Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
peesaan Hupelle vielä samalla kommentilla.

Mulla ja kaverilla 2008 alussa valmistuneet suurelementtitalot. Kummallakaan ei ole elementtien välit halkeilleet (sisäseinistä puhumattakaan). Lankomies rakensi pitkästä 2007. Nurkat halkeilee, suorat ja sisäseinät ei.

Tälläkin otoksella väittäisin että esim. väliseinien halkeilu levyjen välistä tai edes elementtien halkeilu ei voi olla oletusarvoista. Mua ainakin raivostuttaa nuo pari T-kohtaa ihan tarpeeksi. Nurkat on kuitenkin melko helppo korjata, eli massaa vaan. Suoria onkin sitten hankalampi paikkailla. Kuka edes haluaisi pienelementtitaloja jos ne aina halkeaisi sauman kohdasta. Halkeamia 60 sentin välein, ei helvetti.

Millä Samo ja D.Yates on gyprokit saumanneet? Paperilla vai lasikuidulla? Eihän lämpötilankaan pitäisi vaikuttaa jos tavara asennetaan saman lämpöisenä (ja kuivana) kun sisälämpötila on? Ei tiedot riitä tekemään oikeita kysymyksiä, mutta joku syyhän tuohon täytyy olla (ja ratakaisu)?
 
Nurkat on tetralla laitettu. Tuon tyttöjen huoneen ikkunan alla olevan gyprokkisauman avasin kesällä, tein viisteet, kittiä täyteen ja paperinauha päälle, kittiä päälle jne. Hioin ja maalasin myyntikuntoon. Olen satavarma, että se on keväällä rapsahtanut taas auki. Noh, saapahan uusi omistaja tehdä sille mitä haluaa.
 
Saumojen ratkeilu on ihan yleistä. Varsinkin elementti talossa ja jos puhutaan vielä todella suurlementeistä kuten esim. älvärissä. Kastelli/pitkästä tehtynä tuo on vähäisempää ja riippuvainen kuinka hyvin teet seinät. Laittaako jokaisen gyproc levyn ja koolausten väliin tukipuut. Tätä tuskin on monessakaan elementtitalossa(eikä kastellissa ole elementtien saumoja). Eli gyproccien taakse tulee jokaiseen väliin, jossa ei ole koolausta jostain paskalaudasta palaset, jotka pitää sen välin myös paremmin paikoillaan. Itse laitoin noita nurkkien kohdille, mutta en ihan koko taloon. Väliseiniin voi elementtitalossa vaikuttaa miten nuo haluaa tehdä. Itsellä ei ole ratkennut kun pari "päin sitä tehtyä saumaa" ne on korjattu jälkikäteen. Ulkooven sivulla tahtoo ratketa nurkkasauma kun ulkoovea paiskotaan. Muuta olen vähän yllättänyt miten vähän nuo on oikeastaan ratkeillut.

Siitä varoituksen sanana, niin jos maalaa muulla värillä kun valkoisella talon, niin nurkat jos aukeaa niin niitä on vaikea fixailla kuntoon, koska akryylimassa on valkoista. Saatikka, jos tapetoi ja rupeaa ratkeilemaan. Itsellä on värejä riittävästi talossa, mutta koputetaan puuta, ettei ratkeilisi. Onneksi eteinen jäi valkoiseksi:).

Saumat voi ratkeilla siis elementtien saumoista tai ihan gyproclevyjen saumoista. Ekat pari vuotta kriittisimmät kun talo elää vielä hiukan. Sitten se tasoittuu.

Saumojen oikea teko on ehdottomasti paperinauhalla ja koolaamattomiin kohtiin vahvike taakse. Ulkokulmat metallivahvistetulla paperinauhalla, niin pysyy hyvänä. Lisäksi ek gyprocista tehdyt seinät pysyy paremmin kuosissa kun paskagyprocista. Seinien ratkeilussa on monta tekijää ja kaikki pitäisi ottaa huomioon vertailtaessa eri taloja. Mutta yhtenäinen seinä(vaakakoolaus yhtäpuuta koko seinämatkalla) vs. elementeistä tehty niin näkisin teknisesti tuon yhtenäisen ratkaisun kuitenkin kestävämpänä ek gyprocilla ja tukipuilla tehtynä ei sitä enää paremmin voi paljoa tehdä.
 
74 elementtiä on minun suurelementtitalossa. Kiva. Vituttaa kuin pientä oravaa. 74 tiivistämätöntä saumaa höyrysulussa, ovat vain puskusaumassa toisiaan vasten.

