunnerrukseen hänen kyykkyraudoillaan, olet pilannut hänen päivänsä totaalisesti.


Ja silti pitää päästä osoittamaan toiselle, että hänen käyttämänsä raudat on pienempiä kuin omat?
 
Jos esim. kyykkyhäkin jakaminen toisen treenaajan kanssa menee vahingossa niin, että ryhdyt ottamaan lämpöä pystypunnerrukseen hänen kyykkyraudoillaan, olet pilannut hänen päivänsä totaalisesti. Tuolloin toki huumorista voi olla apua, esim. "hupsista rallaa, tuli ihan väärä liike, miten se nyt noin..." voi laukaista tilanteen, kunhan älyät häipyä takavasemmalle :D

Hupsista rallaa :D Loistavaa tekstiä. Suurin osa noista on asioita jotka ei tod. näkösesti koskaan muutu.
 
Tyhmyys se aina eniten vituttaa...joko oma tai muiden. Aloitin salitreeniä 80-luvun lopulla ja treenailin kuntoiluksi 9 vuotta. Pidin pienen tauon, treenailin pikku pätkiä siellä täällä ja nyt on taas kuntoiltu putkeen kolmatta vuotta, ja edelleen ihmettelen samoja asioita. Se on nimittäin niin, että menee minne salille tahansa, niin noin 10% ihmisistä joita kohtaat, oikeasti tietää mitä salilla tekee. Loput 90% ovat hukkaamassa omaansa ja muiden aikaa pelehtimällä mitä kummallisempia liikkeitä, sarjoja, liikeratoja ja kaikki menee päin vttua. Itse olen opiskellut sekä kantapään kautta että kirjallisuudesta tätä hupia ja aina törmää siihen, kuinka paljon tietoa on saatavilla. Sitä ei vaan selvästikään kaikille tarjota, kun kaikki liikkeet pitää keksiä itse uudelleen.

Mikä ihme tätä porukkaa vaivaa, sillä ei tämä homma mitään ydinfyysikon lahjoja edellytä. Kiusataan tyhmää lihapalaa kunnes se uupuu, eikä sitäkään osata suorittaa? No, itse vedin tunteella tuon ensimmäiset 5 vuotta, tai valtaosan siitä, kunnes koin valaistuksen ja ryhdyin käyttämään pelkästään kunnon liikeratoja ilman mitään heijauksia tms. "apukeinoja"...

Mä en ymmärrä, miksi niin monia vituttaa kaikki aloittelijat/muut jotka ei hallitse hommaa niin hyvin kuin itse. Treenaamissa ja ruokavaliossa on niin monta huomioon otettavaa juttua, joiden omaksumiseen menee pitkään, varsinkin ilman esim. pt:n opastusta tai Pakkiksen löytämistä :D Kerroit vielä itsekin, että vedit "tunteella" ekat viis vuotta. Totta kai "hukkaan" menneet omat räpeltämiset voi vituttaa, mutta että muiden. Jokainen on joskus aloittelija ja alkuun aivan kujalla. Itsellä nyt aktiivista saliharrastusta takana n. 5 vuotta ja muistan kyllä vieläkin sen ensimmäisen kerran salilla, kun ainoat tuntemani liikeet oli hauiskääntö ja penkkipunnerrus.
 
Se potuttaa kun en tiennyt alkuvuosinani miten pitäisi treenata oikein, esimerkiksi noiden toistomäärien pituudet ja sarjojen määrä ja kuinka niitä pitäisi vaihdella, nyt kun käyty salilla se 3 vuotta niin tulosta on tullut, jonkun verran, mutta näkyviä tuloksia ei juurikaan... :curs:
ja toisekseen vanhemmat ei ole mukana ollenkaan ruokailuissa, eli ne kantavat taloon aivan vääriä ruokia ( pikaruokia jne. )
 
Kaikki 40-60v. vanhat kyrvät jotka treenaa päin helvettiä. Onhan se toisaalta viihdettä, mutta pidemmän päälle ,ei saatana. Pakko vaihtaa salia.
 
te jotka olette "täydellisiä" bodareita ja lokaa tulee niskaan aloittelijoille ja amatööreille :D antakaa nyt meidän edes vähän yrittää.. kuten joku sanoin.. "opin kantapään kautta".
herran pieksut oliskohan meissäkin se ongelma mikä teillä oli alottaessa.. ei sssssaaatt... :D

vidu hynynen *offtopic.
 
On paljon tehokkaampaa kohdistaa liike tiettyyn lihakseen ja uuvuttaa se, kuin vääntää kaikista liikkeistä jokin koko kehon koettelemus, jossa perseen sulkijalihas on kaikkein kovimmilla estämässä ettei suolet purskahda lahkeeseen.

Ja mistä sä nyt oletat, että kaikilla salillakävijöillä on tavoitteena pelkkä optimoitu lihaksen kasvattaminen ja vielä justiinsa silleen tuntumaa hakevalla tavalla? Entäs jos esim. mulla on tavoitteena lähinnä ns. yleisvoima ja toisekseen ylimääräisen höyryn purkaminen päänupista treenaamalla eikä ylätaljaa tällöin tule vedettyä selkä tikkusuorana tai penkkiä tehdessä mietittyä meniskö kisassa läpi ja tuntuuko just oikeassa kohdassa rintaa, niin onko silloinkin kyse vain siitä etten mä tiedä mitä olen tekemässä enkä osaa treenata ? Vai voisko olla niinkin, että mä olen tekemässä omaa juttuani omilla tavoitteillani ja oma treenitapani on siihen parempi kuin sun tapasi, siinä missä sinun tavoitteisiisi sinun tapasi on varmasti parempi?

En kirjoituksesi perusteella hetkeäkään epäile, ettetkö sinänsä tietäisi treenaamisesta varmaan minua enemmän, mutta en silti ymmärrä tuota ajatustapaa että kaikki olisivat salilla juuri samoista motiiveista kuin sinä ja jos joku ei treenaa sinun tavallasi, niin se on automaattisesti tyhmä ja treenaa "väärin".
 
Ihmiset tuppaavat olemaan niin itsepäisiä treenimetodiensa kanssa, pitäis osata olla avoin ja yrittää ottaa niitä hyviä juttuja jokaiselta vastaa. Kaikesta ei tarvi olla samaamieltä eikä pidäkkään.
Itse reenaan vasta 4 vuotta ja valmentajalla on päälle 20v kokemusta voimailusta, ja monella reenikaverilla on poikkeavia näkemyksiä miten homma pitäis tehdä. Tähän tuota avoimuutta pitää soveltaa.
 
Omassa treenissäni suljen kaiken muun pois mielestäni, keskityn siihen miten keho vastaa treeniin ja sitä kautta olen aiheuttanut hämmennystä muissa salilla kävijöissä, jotka ovat herttaisen yllättyneitä kun tässä läskinpalassa onkin luu sisällä. Toki tuo saattaa aiheuttaa nolojakin tilanteita, mutta onneksi harvoin. Jos esim. kyykkyhäkin jakaminen toisen treenaajan kanssa menee vahingossa niin, että ryhdyt ottamaan lämpöä pystypunnerrukseen hänen kyykkyraudoillaan, olet pilannut hänen päivänsä totaalisesti.

Yksi asia, mikä saa mut näkemään punaista joka ikisellä kerralla on tällainen vitun itsekehuskelulässytys.
 
Back
Ylös Bottom