Ravinto-osion yleiset kysymykset. Yksinkertaiset nopeat kysymykset tänne

[ysikymppinen]

Ja mähän selitin jo, miksi raffinoitua viljaa ei kannata syödä. Lue. Asia ei ole merkityksetön.

Onko jotain tutkimusta/tieteellistä tukemassa väitettäsi? Tai pikemminkin kumoamassa väitettäni - kohtuullisissa määrin merkityksetön seikka, jos suojaravinteita saa tarpeeksi.

Edellisten lähteiden luotettavuus oli melko heikkoa.

Selitit vain, että se aiheuttaa turvotusta, ärtyneisyyttä ja päänsärkyä. Lähde ja perusteet puuttuivat. Söinpäs paljon raffinoitua viljaa eikä tullut päänsärkyä, ärtyneisyyttä eikä turvotusta.

Kysy asiaa ravintoasiantuntijalta.

Voivat sanoa mitä vain, mutta ilman tieteellistä perustaa heidän väitteensä ovat merkityksettömiä. Ravintoasiantuntija on vielä melko suhteellinen käsite.

Raffinoitu vilja aiheuttaa suurelle osalle kansaa erilaisia ongelmia kehon kanssa, piste.

Kohtuullisissa määrin? Lähde?

Pullaleipä viikossa ei kaada ketään, mutta viipale päivässä viiden vuoden ajan saattaa.

No niin. Paljon lähempänä totuutta.

Am J Clin Nutr. 2008 Jan;87(1):79-90.
The effects of a whole grain-enriched hypocaloric diet on cardiovascular disease risk factors in men and women with metabolic syndrome.

Katcher HI, Legro RS, Kunselman AR, Gillies PJ, Demers LM, Bagshaw DM, Kris-Etherton PM.

The Huck Institutes of the Life Sciences, Department of Nutritional Sciences, Core Endocrine Laboratory, Pennsylvania State University, University Park 16802, USA.

BACKGROUND: Whole-grain foods are associated in observational studies with a lower body mass index and lower cardiovascular disease (CVD) risk. However, few clinical trials have tested whether incorporating whole grains into a hypocaloric diet increases weight loss and improves CVD risk factors. OBJECTIVE: The aim of this study was to determine whether including whole-grain foods in a hypocaloric (reduced by 500 kcal/d) diet enhances weight loss and improves CVD risk factors. DESIGN: Obese adults (25 M, 25 F) with metabolic syndrome were randomly assigned to receive dietary advice either to avoid whole-grain foods or to obtain all of their grain servings from whole grains for 12 wk. All participants were given the same dietary advice in other respects for weight loss. RESULTS: Body weight, waist circumference, and percentage body fat decreased significantly (P<0.001) in both groups over the study period, but there was a significantly (P=0.03) greater decrease in percentage body fat in the abdominal region in the whole-grain group than in the refined-grain group. C-reactive protein (CRP) decreased 38% in the whole-grain group independent of weight loss but was unchanged in the refined-grain group (P=0.01 for group x time interaction). Total, LDL, and HDL cholesterol decreased in both diet groups (P<0.05). Dietary fiber and magnesium intakes increased in the whole-grain but not the refined-grain group (P=0.007 and P<0.001, respectively, for group x time interaction). CONCLUSIONS: Both hypocaloric diets were effective means of improving CVD risk factors with moderate weight loss. There were significantly (P<0.05) greater decreases in CRP and percentage body fat in the abdominal region in participants consuming whole grains than in those consuming refined grains.

OMG. Raffinoitu vilja ei ollut haitallinen sydän - ja verisuonitautien tekijöille.

Ann Nutr Metab. 2007;51(2):163-71. Epub 2007 May 29.
Hormonal responses to a fast-food meal compared with nutritionally comparable meals of different composition.

Bray GA, Most M, Rood J, Redmann S, Smith SR.