Ajattelin purkaa seinät, ruuvata pienelementit toisiinsa useista kohdista kiinni, laittaa uuden höyrysulkumuovin, ehkä vanerin/lastulevyn jäykistämään rakennetta ja sitten EK Gyprocin vielä pintaan. Mitäs mieltä?
 
Mammuttihirsitaloissa Esson tietotoimiston huhupuheiden mukaan on sitten suurempia ongelmia kun joku eristemateriaali on teetetty jossain halpamaassa ja talot/eriste tuppaavat homehtumaan. Miksi kukaan hirsitalorakentaja muuten ylipäätänsä rakentaisi hirsitalon lamellihirsistä. Siksi että hirsiseinä hengittää? Entäs ne 5 kerrosta liimaa siellä lamellissa, hengittääkö nekin? Hirsitalot lisäksi painuvat, lamellihirsitalot vähemmän.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Itse rakentaisin perinteisen hengittävän talon, oikeista hirsistä eikä muovia olisi kuin avaimenperässä. Ehkä joskus rakennankin...
Just tuon liiman takia valitsin oikean höylähirren ja siihen lisäeristyksen. Muovia ei ole ollenkaan.
Rakenteissa on otettu huomioon tuo painuminen, jota tällä hetkellä on ollut n. 30mm.
 
74 elementtiä on minun suurelementtitalossa. Kiva. Vituttaa kuin pientä oravaa. 74 tiivistämätöntä saumaa höyrysulussa, ovat vain puskusaumassa toisiaan vasten.

Ajattelin purkaa seinät, ruuvata pienelementit toisiinsa useista kohdista kiinni, laittaa uuden höyrysulkumuovin, ehkä vanerin/lastulevyn jäykistämään rakennetta ja sitten EK Gyprocin vielä pintaan. Mitäs mieltä?

Mitä talotehdas suosittelee muovisaumojen tiivistämisestä, entäs vastaavamestari? Kyllä kait noissa elementeissä on villa välissä ja ne on huolellisesti jo ruuvattu/naulattu toisiinsa? Jos nyt meinaat kaikki saumat ottaa auki, niin muovin teippaaminen on hyvä vaihtoehto.
Eiköhän rakennesuunnittelija olisi piirtänyt vanerit sisäseiniin jos ne olisi tarpeelliset...
 
Saumojen ratkeilu on ihan yleistä. Varsinkin elementti talossa ja jos puhutaan vielä todella suurlementeistä kuten esim. älvärissä. Kastelli/pitkästä tehtynä tuo on vähäisempää ja riippuvainen kuinka hyvin teet seinät. Laittaako jokaisen gyproc levyn ja koolausten väliin tukipuut. Tätä tuskin on monessakaan elementtitalossa(eikä kastellissa ole elementtien saumoja). Eli gyproccien taakse tulee jokaiseen väliin, jossa ei ole koolausta jostain paskalaudasta palaset, jotka pitää sen välin myös paremmin paikoillaan. Itse laitoin noita nurkkien kohdille, mutta en ihan koko taloon. Väliseiniin voi elementtitalossa vaikuttaa miten nuo haluaa tehdä. Itsellä ei ole ratkennut kun pari "päin sitä tehtyä saumaa" ne on korjattu jälkikäteen. ...

Saumojen oikea teko on ehdottomasti paperinauhalla ja koolaamattomiin kohtiin vahvike taakse. Ulkokulmat metallivahvistetulla paperinauhalla, niin pysyy hyvänä. Lisäksi ek gyprocista tehdyt seinät pysyy paremmin kuosissa kun paskagyprocista. Seinien ratkeilussa on monta tekijää ja kaikki pitäisi ottaa huomioon vertailtaessa eri taloja. Mutta yhtenäinen seinä(vaakakoolaus yhtäpuuta koko seinämatkalla) vs. elementeistä tehty niin näkisin teknisesti tuon yhtenäisen ratkaisun kuitenkin kestävämpänä ek gyprocilla ja tukipuilla tehtynä ei sitä enää paremmin voi paljoa tehdä.

No laitoin joka paikkaa kyllä nuo lisäkoolaukset. Nyt kun muistelen niin ne T-kohdat mistä halkeilee on sellaisia missä pystyä ei saat kiinnitettyä elementtiin muuta kuin ylhäältä ja alhaalta. Väliin laitettiin sitten massaa, mutta ei oikein näytä pitävän.

