Eroa kirkosta helposti!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Energia
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🔥 Eroa kirkosta helposti

Meta description: Selkeä opas kirkosta eroamiseen Suomessa. Toimi nopeasti, vältä turhat maksut ja hoida ero virallisesti muutamassa minuutissa.


Mutta asiaan: Avioliiton yhteiskunnallinen funktio on olla liima ihmissuhteessa, jossa tuotetaan seuraava sukupolvi. Kukaan ei varmaan kiistä molempien vanhempien tärkeyttä lasten kasvatuksessa? Se, että (ateistin sanoin) instituuutio on taikauskon vahvistama, tekee siitä lujemman niiden keskuudessa, jotka taikaan uskovat.
Maallinen avioliitto on enemmänkin "tee näin ja älä tee näin" tyylinen määritelmä siitä miten yhteiskunta lain kautta näkee kahden ihmisen laissa vahvistetun ihmissuhteen. Kyllä se liima pitää tulla ihan jostain muualta kuin lain kautta, niin kristillisessä avioliitossa kuin tässä maallisessakin. Taikausko ei näytä vahvistavan kristillistä avioliittoa riittävästi jotta esimerkiksi avioerojen määrä lähtisi laskuun. Taikauskolla ei taida myöskään olla vedenpitävää vaikutusta siihen että osapuolet ovat toisilleen uskollisia koko avioliiton ajan.

Jos mikä tahansa kahden tai useamman yksikön liitto voidaan mieltää avioliitoksi, se syö avioliitto-instituution arvostusta. Ihan samalla tavalla kuin minkä tahansa eksklusiivisen instituution muuttaminen inklusiiviseksi rapauttaa tai tuhoaa instituution. Rautalankaa: jos kaikki pystyy painamaan kotiprintterillä seteleitä, menettää seteliraha hetkessä arvonsa.
En tajua. Mihin se arvostus katoaa ja miksi? Tälläkin hetkellä noin puolet solmituista avioliitoista päättyy raamatussa kiellettyyn avioeroon(joka on kirkon määräntävallan ulkopuolella), eikö tämä heikennä tuon instiuution arvoa? Tai se että kirkkohäät ovat suositut siksi koska ne ovat juhlavat ja perinteiset?

Mitä tapahtuu yhteiskunnalle ja lapsille, jos avioliitto parisuhteen liimana menettää merkityksensä? Ennustan suoraan lisää yksinhuoltajuutta, jonka seurauksia ei tarvinne selvittää? Äkkiseltään linkattuna USAn mustien yksinhuoltajuus on nousussa ja seuraukset eivät ole hyviä.
Nykyaikainen pariutumisrituaali on Suomessa sellainen, että kolmekymppiseksi harrastetaan seurustelua ja seksiä kenen kanssa lystää ja sitten tehdään lapsia, jos huvittaa. Ja syntyvyys on 1,8 kun tarvitaan 2,1 lasta homman uusintamiseen.
Yhteiskunta muuttuu vaikka tuohon lakiin ei tehtäisi mitään muutoksia. Samoin ihmissuhteet.

Mikä vika on juuri siinä, että homot haluavat kirkossa avioliittoon? Kuten Kahlaajalintu sanoi, olen myöhässä (en ehkä 70 vuotta, sanotaan 30). Tällä on vaikutusta juuri siihen porukkaan, jolle avioliitolla on vielä merkitystä. Siis sille porukalle, joka uskoo siihen "taikauskoon". Vieläkö se avioliitto täytyy tuhota heiltäkin, jotta kaikki pääsevät vapaan seksin ja sinkkuilun makuun, huomisesta viis?
Tähän on yksinkertainen ratkaisu. Erotetaan maallinen ja uskonnollinen avioliitto. Maalliseen avioliittoon pääsevät jatkossa myös homoseksuaalit, kirkolliseen avioliittoon pääsy taas jää kirkon päätettäväksi.
 
Tähän on yksinkertainen ratkaisu. Erotetaan maallinen ja uskonnollinen avioliitto. Maalliseen avioliittoon pääsevät jatkossa myös homoseksuaalit, kirkolliseen avioliittoon pääsy taas jää kirkon päätettäväksi.