Pennington Biomedical Research Center, Baton Rouge, LA, USA. brayga@pbrc.edu

BACKGROUND: Fast food is consumed in large quantities each day. Whether there are differences in the acute metabolic response to these meals as compared to 'healthy' meals with similar composition is unknown. DESIGN: Three-way crossover. METHODS: Six overweight men were given a standard breakfast at 8:00 a.m. on each of 3 occasions, followed by 1 of 3 lunches at noon. The 3 lunches included: (1) a fast-food meal consisting of a burger, French fries and root beer sweetened with high fructose corn syrup; (2) an organic beef meal prepared with organic foods and a root beer containing sucrose, and (3) a turkey meal consisting of a turkey sandwich and granola made with organic foods and an organic orange juice. Glucose, insulin, free fatty acids, ghrelin, leptin, triglycerides, LDL-cholesterol and HDL-cholesterol were measured at 30-min intervals over 6 h. Salivary cortisol was measured after lunch. RESULTS: Total fat, protein and energy content were similar in the 3 meals, but the fatty acid content differed. The fast-food meal had more myristic (C14:0), palmitic (C16:0), stearic (C18:0) and trans fatty acids (C18:1) than the other 2 meals. The pattern of nutrient and hormonal response was similar for a given subject to each of the 3 meals. The only statistically significant acute difference observed was a decrease in the AUC of LDL cholesterol after the organic beef meal relative to that for the other two meals. Other metabolic responses were not different. CONCLUSION: LDL-cholesterol decreased more with the organic beef meal which had lesser amounts of saturated and trans fatty acids than in the fast-food beef meal. Copyright 2007 S. Karger AG, Basel.

Melkein isokalorisen ja samanlaisen makroravinnejakauman sisältävien aterioiden hormonaaliset ja metaboliset erot eivät olleet merkittäviä.

[Comparison of the nutritional value between brown rice and white rice]

[Article in Portuguese]

Callegaro Mda D, Tirapegui J.

Departamento de Tecnologia e Ciência dos Alimentos-CCR-Universidade Federal de Santa Maria, RS.

Cereals are considered an important source of nutrients both in human and animal nourishment. In this paper nutritional value of brown rice is compared to that of white rice in relation to nutrients. Results show that despite higher nutrients contents of brown rice compared to white rice, experimental datas does not provide evidence that the brown rice diet is better than the diet based on white rice. Possible antinutricional factors present in brown rice have adverse effects on bioavailability of this cereal nutrients.

U si? Tumma riisi ei ole parempaa kuin valkoinen riisi.

Weight loss on an energy-restricted, low-fat, sugar-containing diet in overweight sedentary men.

Drummond S, Dixon K, Griffin J, De Looy A.

Centre for Nutrition and Food Research Queen Margaret University College EH12 8TS Edinburgh, UK. sdrummond@qmuc.ac.uk

With the increasing prevalence of obesity in the United Kingdom, the search for an effective weight reducing diet is a priority in helping to reverse this trend. A 12-week dietary intervention study was carried out to test the effectiveness of an energy-restricted, low-fat, sugar-containing diet on weight loss in sedentary overweight men. The study also aimed to assess eating behaviour, to measure change in attitude towards sugar-containing foods and to measure the impact of the study on perceived quality of life. Subjects were recruited from three UK cities; Edinburgh, Birmingham and London. Seventy-six men, aged between 25 and 60 years, completed the study. Baseline diets were assessed by a 7-day diet diary. Compliance to the subsequent dietary advice was measured on four occasions post intervention, by 4-day diaries. Measures of body weight status were also monitored. Eating behaviour, attitudes towards sugar-containing foods and quality of life were assessed by questionnaire. Significant reductions in body weight (5.2%), body fat (11.2%) and waist:hip ratio (3%) were observed following reported dietary changes that included a reduction in reported energy intake of 3.2 MJ/day (770 kcal/day), a reduction in the percent energy from fat (from 38.1% to 26.2%), an increase in the percent energy from total carbohydrate (from 44.4% to 54%) and from protein (from 17.3% to 20.6%). Subjects scored relatively highly for dietary restraint and emotional eating, and were strongly influenced by external eating cues. On completion of the 12-week study, subjects had a more positive attitude towards sugar-containing foods and perceived an improved quality of life. It is concluded, therefore, that including sugar-containing foods in a weight-reducing diet may be an effective strategy to achieve a palatable, low-fat, high-carbohydrate diet, which promotes weight loss in overweight individuals.

Kappas vain, sokeripitoisesta dieetistä oli jopa apua.

Am J Clin Nutr. 1997 Apr;65(4):908-15.
Metabolic and behavioral effects of a high-sucrose diet during weight loss.

Surwit RS, Feinglos MN, McCaskill CC, Clay SL, Babyak MA, Brownlow BS, Plaisted CS, Lin PH.

Department of Psychiatry and Behavioral Sciences, Duke University Medical Center, Durham, NC 27710, USA. surwi001@mc.duke.edu

Comment in:

* Am J Clin Nutr. 1998 Jan;67(1):150-1.

