Kaikki kyykkykysymykset

Meta title: 🔥 Kaikki kyykkykysymykset yksiin kansiin 🔥

Meta description: Räjäytä pohkeet ja pakarat uuteen leveliin! Tässä ketjussa puretaan jokainen kyykkyongelma, tekniikkapulma ja varustevinkki.


Varpaiden kipristämisestä en tiedä, mutta mua ainakin fysioterapeutti neuvoi nostamaan varpaat ylös painon pitämiseksi kantapäillä. Kyykyssä (samoin kuin mavessa) paino pitäisi aina olla kantapäillä. Jos paino kippaa päkiöille, kehon painopiste siirtyy eteenpäin ja siitä voi seurata polvi- tai selkäkipuja. Ja vaikka kipuja ei tulisi (joidenkin kroppa kestää paremmin tekniikkavirheitä), niin ainakaan liikerata ei ole silloin enää puhdas.
 
Pahoittelen faktaa, että kirjoitan tähän ketjuun niin usein, mutta maastaveto on liike, jossa minulla on eniten ongelmia techniiqan kanssa. Tänään mulla tuli jonkunlainen noidannuoli perseeseen vasemmalle puolelle, kun tein maastavetoa. Se on edelleen kipeä, ja sattuu siis kun kumartuu esim alas samaan tapaan kuin mavessa. Onko se vaarallista? Epäilen, että pääsyy tähän on se, että tein ristiotetta tällä kertaa eri päin kuin mitä olen normaalisti tottunut tekemään. Kenties selän lihakset eivät ole tottuneet rasitukseen näin päin. Tuntuu, että siinä kovimmassa sarjassa ei ikinä pysty pitää tekniikkaa 100% kunnossa. Kuinka leveällä otteella käsiä pitäisi pitää? Pidän normaalisti käsiä n. 3cm leveämmällä kuin karhennuksen reuna, mutta kädet hinkkaavat hankalasti jalkoja vasten tällöin.

Tuohon SJMV-keskusteluun liittyen: esim. Mark Rippetoen Starting Strength -kirjassa käytetään polviin asti tehtävästä ja yläasennosta alkavasta liikkeestä nimeä: "Romanian deadlift." "Stiff-legged deadlift" taas on se liike, joka alkaa tanko lattiassa, ja tanko nostetaan suorin jaloin sieltä ylös.
 
Pahoittelen faktaa, että kirjoitan tähän ketjuun niin usein, mutta maastaveto on liike, jossa minulla on eniten ongelmia techniiqan kanssa. Tänään mulla tuli jonkunlainen noidannuoli perseeseen vasemmalle puolelle, kun tein maastavetoa. Se on edelleen kipeä, ja sattuu siis kun kumartuu esim alas samaan tapaan kuin mavessa. Onko se vaarallista? Epäilen, että pääsyy tähän on se, että tein ristiotetta tällä kertaa eri päin kuin mitä olen normaalisti tottunut tekemään. Kenties selän lihakset eivät ole tottuneet rasitukseen näin päin. Tuntuu, että siinä kovimmassa sarjassa ei ikinä pysty pitää tekniikkaa 100% kunnossa. Kuinka leveällä otteella käsiä pitäisi pitää? Pidän normaalisti käsiä n. 3cm leveämmällä kuin karhennuksen reuna, mutta kädet hinkkaavat hankalasti jalkoja vasten tällöin.

Tuohon SJMV-keskusteluun liittyen: esim. Mark Rippetoen Starting Strength -kirjassa käytetään polviin asti tehtävästä ja yläasennosta alkavasta liikkeestä nimeä: "Romanian deadlift." "Stiff-legged deadlift" taas on se liike, joka alkaa tanko lattiassa, ja tanko nostetaan suorin jaloin sieltä ylös.

kyllä ne kädet mielestäni kuuluu olla ihan siinä jalkojen vieressä. Itsellä ne on aikalailla kiinni jaloissa.
 