Tuo olisi mielestäni johdonmukaisin ratkaisu jos pyritään huomioimaan molempien osapuolien näkemykset. Vihkimisoikeus pois kirkolta, niin kukaan ei joudu toimimaan periaatteitaan vastaan ja kaikilla on samat oikeudet lain edessä. Tämänkin ratkaisun jälkeen voi tietysti kyseenalaistaa päätöksen rationaalisuuden.

Sinällään en ymmärrä, että kukaan "taikauskoista instituutiota" halveksiva edes haluaisi mennä kirkossa papin edessä vihille. Ei ole kovin älyllisesti kestävää jos ekaksi tuote dissataan ja sitten sitä vaaditaan kuitenkin itselle. Siis hommassa täytyy olla kyse juridisesta asemasta, eikö niin? Eihän kukaan ole niin typerä että haluaisi vain periaatteesta itselle sen, mikä on oikeasti arvokasta vain toiselle? Eihän?
 
Sinällään en ymmärrä, että kukaan "taikauskoista instituutiota" halveksiva edes haluaisi mennä kirkossa papin edessä vihille. Ei ole kovin älyllisesti kestävää jos ekaksi tuote dissataan ja sitten sitä vaaditaan kuitenkin itselle. Siis hommassa täytyy olla kyse juridisesta asemasta, eikö niin? Eihän kukaan ole niin typerä että haluaisi vain periaatteesta itselle sen, mikä on oikeasti arvokasta vain toiselle? Eihän?

Niin eiköhän tätä oikeutta ole hakemassa ne homot jotka kuuluvat kirkkoon. Jos ei ole kirkon jäsen niin eihän sitä silloin kirkossa mennä naimisiin.
 
Tähän on yksinkertainen ratkaisu. Erotetaan maallinen ja uskonnollinen avioliitto. Maalliseen avioliittoon pääsevät jatkossa myös homoseksuaalit, kirkolliseen avioliittoon pääsy taas jää kirkon päätettäväksi.

Suomen avioliittolain tarkoittama avioliitto on maallinen. Sen syntyminen ei tarvitse uskonnollisuutta. Avioliittolaissa annetaan uskonnollisille yhdyskunnille oikeus toimittaa vihkimisiä, mutta defaulttina on kuitenkin aina maistraatti.

En edes tajua miksi tämä olisi uskonto vs. ei-uskonto -kysymys. Se että puolustetaan avioliiton säilyttämistä miehen ja naisen välisenä ei vaadi mitään uskonnollisia motivaatioita.

Sitä paitsi, rekisteröity parisuhde on käytännössä juridisesti samanlainen sopimus kuin avioliitto. Jos halutaan sitä tehdä vielä paremmaksi niin pitää viilata sitä nimilakia ja adoptioasioita.
 
Niin eiköhän tätä oikeutta ole hakemassa ne homot jotka kuuluvat kirkkoon. Jos ei ole kirkon jäsen niin eihän sitä silloin kirkossa mennä naimisiin.

Ja tuon vuoksi voisivat siitäkin huolimatta joutua kokemaan olevansa eriarvoisessa asemassa, vaikka vihkimisoikeus kirkolta poistettaisiinkin. Olisivat kuitenkin jäseniä ja veronmaksajia yhteisössä jonka toiminta ja ideologia ei täysin taipuisi omaan vakaumukseen.
 
En edes tajua miksi tämä olisi uskonto vs. ei-uskonto -kysymys. Se että puolustetaan avioliiton säilyttämistä miehen ja naisen välisenä ei vaadi mitään uskonnollisia motivaatioita.
Mitä motivaatioita se vaatii?

Minäkään en ymmärrä, että mikä tässä on ongelmana. Samaa sukupuolta olevat voisivat käydä rekisteröimässä parisuhteensa jossain sopivassa paikassa. Olkoon tämä vaikka maistraatti. Tätä kutsuttakoon jatkossa avioliitoksi, jolla saa saman juridisen aseman, kuin perinteisen avioliiton solmineet saavat.

Mikäli terminologia osoittautuu kynnyskysymykseksi, niin silloin samaa sukupuolta olevien liittoja voidaan kutsua jollain muulla sopivalla tavalla, mutta kuitenkin niin, ettei tämä erottelu aiheuta tarpeetonta eriarvoiseen asemaan joutumista. Tässä esimerkkinä vaikka tiedonkeruulomakkeet, joissa avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen erottaminen aiheuttaa sellaisen informaation leviämistä, joka ei vastaanottajalle usein kuulu. En tosin näe syytä, että miksi avioliitto -sanaa pitäisi näin pitkälle suojella. Näin kirkon asema vihkimisessä ja kristillisiin arvoihin perustuva näkemys avioliitosta voidaan unohtaa.