In response to evidence linking obesity and high amounts of dietary fat, the food industry has developed numerous reduced-fat and nonfat food items. These items frequently derive a relatively large percentage of their energy from sugars and the effect of these sugars on weight regulation is not well known. We studied the comparative effects of high- and low-sucrose, low-fat, hypoenergetic diets on a variety of metabolic and behavioral indexes in a 6-wk weight-loss program. Both diets contained approximately 4606 kJ energy/d with 11% of energy as fat, 19% as protein, and 71% as carbohydrate. The high-sucrose diet contained 43% of the total daily energy intake as sucrose; the low-sucrose diet contained 4% of the total daily energy intake as sucrose. Twenty women aged 40.6 +/- 8.2 y (mean +/- SD) with a body mass index (in kg/m2) of 35.93 +/- 4.8 consumed the high-sucrose diet; 22 women aged 40.3 +/- 7.3 y with a body mass index of 34.93 +/- 4.4 consumed the low-sucrose diet. Mixed-design analysis of variance showed a main effect of time (P < 0.01), with both diet groups showing decreases in weight, blood pressure, resting energy expenditure, percentage body fat, free triiodothyronine (FT3), urinary norepinephrine, and plasma lipids. Small but significant interactions were found between group and time in total cholesterol (P = 0.009) and low-density lipoprotein (LDL) (P = 0.01). Both groups showed decreases in depression, hunger, and negative mood, and increases in vigilance and positive mood with time (P < 0.01). Results showed that a high sucrose content in a hypoenergetic, low-fat diet did not adversely affect weight loss, metabolism, plasma lipids, or emotional affect.

Wat!! Dieetti joka siälsi peräti 43% kokonaiskaloreista sokeria ei ollut haitallinen painonpudotukselle, aineenvaihdunnalle, veriarvoille tai mielialalle/tunne-elämälle or whatever. Sotii hieman väitteitäsi vastaan eikö?

Effect of eucaloric high- and low-sucrose diets with identical macronutrient profile on insulin resistance and vascular risk: a randomized controlled trial.

Black RN, Spence M, McMahon RO, Cuskelly GJ, Ennis CN, McCance DR, Young IS, Bell PM, Hunter SJ.

Regional Centre for Endocrinology and Diabetes, Royal Victoria Hospital, Grosvenor Road, Belfast, U.K.

The long-term impact of dietary carbohydrate type, in particular sucrose, on insulin resistance and the development of diabetes and atherosclerosis is not established. Current guidelines for the healthy population advise restriction of sucrose intake. We investigated the effect of high- versus low-sucrose diet (25 vs. 10%, respectively, of total energy intake) in 13 healthy subjects aged 33 +/- 3 years (mean +/- SE), BMI 26.6 +/- 0.9 kg/m(2), in a randomized crossover design with sequential 6-week dietary interventions separated by a 4-week washout. Weight maintenance, eucaloric diets with identical macronutrient profiles and fiber content were designed. All food was weighed and distributed. Insulin action was assessed using a two-step euglycemic clamp; glycemic profiles were assessed by the continuous glucose monitoring system and vascular compliance by pulse-wave analysis. There was no change in weight across the study. Peripheral glucose uptake and suppression of endogenous glucose production were similar after each diet. Glycemic profiles and measures of vascular compliance did not change. A rise in total and LDL cholesterol was observed. In this study, a high-sucrose intake as part of an eucaloric, weight-maintaining diet had no detrimental effect on insulin sensitivity, glycemic profiles, or measures of vascular compliance in healthy nondiabetic subjects.

Vaikka korkeasokerinen dieetti sisälsi kokonaiskaloreista peräti neljäsosan sokereita, se ei ollut siitä huolimatta haitallisempi insuliiniherkkyydelle, glykeemia-arvoille tai verisuonitautiarvoille kuin dieetti, joka sisälsi saman verran sokeria kuin mitä useimmat ravitsemusasiantuntijat suosittelevat tai pitävät kohtuullisena.

Luuletko todella, että jos päivän suojaravinnetavoitteet on saavutettu, raffinoidulla viljalla on suurta merkitystä? Ja aiemmin mainitsemissa ruoissa on ravinteita, vaikka kaikkia ei yhtä paljon kuin täysjyvätuotteissa. Tarkoittaako tämä, että pitää aina syödä vain ruokaa, joissa on ravinteita koska muuten niistä on haittaa? EI. Mikä on se vaikutusmekanismi, joka tekisi noista tuotteista niin paljon huonomman, että niitä ei saisi syödä. Olettaen, ettö mistään suojaravinteesta ei tule puutetta, miksi/miten niistä olisi haittaa? Ja ennen kaikkea, miksi tiede ei tue kantaasi?