Mohiz. Kuten jo monesti on todettu, tulee sitä ristiotetta vaihdella!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
 
Todellakin kannattaa. En tiedä että johtuuko siitä että pitkän aikaa tein sillä samanlaisella ristiotteella, mutta kyynärvarret ja epäkkäät on mulla selvästi erinäköiset.. Nykyään tulee vaihdeltua aina. Jostakin myös luin että tuolla on roolinsa selkäkivuissa, ja ihan järkeenkäyvältä mielestäni kuulostaa.
 
Mohiz. Kuten jo monesti on todettu, tulee sitä ristiotetta vaihdella!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

No siis neuvostahan juuri otin vaarin ja tein eri otteella; tulos: selkä (tai no takapuolen yläosa) kipeäksi. Tein kyllä sarjan loppuun, mutta nyt tekee kipeää kumartua alas ilman painoakin. Mutta yritetään ensi kerralla uudestaan paremmalla onnella. Vai olisiko ehkä fiksua tehdä myötäotteella remmien kanssa?
 
No siis neuvostahan juuri otin vaarin ja tein eri otteella; tulos: selkä (tai no takapuolen yläosa) kipeäksi. Tein kyllä sarjan loppuun, mutta nyt tekee kipeää kumartua alas ilman painoakin. Mutta yritetään ensi kerralla uudestaan paremmalla onnella. Vai olisiko ehkä fiksua tehdä myötäotteella remmien kanssa?

Jos haluat rasituksen tulevan tasaisesti niin opettele vetämään myötäotteella. Siten saat myös hyvät näppivoimat. Siinä tyylissä voi myös käyttää sormilukkoa, jossa peukalo tulee etu- ja keskisormen väliin. Ihan kaikista kovimmat sarjat voit kuitenkin vetää ristiotteella.
 
Jokainenhan tietenkin taaplaa tyylillään, mutta itse harvoin näen SJMV:tä tehtynä ns. loppuun saakka alas eli painon koskettamista lattiaan. Eihän toki tällöin enää ole kyseessä suorinjaloinMaastaveto ;) mutta mutta.

Joku viisampi voisikin hieman kertoa ko. tekniikoiden eroavaisuuksista. Omilla hujopinkintuilla ainakin tuntuisi mahdottomuudelta saada oikeasti vähänkään isommat raudat takaisin ylös painojen kuolettamisen jälkeen?

Siis, jos nimi on maastaveto niin miten kiekkojen lattiaan vieminen muuttaa koko nimen ideologiaa?

Jos niitä ei saa lattiasta ylös niin kyse on voimanpuutteesta.
Suurin osa saa lattiasta enemmän suorinjaloin vedettynä, koska eivät osaa käyttää etureisiä oikein vedossa.

Mutta se riittää vain niin pitkälle.

Uskokaa vaan nyt hyvällä ihmiset että se rauta kannattaa kuolettaa jokaisen toiston jälkeen. Jo lämmittelysarjoista lähtien

Kuolleeseen rautaa ei keräänny hermoston tekemää efektiä joka syntyy kun tehdään äkillinen suunnanmuutos. Se on yksi syy miksi lattialta ei välttämättä saa niin paljoa kuin polvien alta.
 
Siis, jos nimi on maastaveto niin miten kiekkojen lattiaan vieminen muuttaa koko nimen ideologiaa?

Jos niitä ei saa lattiasta ylös niin kyse on voimanpuutteesta.
Suurin osa saa lattiasta enemmän suorinjaloin vedettynä, koska eivät osaa käyttää etureisiä oikein vedossa.

Mutta se riittää vain niin pitkälle.

Uskokaa vaan nyt hyvällä ihmiset että se rauta kannattaa kuolettaa jokaisen toiston jälkeen. Jo lämmittelysarjoista lähtien

Kuolleeseen rautaa ei keräänny hermoston tekemää efektiä joka syntyy kun tehdään äkillinen suunnanmuutos. Se on yksi syy miksi lattialta ei välttämättä saa niin paljoa kuin polvien alta.

ymmärtääkseni crichton puhuu sjmv:stä eikä maastavedosta.
 