Minusta on lisäksi aivan turha moralisoida sivutolkulla jostain yhteiskunnan peruspilareista, avioliiton syvimmästä olemuksesta ja niin edelleen, kun paine uudistuksen toteuttamiseksi tulee melkeinpä kokonaan käytännöllisistä syistä.
 
Suomen avioliittolain tarkoittama avioliitto on maallinen. Sen syntyminen ei tarvitse uskonnollisuutta. Avioliittolaissa annetaan uskonnollisille yhdyskunnille oikeus toimittaa vihkimisiä, mutta defaulttina on kuitenkin aina maistraatti.
Avioliittolain avioliitto on maallinen, en ole mielestäni muuta edes väittänyt. Koska suomessa kirkkohäillä on niin vahva perinne, on kirkko se organisaatio joka eniten suorittaa juridisesti pitäviä avioliittoon vihkimisiä suomessa. Ja tämä seikka aiheuttaa sen ongelman kirkolle mikäli avioliittolaki muuttuu. Kirkko ei halua muuttaa itseään sallivammaksi. Ongelma ratkeaa jos maallinen avioliiton vahvistamisen oikeus poistetaan uskonnollisilta organisaatioilta. Silloin tuo homoliittoasia jää kirkon sisäiseksi kiistaksi josta saavat tapella vaikka maailman tappiin asti. Kirkko on vaikeassa paikassa; toisten mielestä se se syrjii homoja, toise taas pitävät sitä liberaalina. Todennäköisesti vanhoillinen siipi lähtee nostelemaan valtionkirkosta yhä enemmän kun kirkon massa liberalisoituu ajan kanssa yhä enemmän ja enemmän. Tai sitten kirkko alkaa murentua pienemmiksi osiksi pikkuhiljaa.

Suomi on täynnä tapauskovaisia. Vaikka kirkko päästäisi homoparit kirkolliseen avioliittoon niin 2kk päästä tästä päätöksestä siitä jaksaisi enää mäkättää vanhoilliset jäärät. Muut löytäisivät jotain muuta valittamisen aihetta.

En edes tajua miksi tämä olisi uskonto vs. ei-uskonto -kysymys. Se että puolustetaan avioliiton säilyttämistä miehen ja naisen välisenä ei vaadi mitään uskonnollisia motivaatioita.
Avioliittolain osalta ei ole kyse uskonnosta vaan tasavertaisuusperiaatteesta. Uskonto toimii kyllä joillekin arvoperusteena avioliittolain muuttamista vastaan. Koska kirkko on voimakkaasti avioliittolain muuttamista vastaan noin organisaationa, tulee tästä myös uskonnollinen kysymys heille.

Sitä paitsi, rekisteröity parisuhde on käytännössä juridisesti samanlainen sopimus kuin avioliitto. Jos halutaan sitä tehdä vielä paremmaksi niin pitää viilata sitä nimilakia ja adoptioasioita.
Niin, same same but different. Miksi pitää voimassa kahta lakia jotka tekevät käytännössä samoja asioita? Miksi muuttaa erikseen vielä nimilakia ja adoptioasioita jos tarkoitus on tehdä avioliittolaista ja rekisteröidystä parisuhteesta sama asia. Makes no sense. Eikö noihin tarvittavat ponnistukset voisi käyttää johonkin järkevämpään kuin pyöritellä vuosikausia lakeja vieden hirvittävän määrän resursseja.
 
^Ihan hyvää shittiä. Jaksan tälläosin vastata vain tähän.

Teidän taikauskoisten huomisesta viis. Jos se olisi pois meidän.
Valintojen maailma ihmisillä.

En miellä itseäni kuin agnostikoksi korkeintaan. Mutta ihan ajatustehtävänä tälläinen:

Jos yhteiskunnan muodostavat ihmiset, joilla on tietynlaiset arvot, jotka muokkaavat yhteiskunnan arvomaailman, millainen yhteiskunta olisi pääasiassa:
1.) Ateisitien yhteiskunta
2.) Kristittyjen yhteiskunta
3.) Muslimien yhteiskunta

Ja missä noista yhteiskunnista eläisit mieluiten? Äkkiseltään ateistien yhteiskunta saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta epäilen, että tuollaisen yhteiskunnan syntyvyys riitä uudistamaan itseään. Jäljelle jäänee siis vain kaksi viimeistä, jos Eurooppaa mietitään. Millaisessa yhteiskunnassa halusittekaan asua?
 