Mulle yksi kunnossapitohommissa 25 vuotta ollut kaveri sanoi että älä helvetissä laita paperia. Hän on kuulemma tehnyt vaikka kuinka paljon saumoja lasikuiduilla eikä vielä koskaan missään ole tullut mitään ongelmia. Pari saumaa kokeiltiin paperilla ja se oli hemmetiin vaikeeta ja epäonnistumisen riski oli huomattavasti suurempi. No vielä ei ole ainakaan tullut mitään ongelmia. Paperisaumojen kanssa onkin sitten enemmän probleemia, todennäköisesti meidän osaamattomuutta.
 
Millä Samo ja D.Yates on gyprokit saumanneet? Paperilla vai lasikuidulla? Eihän lämpötilankaan pitäisi vaikuttaa jos tavara asennetaan saman lämpöisenä (ja kuivana) kun sisälämpötila on? Ei tiedot riitä tekemään oikeita kysymyksiä, mutta joku syyhän tuohon täytyy olla (ja ratakaisu)?

Paperinauhalla ja jollain kipsikuralla, ei pysty muistamaan millä. Ammattimiehet oli vielä tekemässä, sillä helvetinkoneellaan ruuttasivat tasoitteet pitkin seiniä. Ja nimenomaan paperin piti olla parempaa, epäilen nyt että se oli tasoittajille helpompi tehdä.

Halkeilee:
- nurkat. Akryylimassalla ne alkujaan täytin, halkeilu johtunee siitä että nurkissa oli tasoitteet alla joita en rapsinut pois ennen massaa.
- ikkunoiden/ovien nurkat. Gyprocin ohjehan on että ei saisi olla nurkassa levysaumaa, vaan aukkojen yli pitäisi jatkaa ehjällä levyllä ja tehdä tarvittaessa jatko siihen auko päälle. Eivät ainakaan Finndomolla noudata kys ohjetta, enkä sitten noudattanut väliseinissä itsekään. Tosin väliseinissä auenneita saumoja taitaa olla vaan pari kappaletta.
Noissa ikkunoiden nurkissa on parissa kohtaa isompikin heitto tullut. Runkotolppa on elänyt sen verran että vääntänyt senttikaupalla kieroon. Seinät on kaikki ek:ta että ainakaan siitä ei ole kiinni.
- kipsilevyjen naulaukset on lisäksi eläneet. Tehtaalla ovat vetäneet liian pienikantaisilla nauloilla ja pahimmillaan pintapahvin läpi. Tosta seuraa se että naulankanta korkkaa itsensä tasoitteen läpi kun seinä elää. Tällaisia saumoja on parissa kohtaa talossa. Seiniin ruuvailtiin tehtaan jäljiltä pari pakettia ruuveja mutta huolellisemmin olisi pitänyt vielä tehdä. Hupelle vinkiksi että tarkista ihan joka saumasta että kipsilevy on tukevasti tolpissa kiinni, eikä myötää kun nojaat huolella seinää vasten. Missään nimessä pintapahvin läpi ei saa olla ruuveja/nauloja.
 
Paperinauhalla ja jollain kipsikuralla, ei pysty muistamaan millä. Ammattimiehet oli vielä tekemässä, sillä helvetinkoneellaan ruuttasivat tasoitteet pitkin seiniä. Ja nimenomaan paperin piti olla parempaa, epäilen nyt että se oli tasoittajille helpompi tehdä.

Halkeilee:
- nurkat. Akryylimassalla ne alkujaan täytin, halkeilu johtunee siitä että nurkissa oli tasoitteet alla joita en rapsinut pois ennen massaa.
- ikkunoiden/ovien nurkat. Gyprocin ohjehan on että ei saisi olla nurkassa levysaumaa, vaan aukkojen yli pitäisi jatkaa ehjällä levyllä ja tehdä tarvittaessa jatko siihen auko päälle. Eivät ainakaan Finndomolla noudata kys ohjetta, enkä sitten noudattanut väliseinissä itsekään. Tosin väliseinissä auenneita saumoja taitaa olla vaan pari kappaletta.
Noissa ikkunoiden nurkissa on parissa kohtaa isompikin heitto tullut. Runkotolppa on elänyt sen verran että vääntänyt senttikaupalla kieroon. Seinät on kaikki ek:ta että ainakaan siitä ei ole kiinni.
- kipsilevyjen naulaukset on lisäksi eläneet. Tehtaalla ovat vetäneet liian pienikantaisilla nauloilla ja pahimmillaan pintapahvin läpi. Tosta seuraa se että naulankanta korkkaa itsensä tasoitteen läpi kun seinä elää. Tällaisia saumoja on parissa kohtaa talossa. Seiniin ruuvailtiin tehtaan jäljiltä pari pakettia ruuveja mutta huolellisemmin olisi pitänyt vielä tehdä. Hupelle vinkiksi että tarkista ihan joka saumasta että kipsilevy on tukevasti tolpissa kiinni, eikä myötää kun nojaat huolella seinää vasten. Missään nimessä pintapahvin läpi ei saa olla ruuveja/nauloja.