Siis, jos nimi on maastaveto niin miten kiekkojen lattiaan vieminen muuttaa koko nimen ideologiaa?

Jos niitä ei saa lattiasta ylös niin kyse on voimanpuutteesta.
Suurin osa saa lattiasta enemmän suorinjaloin vedettynä, koska eivät osaa käyttää etureisiä oikein vedossa.

Mutta se riittää vain niin pitkälle.

Uskokaa vaan nyt hyvällä ihmiset että se rauta kannattaa kuolettaa jokaisen toiston jälkeen. Jo lämmittelysarjoista lähtien

Kuolleeseen rautaa ei keräänny hermoston tekemää efektiä joka syntyy kun tehdään äkillinen suunnanmuutos. Se on yksi syy miksi lattialta ei välttämättä saa niin paljoa kuin polvien alta.

Pomppu on varmaan lähes aina huono tapa mavettaa, mutta ei kuoletus ole aina tarpeellinen. Itse vain hipaisen maata ja toistojen välissä lepään suorin jaloin tankoa käsistä roikottaen. Kuolettaen tulee varmaan ytyä siihen irroitukseen, mutta onko moinen bodauksessa järkevää? Epäilen. Miettikää esim. kyykkyä: ei siinä lasketa tankoa joka toistolla varmistusraudoille ja ponnisteta siitä sitten ylös. Jos kyykky olisi kilpailussa sellainen, että tanko on raudoilla ja siitä pitää kyykätä ylös, niin sitten sitä varmaan tehtäisiin raudoilta, mutta koska kyykky aloitetaan suorilta jaloilta eikä tankoa lasketa alhaalla lepäämään, niin ei sitä sitten toistoissakaan jätetä raudoille. Sama bodyhommissa: koska tavoitteena on saada massaa, ei parantaa irroitusta, toistot tehdään levotta. Omia mietteitä vain :P
 
pompauttaminen on eri asia kuin kuoletus.

On on, mutta tarkoitin sitä että kun raudat maassa käy, niin ne joko kuolee tai pomppaa. Eli rautojen maassapitoajalla/-tavalla ei sinällään ole merkitystä, kunhan uusi veto lähtee taas nollista. Hipaisukin voi riittää.
 
On on, mutta tarkoitin sitä että kun raudat maassa käy, niin ne joko kuolee tai pomppaa. Eli rautojen maassapitoajalla/-tavalla ei sinällään ole merkitystä, kunhan uusi veto lähtee taas nollista. Hipaisukin voi riittää.

Mutta eikö pomppu tarkoita sitä että hyödynnetään sitä painojen pomppaamista ylös? Itse kun mavetan niin painot todellakin vain hipaisevat maata, mikä tarkoittaa, etteivät ne todellakaan ota mitään pomppua. Käytän rautaa maassa vain merkkinä siitä, että liikerata on riittävä. Voisikin ruveta vetämään korokkeelta niin, että ei edes hipaise maata. Tosin enpä tiedä onko tuolle tarvetta, kun ei hipaistaessa kuitenkaan tapahdu kumpaakaan, ei kuolettamista eikä pomppua.
 
On on, mutta tarkoitin sitä että kun raudat maassa käy, niin ne joko kuolee tai pomppaa. Eli rautojen maassapitoajalla/-tavalla ei sinällään ole merkitystä, kunhan uusi veto lähtee taas nollista. Hipaisukin voi riittää.

Miten veto voi lähteä nollista jos rauta vain hipaisee maata?
Kuollut tarkoittaa sitä että se ei liiku mihinkään ilman ulkoista voimaa.
Itsekin pidän rautoja maassa 1-2s kun kiristän uudelleen ja otan happea jos teen sarjaa.
 
Back
Ylös Bottom