^Ihan hyvää shittiä. Jaksan tälläosin vastata vain tähän.



En miellä itseäni kuin agnostikoksi korkeintaan. Mutta ihan ajatustehtävänä tälläinen:

Jos yhteiskunnan muodostavat ihmiset, joilla on tietynlaiset arvot, jotka muokkaavat yhteiskunnan arvomaailman, millainen yhteiskunta olisi pääasiassa:
1.) Ateisitien yhteiskunta
2.) Kristittyjen yhteiskunta
3.) Muslimien yhteiskunta

Ja missä noista yhteiskunnista eläisit mieluiten? Äkkiseltään ateistien yhteiskunta saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta epäilen, että tuollaisen yhteiskunnan syntyvyys riitä uudistamaan itseään. Jäljelle jäänee siis vain kaksi viimeistä, jos Eurooppaa mietitään. Millaisessa yhteiskunnassa halusittekaan asua?

Miten lisääntyminen liittyy tähän? Kehitysmaissa on suurin syntyvyys riippumatta uskonnosta. Kehittyneissä maissa pienintä. Voidaan toki olettaa että Ateistien yhteiskunta olisi tässä tapauksessa tieteellisesti ja taloudellisesti kehittynein sekä vakain yhteiskunta niin siellä sitten. Kommunistimaissa ei uskonnoilla paljoa juhlittu, mutta eipä se kehittynyttä toimintaa ollutkaan.
 
^Ihan hyvää shittiä. Jaksan tälläosin vastata vain tähän.



En miellä itseäni kuin agnostikoksi korkeintaan. Mutta ihan ajatustehtävänä tälläinen:

Jos yhteiskunnan muodostavat ihmiset, joilla on tietynlaiset arvot, jotka muokkaavat yhteiskunnan arvomaailman, millainen yhteiskunta olisi pääasiassa:
1.) Ateisitien yhteiskunta
2.) Kristittyjen yhteiskunta
3.) Muslimien yhteiskunta

Ja missä noista yhteiskunnista eläisit mieluiten? Äkkiseltään ateistien yhteiskunta saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta epäilen, että tuollaisen yhteiskunnan syntyvyys riitä uudistamaan itseään. Jäljelle jäänee siis vain kaksi viimeistä, jos Eurooppaa mietitään. Millaisessa yhteiskunnassa halusittekaan asua?

Alustuksena että satun nyt vastaamaan noihin kun vilkaisin taas threadia ja kysymys oli ilm suunnattu mulle. Muutoin en ole tätä asiaa normi iltalehden lukijaa enempää seurannut enkä siis pohtinut. Aihe ei kosketa tai kiinnosta itseäni. Näinkin merkittävä aihe ei kiinnosta siksi, että en koe että vaikka haluaisinkaan niin voisin millään tavalla asian kulkuun vaikuttaa. Se menee niinkuin menee.

Mutta siis itse luulisin että nää menis näin:
1) Ateistien yhteiskunta olisi todennäköisesti tosi lähellä nykyisiä länkkäriyhteiskuntia. Näkisin ateismin tosi heterogeenisenä ja siksi tulevaisuutta ajatellen "loose cannon" -tyyppisenä eli ei voi ennustaa mihin suuntaan se menee, se voi kusta täysin jos moraalipoliisiliikkeet ateismin sisällä ei toimi, tai sit jos kaikki toimii (ja ei siis ole enää uskontojen huonoja puolia ja sivuvaikutuksia) niin voisi olla vitun hyvä yhteiskunta.
2) Kristittyjen yhteiskunta olis tod näk tällanen niinku se on. Tietäis aina mihin juna on menossa ku se menee niillä raamattukiskoilla. Toisille kansalaisille hyvä asia ja toisille ei, koska osa ihmisistä haluaa luonnostaan elää vapaammin. Siksi näkisinkin että tää on kestämätön yhteiskunta. Ei perustu sellaiseen mikä on joillekin ihmisille luonnollista. Ja ennen pitkää ihmisten yksilönarvo ja sen arvon vaatiminen nousee vahvemmaksi kuin se on edellisinä 2000 vuotena yhteiskunnassa ollut ja osa ihmisistä jotka ei ennenkään tykänny mennä niillä raiteilla mut ei voineet aiemmin mitään asialle tehdä nii alkaa ravistella junaa rikki (tämä ilmiö siis tapahtuu juuri tässä ja nyt!). Ongelmallinen ja kestämätön yhteiskunta siis näköpiirissäni (onko tämä ajatusleikin hajoamisheti juuri tässä ja nyt alkamassa!).
3) Muslimien yhteiskunta sisältäisi saman lähtökohdan, ongelman ja tulevaisuuden näkymän tässä ajatusleikissä kuin kristitty yhteiskunta.