Kipsilevyjen naulaukset? Onko tämä talotehtaan suositus vai timpuriporukan säveltämä? Itse olen aina laittanut levyt ruuvilla kiinni ja käyttänyt laudan pätkiä levyjen saumoissa(koolauksien välissä). Levyjen saumoihin paperi ja kittiä, nurkkiin akryylikittiä. Ei ole halkeamia ollut.
 
Onko kokemusta miten helpolla rakennusvalvonta antaa aloittaa anturan teko ennenkuin lupapäätös on tullut? Menee sitten perkele pitkäksi meillä tämä. Ei liiku käytännössä mihinkään ennenkuin saa tallin kuvat myös sinne valvontaan. Sitten vielä kuulemma käsittelevät sitä 3-4 viikkoa. Eli jos odotellaan tässä kädet munissa lupaa reilun kuukauden verran, niin eipä tartte perustuksia sitten edes tehdä ennenkuin joskus ensi keväänä. Eli se sitten viivästyttää pakettitoimitusta 4-5 kk ja saa sitten maksaa tuon kertaa 700 euroa vuokraa ihan huvikseen ylimääräistä.

Tietty niitä perustuksiakin voi varmaan talvella tehdä? Vaan miten tuo käytännössä onnistuu? Vitulliset huput yli ja PÖ-lämmittimet pöhisemään vai?

Tuntuu että ne pikku perkeleet vetkuttaa siellä valvonnassa näitä tahallaan. Aina joku saatanan väritysmalli tai muu pitää vielä saada ja silleen vähän ivalliseen sävyyn niitä pyytävät. Kun soitat ja kysyt ennakkoon, mitä tarvitaan, ei kukaan mainitte tuollaisista mitään....

Täytyy vissiin vetää perustukset sitten ilman lupia jos ei muuten. Mitä tosta voi pahimmillaan tulla?
 
ainakin täällä saa alottaa valamisen, jos ottaa luvan takaussopimuksell vai mikä hitto se nyt oli. maksaa joitain satasia lisää. periaatteessa voi ostaa sen 14vrk pois mikä pitää lupaa seisottaa, ennenkun se on päätöksen jälkeen lainvoimainen.
 
Tietty niitä perustuksiakin voi varmaan talvella tehdä? Vaan miten tuo käytännössä onnistuu? Vitulliset huput yli ja PÖ-lämmittimet pöhisemään vai?

Itse olen ollut valamassa anturoita talvella. Valun jälkeen pressut päälle ja kuumailmapuhaltimet pressujen alle. Paljon ylimääräistä työtä tuo vaatii, ja maksaa kai noitten puhaltimien ja pressujen vuokrauskin jonkun verran..
 
ainakin täällä saa alottaa valamisen, jos ottaa luvan takaussopimuksell vai mikä hitto se nyt oli. maksaa joitain satasia lisää. periaatteessa voi ostaa sen 14vrk pois mikä pitää lupaa seisottaa, ennenkun se on päätöksen jälkeen lainvoimainen.

Joo, tuo pitää nyt ainakin ottaa. Ei vaan paljon lämmitä jos nyt menee vielä ainakin 4 viikkoa että saa koko luvan. Menee talvipuuhasteluksi sitten.

Itse olen ollut valamassa anturoita talvella. Valun jälkeen pressut päälle ja kuumailmapuhaltimet pressujen alle. Paljon ylimääräistä työtä tuo vaatii, ja maksaa kai noitten puhaltimien ja pressujen vuokrauskin jonkun verran..