 

[ysikymppinen]

ravintorikkaampaa kuin peruna?
(eikös taysjyvä kuitenkin ylläpidä kylläisyyttä pidempään)

Näin on.

Tiesitkö, että perunan kylläisyysindeksi on paljon suurempi kuin täysjyvän - http://www.mendosa.com/satiety.htm

 

[jageeee]

....

Kyllä tämä mies se vaan jaksaa etsiä ja lueskella tutkimuksia, ei voi kun hattua nostaa!
Eiköhän olis VIPIN paikka tälle herralle, sen verran vaivaa kuitenkin nähnyt tällä foorumilla...

 

[ojr]

Paljonkohan kebabbiloiden kebabissa on suunnilleen kaloreita/100g?

 

[pakkiis]

E: Oma kyssäri: Mulla on vihreäteeuute-kapseleita joiden annostusohje on 1kpl päivässä ja yks tabu sisältää 315mg vihreäteeuutetta. Kannattaako tai onko extrahyötyä vetää kenties enemmänkin kuin tuo vähäinen 1kpl päivässä, vaikka dieetillä?

Ite syön 1 kpl Aamuisin vihreä tee tabuja, joita voi syörä päivässä 2 kpl, eli aamulla ja päivällä, illalla ei välttämättä että ei jää yö unet sikseen. Omissa tabuissa 700mg Vihreäteeuutetta (josta 450mg EGCG:tä)
Linkkiä ei voi pakkiksen säännöistä johtuen laittaa, mutta selailemalla vähän suomalaisia lisäravinnesivuja löydät tuotteen.

Eli sulla tossa tabussa kummiski puolet vähemmän uutetta niin uskallan väittää että voit ottaa 2-3 päivässä noita, Extra hyötynä varmaan voi mainita hikoilun ja kiihtyneen aineen vaihdunnan, Näin ainakin omalla kohdallani.

 

[pakkiis]

Taas olisi tarkoitus aloittaa kuntosalilla käyminen huomenna. Aikaa viime kerrasta on enemmän kuin tarpeeksi... Mutta anyway, noista lisäravinteista kysymys johtuen todella huonosta muistista:
1. Paljonko palautusjuomaan tuli heraa ja maltoa? Kaapista löytyy hera+malto+kreatiini purkki valmiina. Kreatiinin myös aloitan samalla mutta siinä oli tuo 5pv lataus jakso ensin, näin ainakin purkin kyljessä sanotaan... Eli sitä tulee palautusjuomaan 5g
2. Oliko järkeä vetää joku drinkki ennen harjoittelun alkua? Nyt tietenkin vedän tuon 5g kreatiinia ennen mutta muuta?

1) Itselläni näin-> Heraa 1 DL, Dextroa 1 DL eli malton kanssa sama suhde.
2) jos oikein haluat hifistellä ja saada "energia" latausta nii voit ottaa maltoa desin verran tuntia ennen reeniä koska se on pitkäketjuisempaa kuin esim dextro ja näin ollen luovuttaa energiaa hitaammin.
Henkilökohtaisesti suosin ihan normi syömistä ennen reeniä , tämä toimii itselläni hyvänä "buusterina" ;)

 

[pakkiis]

Paljonkohan kebabbiloiden kebabissa on suunnilleen kaloreita/100g?

Eiköhän monessa ählämi pizzeriassa ole ihan normi heinontukku kebab pötköä, nopealla silmäilyllä ei löydy tuoteselosteita heinontukun sivuilta, mutta voithan sä koittaa ruinata ravintoarvoja s-postiisi sieltä :D

 

[pakkiis]

JA tähän väliin oma kyssäri : Onko mussa jotain vikaa vai enkö vaan osaa, beta-alaniini ei nimittäin "pistele" yhtään, vaikak heitän lasiin 5 grammaa ja heitän huiviin, vähän huulia kutittaa pari minsaa mutta "kihelmöinti" jää siihen

 

[Villelj]