Eläisin filosofisella tasolla siis tottakai ateistisessa koska siinä olis edes mahdollisuus että ihminen sais tehdä yhteiskunnastaan sellaisen kuin kaikille erilaisille ihmisille olisi tarpeen. Loisin siellä tyädellisyysmaassa sitten jonku moraaliliikkeen joka ei olis jäykkä kuin uskonto mutta sillä olis sama tarkotus, eli pitää ihmisten pahuutta vähän kurissa. Pragmaattisella tasolla se ei tietty onnistu - liikaa muuttujia, liikaa vaihtoehtoja, liikaa hässäkkää. Kai mä asuisin just tällasessa komrpomissi yhteiskunnassa mieluiten, jos ajatusleikit jätetään omaan arvoonsa, koska niillä ei ole tässä mitään väliä koska ne ajatusleikit ei toteudu. Ajatusleikkien perusteella ei kannata koittaa muuttaa eikä varsinkaan elää tätä _käytännön elämää_ tässä ja nyt. Otetaan tää nyky kristitty yhteiskunta tästä ja koitetaan viilata siitä räikeimpiä käytännön nyanssiongelmia pikkuhiljaa pois että kaikilla olis mukavampaa, samalla tiedostaen että täydellistä ei saada eikä kannata kenenkään alkaa vaatimaan, siitä tulee vain turhaa lässytystä ja ajanhukkaa joka ei paranna kenekään asioita. Tällä hetkellä se nyanssin viilaus sattuu olemaan joku homokysymys, joka on oikeesti jokaisen ihmisen elämän ja yhteiskunnan ongelmista ihan pikkuriikkinen - merkityksetön. Siksi päätän oman lässytykseni tähän :)

Toiv vastasin jotenki siihen mitä ajoit takaa. Vaikea edes pitää ajatukset ja sanat kasassa näin vitun isoa lankakerää selvitellessä. Ja näistä forum keskusteluista aina saa muiden kommenteista osaksi väärää kuvaa joka sekottaa, esim vaikeampi nähdä sarkasmia jne.
 
Itse olin Saksan reissulla kun tämä buumi lähti käyntiin mutta jonkin verran olen seuraillut kirjoittelua.

Uusimman tiedotteen (18.10) mukaan kirkosta olisi eronnut tuon kuuluisan "homoillan" (helvetti muuten mikä termi! :D) jälkeen 20 000 ihmistä. Eroakirkosta.fi on myös perustanut uuden laskurin, joka laskee eromäärää tuosta samaisesta tapauksesta lähtien. Kirjoittaessani tätä postausta 20.10.2010 klo 16.31, eronneita on jo 30 370. Aika huikea määrä muutamassa päivässä kun otetaan huomioon, että koko vuonna 2009 erosi kokonaisuudessaan "vain" 40 410 ihmistä.

Elämme varsin mielenkiintoisia aikoja.

Minä veikkaisin, että tässä erobuumissa on tällä hetkellä kyse jo kaikesta muusta kuin homoseksuaalien oikeuksista. Omien kokemusteni mukaan monella maallistuneella ihmisellä on edelleen ollut yllättävänkin korkea kynnys kirkosta eroamiselle. Monesti ajatellaan, että "entä jos sittenkin..." tai että "haluan tukea kirkkoa rahallisesti, vaikka en olekaan uskossa". Vastaavaa näkee tässäkin ketjussa; hyvin usein löytyy joku (teko)syy, miksi ei halua erota.