Joo, kyllähän tuo onnistuu. Eikä valu varmaan ongelma olekkaan, mutta sokkeli oli tarkoitus tehdä harkoista muuraamallla. Ei taida ihan niin simppeli homma olla tuo muurailu talvella? Laastit itsessään saa pakkastavarana, mutta jos harkot on jääkylmiä, ei paljon pakkaslaastit auta. Tietty sitten varmaan vaihtoehto tehdä valuharkoillakin.

Jos pakettitoimitus myöhästyy vaikkapa 4 kk, maksaa tuo vuokrina 2800 euroa. En tiedä sitten laittaako talotehdas sanktioita jos toimitusta siirtää? Ehkä ei voi, kun niiden kuvatkaan ei tullut ihan ajoissa. Eli tuosta varmaan pääsee neuvottelemalla sopuun.

Jotenkin tuntus siltä, etten ala talvella noita perustuksia tekemään. No saapahan nyt ainakin sorat tuoho paikalleen. Täytyy sitten tehdä lankuista ja pressuista tuohon vähän suojaa niin ei pääse kovasti vettä menemään tuohon pohjalle. Pääsee sit keväällä tekeen perustuksia heti kun säät sallii. Tulee vaan sitten lisää kustannuksia kun pitää tuota pihaa rakentaa niin että kestää sen elementtinosturin. Routa-aikaan ei olisi tuotakaan ongelmaa. Se meidän "takapiha" on aika pehmeessä kunnossa jo nyt, saati sitten keväällä.

En tiedä mitä tekisi, mutta vittumaiseksi menee jokatapauksessa.
 
Mitä talotehdas suosittelee muovisaumojen tiivistämisestä, entäs vastaavamestari? Kyllä kait noissa elementeissä on villa välissä ja ne on huolellisesti jo ruuvattu/naulattu toisiinsa? Jos nyt meinaat kaikki saumat ottaa auki, niin muovin teippaaminen on hyvä vaihtoehto.
Eiköhän rakennesuunnittelija olisi piirtänyt vanerit sisäseiniin jos ne olisi tarpeelliset...

Talotehdas sanoo tietenkin että saumat ovat tiiviitä, eikä niitä tarvitse tiivistää tai liittää toisiinsa.

Siis elementit tulivat 12:na suurikokoisena elementtinä. Elementit ovat siis 30,60,90 ja 120cm leveitä robotin kasaamia pienelementtejä joissa on gyproc ja höyrysulku valmiina. Eli ulkosauma, koolaukset, höyrysulkusauma ja gyproc-sauma on pahimmissa paikoissa jokainen aina 30cm välein. Elementtien väliin pistetään villakaistale ja ne naulataan laudalla ylhäältä ja alhaalta toisiinsa kiinni. Muovi on puskusaumassa/limittäin jotenkin siellä välissä ja lipareet on leikattu puukolla pois, eli ne on käännetty gyprocin saumaan.

Ongelmanahan tuossa on puun eläminen ja kun koko talo koostuu 74:stä legopalikasta, tuota elämistä on odotettavissa verrattain paljon. Tällöin myös mahdollisesti tällä hetkellä tiivis höyrysulku ei olekaan enää tiivis kun puu kutistuu ja sauma aukeaa. Tämän vuoksi höyrysulku on korvattava uudella, jolloin koko seinäpinnasta saadaan käytännössä täysin saumaton, mikäli höyrysulkumuovia on tarpeeksi pitkä rulla. Tämän lisäksi ajattelin ruuvata pienelementit toisiinsa koolauksistaan kiinni, jotta eläminen vähentyy sekä jäykistää rakenteen vanerilevyllä + EK Gyprocilla. Tuolloin tuosta tulee käytännössä tilaamamme suurelementtitalo.

13ke on tuohon varattu rahaa, sen pitäisi riittää (sen verran on maksamatta viimeistä erää talotehtaalle).

Allaolevassa kuvassa nähdään mitä tarkoitan, eli elementit vasemmalta oikealle:

120,60,60,30,90cm leveinä:

P1020681.jpg


Jokainen gyproc-levy tarkoittaa omaa erillistä seinäelementtiä, myös siis 30cm soirot.
 
Timba: 3 - 4 viikkoa on aika nopea toimitus JKL:n rakennusvalvonnalta. Varmaan syksyn tullen ruuhkat helpottuu. Me odoteltiin autotallin lupaa 9 viikkoa, mutta onneksi oli kevätryysis tiedossa ja hakemus ajoissa sisällä. Ei siellä tosiaankaan kiirettä pidetä.
 