1) Itselläni näin-> Heraa 1 DL, Dextroa 1 DL eli malton kanssa sama suhde.
2) jos oikein haluat hifistellä ja saada "energia" latausta nii voit ottaa maltoa desin verran tuntia ennen reeniä koska se on pitkäketjuisempaa kuin esim dextro ja näin ollen luovuttaa energiaa hitaammin.
Henkilökohtaisesti suosin ihan normi syömistä ennen reeniä , tämä toimii itselläni hyvänä "buusterina" ;)

Kiitos tästä, itsekkien tuota ennen treeniä otettavista seteistä tulin siihen tulekseen että kannattaa ilmeisesti vaan syödä hyvin ja terveellisesti noin 1h-1,5h ennen treeniä

 

[Munakas]

Kireetä

en oo oikein varma minne tää viesti olis pitänyt postaa joten tänne sen sitten räpelsin.

kysymykseni liittyy ns. 'kiristelyyn', eli kiinnostais tietää miten tuo käytännössä tapahtuu.
monethan aloittaa kiristelyn painon pudotuksella mutta mitäs jos ei tarvii pudottaa painoa, vaan saada lihakset entistä erottuvimmiksi.

elikkä miten tuo kiristelyn toteutus tapahtuu ruokavalion puolella. otetaan esimerkiksi tällainen ruokavalio (mitä ei varmaan kellään oo) eli 100g r/100g hr/100g pr. eli miten se kiristely sitten toteutetaan kyseisessä tapauksessa. hiilareita varmaanki tiputetaan mutta kuinka paljon niitä kannattaa/on hyvä lähtee alkuun tiputteleen. ehkä epäselvä kysymys mutta kyl te viisaat tajuutte mitä haen takaa

thanksit jo etukätteen

 

[Feint]

en oo oikein varma minne tää viesti olis pitänyt postaa joten tänne sen sitten räpelsin.

kysymykseni liittyy ns. 'kiristelyyn', eli kiinnostais tietää miten tuo käytännössä tapahtuu.
monethan aloittaa kiristelyn painon pudotuksella mutta mitäs jos ei tarvii pudottaa painoa, vaan saada lihakset entistä erottuvimmiksi.

elikkä miten tuo kiristelyn toteutus tapahtuu ruokavalion puolella. otetaan esimerkiksi tällainen ruokavalio (mitä ei varmaan kellään oo) eli 100g r/100g hr/100g pr. eli miten se kiristely sitten toteutetaan kyseisessä tapauksessa. hiilareita varmaanki tiputetaan mutta kuinka paljon niitä kannattaa/on hyvä lähtee alkuun tiputteleen. ehkä epäselvä kysymys mutta kyl te viisaat tajuutte mitä haen takaa

thanksit jo etukätteen

Jos painoa ei tarvitse pudottaa, eli rasvaa ei ole peittämässä lihaksia, tarvitset lisää lihasta jotta olisit 'kireä'. Ruokavaliolla ei tuossa mielessä ole mitään tekemistä kireyden kanssa. Kasvatat lihasta syömällä yli kulutuksen, poltat rasvaa syömällä alle kulutuksen. Hyvä määrä lihasta+vähän rasvaa=kireä.

 

[Munakas]

eli

siis kumpi syöminen yli vai alle kulutuksen, tarkoitatko että ensin muskelia jonka jälkeen aloitetaan läskin poltto?
eli riittääkö mulle tällä hetkellä että turvaan vaan sen lihaksen saannin (nostan painoo jahka pääsen tavoitepainooni, mitä juuri olen tekemässä)

mietin sitä vaan että tällä hetkellä tulee aerobista päivittäin, joten tarviiko sitä lisäillä, eikös aerobisella lähinnä pyritä painoo pudottaan

 

[Feint]

siis kumpi syöminen yli vai alle kulutuksen, tarkoitatko että ensin muskelia jonka jälkeen aloitetaan läskin poltto?
eli riittääkö mulle tällä hetkellä että turvaan vaan sen lihaksen saannin (nostan painoo jahka pääsen tavoitepainooni, mitä juuri olen tekemässä)

mietin sitä vaan että tällä hetkellä tulee aerobista päivittäin, joten tarviiko sitä lisäillä, eikös aerobisella lähinnä pyritä painoo pudottaan

Pidä kalorit plussalla ja syö runsaasti proteiinia, sopivasti rasvaa(varsinkin hyvä rasvoja, esim. rypsiöljyä) ja säätele kaloreita hiilareilla. Laihduttelet sitten kun näyttää, että läskiä on kertynyt turhan paljon. Tuo aerobinen on ihan hyvä asia, mutta et voi polttaa rasvaa samalla kun kasvatat lihasta, eli käytännössä tuo aerobinen vaikuttaa sinuun niin, että joudut syömään entistäkin enemmän pysyäksesi plussakaloreilla.