Nyt sitten tämän lumipalloefektin myötä havaitaan, että kirkosta eroaminen ei olekaan kovin iso juttu. Ei armageddonia, ei Jumalan vihaa, ei (niin suurta) pelkoa paheksuvista sukulaisista jne. Päinvastoin; huomataan että enää ei tarvikaan kuulua sellaiseen organisaatioon, jonka oppeja ei allekirjoita. Tämä on nyt tulossa yhä normaalimmaksi. Ja säästyyhän siinä vuosittain muutamia satoja selvää rahaakin.

Toisaalta yhteiskunnalliset ilmiöt muodostavat aina vastailmiöitä. Osa eroajista on varmasti myös fundamentalisti-kristittyjä, jotka ovat kyllästyneet kirkon jatkuvaan huoraamiseen yleisen mielipiteen edessä. Odotettavissa onkin mahdollisesti Luther-säätiön kaltaisten ääriliikkeiden kannatuksen nousua. Ehkäpä jopa uusien vastaavien syntyä.

Kuten todettua, hirmuisen mielenkiintoisia aikoja nämä ovat ja paljon on seurattavaa :)
 
1.) Ateisitien yhteiskunta
2.) Kristittyjen yhteiskunta
3.) Muslimien yhteiskunta

Uskonnoton ja demokratiaan perustuva yhteiskunta. Uskonnonvapaus voisi tällaisessakin yhteiskunnassa olla, mutta demokratian tulisi olla sekulaaria siinä mielessä, että mitään valtaa uskontokunnilla ei pidä olla, niinkuin esimerkiksi nyt kirkolla ikävä kyllä on yhteiskunnallista valtaa.

Uskonnot pitäisi kitkeä maailmasta tyystin pois jos haluttaisiin luoda todellista pohjaa tasa-arvolle, mutta koska se ei onnistu, voisi ensisijaisena tavoitteena olla vallan ja uskonnon yhteyden katkaiseminen. Uskontukunnat ovat aina konfliktissa keskenään joko intensiivisesti tai vähemmän intensiivisesti, mutta konflikti on aina olemassa. Eikä vain uskontokunnat, vaan myös näiden sisällä voi syntyä lahkoja jotka ovat konfliktissa keskenään ja edelleen yksittäisiä henkilöitä syrjitään, kuten nyt ollaan nähty. Se on ikävää kun potentiaalisen rauhan ja tasa-arvon keskelle otetaan erilaisia yliluonnollisia toimijoita jakamaan ihmisiä hyviin ja pahoihin ihmisiin joko sen perusteella mihin he uskovat tai seksuaalisen suuntautumisen tms.

Kirkon nykyistä valta-asemaa voidaan horjuttaa vain tämän jäsenkadon kautta, joten näistä asioista kannattaa puhua ja kertoa omasta eroamisestaan muillekkin. Tällaisilla instituutioilla on aina sisäänrakennettu itsensä säilyttämisen mekanismi, joten asiat muuttuvat vain pakosta muuttua, ei millään muulla tavalla. Vallan horjuminen pakottaa kirkkoa ainakin suvaitsevampaan toimintaan ja onhan sekin jo erävoitto.
 
Itse en oikeastaan ymmärrä muutamaa asiaa tästä viimeaikoina vellovasta homo- ja kirkkokeskustelusta:
a) Miksi homo haluaa mennä sellaisen instituution tiloissa naimisiin, jonka ohjekirjassa sanotaan "Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole...miesten kanssa makaavat miehet..."
b) Miten kukaan yleensäkään uskoo tollaiseen huuhaakirjaan -> Eli oikeastaan miten kukaan haluaa mennä naimisiin kirkossa
c) Miten jotain ihmistä voi häiritä se, että joku toinen ihminen on homo ja haluaa naimisiin parinsa kanssa -> Miten se on keneltäkään pois?

No en tuomitse ketään. Jokainen tavallaan.
 
Ne, jotka kuuluvat kirkkoon, mutta eivät usko sen oppeihin ovat siipeilijöitä, joilla ei pitäisi olla mitään sananvaltaa kirkossa ja heidän tulisi erota kirkosta. Tai tarkemmin: alkukirkko (30-300 jKr) olisi erottanut ne heti, mutta luterilaisuus on niin rahan- ja vallanahnetta, että se myy vakaumuksensa saadakseen veronmaksajat pysymään sisällä. Mikä muu organisaatio on yhtä munaton, että se sallii sen tuhojien äänestää vaaleissaan? Luterilainen kirkko.
 