Timba: 3 - 4 viikkoa on aika nopea toimitus JKL:n rakennusvalvonnalta. Varmaan syksyn tullen ruuhkat helpottuu. Me odoteltiin autotallin lupaa 9 viikkoa, mutta onneksi oli kevätryysis tiedossa ja hakemus ajoissa sisällä. Ei siellä tosiaankaan kiirettä pidetä.

Niin, tuo oli arvio ja se aika alkaa juokseen vasta kun ovat keksineet mitä kaikkea lisälappua sinne pitää vielä toimittaa. Ensin se virkailija juoksuttaa muutamaan kertaan ja sitten käsittelijä uudelleen. Oikeasti olisi kiva tietää että mihin hittoon ne saa tuon ajan tuolla kupattua? Meilläkin kun on suunnittelutarveratkaisu haettu ja saatu tuolle projektille. Ja kun tuolla ei ole edes mitään kaavamääräyksiä siitä minkälainen talon pitäisi olla.

Alkaa oleen sellanen fiilis että tehdään nyt nuo sorapatkat valmiiksi salaojineen ja vedetään koko roska huppuun odottamaan kevättä. Paskaakos tässä voi jos koko lokakuu menee munia räplätessä. Marraskuussa on jo täys talvi! Tuohon pitäisi sitten ottaa jo joku firma tekeen tuo koko homma, olisivat sitten (ehkä) vastuussa siitä että ne on tehty kunnolla. Itse kun alkaa tuusaamaan niin tulee vielä kalliit perustukset. Sitten ei enää talotoimitusta ilmatteeks siirrellä kun talo on linjalla menossa.

Pitäs jo varmaan tonne vitutusketjuun kirjottaa, sen verran on perkelettä ilmassa taas. Pitihän se arvata että tämä menee näin. Fiilis oli jo ennenkuin kaivinkone tuli että pitäskö siirtää koko roska. No toisaalta tuossa on sitten ajettu sorarallit, eli vois kelirikkoaikaan tehdä perustuksia kun nuo nyt ei raskaiden kuormien liikuttelua vaadi. Itse elementtitoimitusta nyt ei uskalla ottaa kun jonnekin kesäkuulle sitten, saa vielä korjata sen tien kaupanpäälle, taitaa nuo elementtirekat jotain 40-50 tonnia painaa heittämällä?

Vituttaa kyllä aika huolella. Kun ei tuota varmaan mikään mahti maailmassa nopeutakkaan...
 
Huppe: tervetuloa talonrakentajan maailmaan. Oikeesti voisin sanoa, et toi on vasta 1/10 mitä koko projektissa hatutuspisteitä tulee. Jos edes sitäkään. Oota kun jokin menee kunnolla mönkään. Vesijohtojen paineistustesti vituiksi ja putket aukeaa ja johdot ei liikukaan putkissa ja osa vedestä runkorakenteissa. Ilmanvaihtokoneen paikka ei olekaan siellä missä pitäisi tai sähkömies unohti vetää kiukaalle oikean kaapelin. Ammuit naulan paikkaan mihin ei olisi kuulunut. Huomaat sinistymistä kattotuoleissa. Kattoa paneloidessa huomaat, että katto lingertääkin joka kohdasta. Gyprocsaumat aukeaa jo rakentamisaikana. Tai laatoitettu pesutila korkkaakin jostain syystä laattoja irti ja kukaan ei tiedä miksi, lattiavalajien "piti olla taitavia". Ilmanvaihtofirma meni konkkaan juuri kun piti asentaa ilmanvaihtokone, sulakkeet palavat ja mistään ei löydy vikaa, vettä tulee ilmanvaihtoputkista ja tämänkään syytä ei kukaan tiedä.

Normiarkea rakentajalla. Onneksi suurinosa noista ei ollut omia kokemuksia. Minä vain ammuin sen naulan sinne mihin ei olisi kuulunut:). Oikeastaan 2 kertaa. Toisella meni 1 sentin päähän vesijohdosta ja toisella keskelle sähköjohtoa. Toinen aiheutti unettomia öitä ennenkun sai varmistuksen, että ei osunut. Toinen poltti 1/3 koko talon sulakkeista ja pääkeskukselta sinetin takaa sähkölaitoksen sulakkeen. Se oli siis napakymppi ja seivästin täydellisti sähköjohdon.
 
huppe,

ootko jo miten reklamoinu talotehtaalle esim. siitä, että talo on kasattu 70+ elementistä? mitä vastasivat?
 
Back
Ylös Bottom