 

[Munakas]

oolrait

okei taisin ymmärtää mitä haet takaa, tuosta aerobisesta sen verran että en sitä tekis mutta ikävä kyllä on pakko jotta koulumatkat saa jollain tavoin suoritettua...

elikkä prodea tankkiin ja rypsäriä, olen itse asiassa jo tuolla tavoin toiminutkin mutta tuota hiilarien "säännöstelyä" en ole miettinyt.

hermot sulla varmaan kohta menee mutta miten paljon niitä kannattaa kerralla lähtee tiputteleen. jos otetaan tuo esimerkki 100g päivässä hiilaria <-- olisiko sellainen hyvä tapa että seuraa miten kroppa reagoi ja sitä mukaa tiputtelee määriä esim. 20-30g viikoittain ja sitä rataa?

 

[Feint]

Jos siis haluat laihduttaa ja lasket kaloreita juuri hiilihydraateista, niin kyllähän tuon pitäisi toimia. Veikkaisin, että esim. 3000kcal/päivä ruokavalioon tulisi vaikkapa 250g proteiinia, 300g hiilihydraattia, 150g rasvaa (en siis edes laskenut näitä, todennäköisesti olen aika hakoteillä), ja tuolla oltaisiin 500kcal yli oman kulutuksen. Jotta päästäisiin 500kcal alle kulutuksen, pitäisi siis hiilihydraattia vähentää aika reilusti, eli jossain kohdassa voi olla järkevämpää karsia proteiinia ja rasvaa hieman.

Hyvä tapa mitata oma energiantarve on kirjata ylös KAIKKI päivän ruokailut vaikka viikon ajalta ja seurata painoa samaan aikaan. Jaat yhteenlasketun kalorimäärän ajalla(esim 7 päivää). Jos paino on pysynyt samana(1 viikko voi olla liian vähän tähän...) olet syönyt oman kulutuksesi mukaan. Jos paino on kasvanut, olet syönyt yli oman kulutuksesi, jos taas vähentynyt, kaloreita on tullut vähemmän kuin 'tarvitset'. Tiputtele vaikka hiilareita 250kcal edestä per viikko, ja katso mitä tapahtuu.

Hiilihydraatissa on 4kcal grammaa kohti, proteiinissa 4, rasvassa 9. Alkoholissa on 7kcal/g. Tuolla pystyy suurinpiirtein laskemaan paljonko kaloreita tulee, ja miten paljon mitäkin voi vähentää.


Fake-edit. Tuossa esimerkissäni ylempänä on yli 3000kcal.

 

[JesseKoo]

Tälläin kysymys, ku en oikee hirveemmin täst ravinto puolest tiiä, että paljo pitäs proteiinii päiväs saada ? Tos vähä laskeskelin kalorilaskuril ja se näytti et tän päivän saldo ois proteiini 274g, hiilari 335g ja rasva 64g !
Kaloreit on joku 3020kcal ! :D

 

[JesseKoo]

Eiks se muistaaksein 200g-300g ollu aika bueno, vai ? :D

 

[jageeee]

Eiks se muistaaksein 200g-300g ollu aika bueno, vai ? :D

Sehän on suunnilleen nyrkkisääntö, että proteiinia päivittäin 1,5g - 2,0 /rasvaton painokilo, katsoin sun profiilia jossa näky että painat n. 85kg, niin tossahan sulla tulee päivittäin melkein 2x määrä mitä tarviisit, mutta ei lisäprotsku ole pahitteeksi, kunhan syöt joka aterialla sitä tasaisesti päivän mittaan.

 

[beginner]

Sehän on suunnilleen nyrkkisääntö, että proteiinia päivittäin 1,5g - 2,0 /rasvaton painokilo

Mieluummin 2-3g

 

[JesseKoo]

Sehän on suunnilleen nyrkkisääntö, että proteiinia päivittäin 1,5g - 2,0 /rasvaton painokilo, katsoin sun profiilia jossa näky että painat n. 85kg, niin tossahan sulla tulee päivittäin melkein 2x määrä mitä tarviisit, mutta ei lisäprotsku ole pahitteeksi, kunhan syöt joka aterialla sitä tasaisesti päivän mittaan.

Juu selvä ! Kiitos tästä.