Mun mielestä tää homo kielteisyys on ihan samasta paikasta kuin nuo, saako sieltä vanhasta valita itse mitä voi tänä päivänä sitten toteuttaa?

Kristityt elää Uuden testamentin mukaan ja sen mukaan mitä sen kirjoittajat hyväksyi Vanhasta testamentista. Ja esiaviollisen heteroseksin ja homoseksin kielto löytyy kummastakin.
 
Mutta ihan ajatustehtävänä tälläinen:

Jos yhteiskunnan muodostavat ihmiset, joilla on tietynlaiset arvot, jotka muokkaavat yhteiskunnan arvomaailman, millainen yhteiskunta olisi pääasiassa:
1.) Ateisitien yhteiskunta
2.) Kristittyjen yhteiskunta
3.) Muslimien yhteiskunta

Ja missä noista yhteiskunnista eläisit mieluiten?

En missään noista. Mieluummin yhteiskunnassa, jossa on mielipiteen vapaus kaikille, myös kristityille ja muslimeille eikä vain ateistille. Näin ajattelen uskovaisena. Jeesuksen opetuksiin ei kuulunut pakottamista uskoon. Se tuli vasta 300-luvulla Rooman keisarien toimesta, jotka halus yhtenäisen valtakunnan.
 
Itse en oikeastaan ymmärrä muutamaa asiaa tästä viimeaikoina vellovasta homo- ja kirkkokeskustelusta:
a) Miksi homo haluaa mennä sellaisen instituution tiloissa naimisiin, jonka ohjekirjassa sanotaan "Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole...miesten kanssa makaavat miehet..."
b) Miten kukaan yleensäkään uskoo tollaiseen huuhaakirjaan -> Eli oikeastaan miten kukaan haluaa mennä naimisiin kirkossa
c) Miten jotain ihmistä voi häiritä se, että joku toinen ihminen on homo ja haluaa naimisiin parinsa kanssa -> Miten se on keneltäkään pois?

No en tuomitse ketään. Jokainen tavallaan.

Luterilainen kirkko ei tulkitse Raamattua literalistisesti eikä se kristinuskon kannalta ole välttämätöntä. On olemassa erilaisia raamattukuvia.

Varmasti monilla homoilla on hyvin kristuskeskeinen näkemys uskoon ja Raamattuun. Jeesus oli yläluokan ulkopuolelta tuleva yhteiskunnallisesti heikkojen puolustaja, ja kristinuskon tarina on ultimaalinen nöyryyden, ja erityisesti protestanttisuudessa armon tarina. Voisin kuvitella, että homoseksuaalit kristityt erityisesti samaistuvat Jeesuksen vähemmistöjen ja heikkojen puolustamiseen. Me emme tietenkään voi tietää kaikkea mitä tapahtui 2000 vuotta sitten, ja lopulta kyse on uskon asioista.

Pientä selvennystä iltalehden artikkelissa: www.iltalehti.fi/uutiset/2010102012550776_uu.shtml
 
Jos homoliitot sallitaan, oletan että minä saan myös solmia useampia avioliittoja. Muuten koen että minua syrjitään ja menen itkemään siitä johonkin ylen keskusteluohjelmaan.

On a serious note. Millä perusteella moniavioisuus kiellettäisiin jos homoliitotkin sallitaan? "Lapsia kiusataan". No aivan varmasti vähemmän kuin homoparien muksuja...
 
On a serious note. Millä perusteella moniavioisuus kiellettäisiin jos homoliitotkin sallitaan? "Lapsia kiusataan". No aivan varmasti vähemmän kuin homoparien muksuja...

Pitäskö siihen kiusaamiseen sitten puuttua enemmän?? Onko se muka uhrin vika jos sitä kiusataan. Onkohan tätäkään argumenttia millään tavalla edes tutkittu? Tunnen hyvin yhden tälläisen homoliitossa kasvaneen naisen. Ei hän ole ainakaan ikinä olluyt millään tavoin kiusattu. Eikä hän kyllä koe, että hänellä olisi kaksi äitiä. Hänellä on äiti, isä, äidin kumppani ja isän uusi vaimo.
 
Back
Ylös Bottom