- Liittynyt
- 23.10.2002
- Viestejä
- 2 257
Päinvastoin. Eristettiin rakennukset pilalle.
Tuolloin ei koneellisen ilmanvaihdon merkitystä ymmärretty...eli talo oli tiivis sisältä, mutta kostean sisäilman poiston merkitystä ei tunnettu.
Talon rakentaminen/rakennuttaminen?
- Keskustelun aloittaja Samo
- Aloitettu
Tuolloin ei koneellisen ilmanvaihdon merkitystä ymmärretty...eli talo oli tiivis sisältä, mutta kostean sisäilman poiston merkitystä ei tunnettu.
- Liittynyt
- 15.11.2004
- Viestejä
- 4 686
Onko kukaan miettinyt, miksi esim. talopakettitaloilla laskennallinen elinkaari on nykyään vain 40 vuotta???
ja jopa 200-vuotiaita hirsirakennuksia on pystyssä ja asumiskäytössä.
200v vanhoja taloja on koska ne ovat säilyneet 200v ehjänä. Huonosti rakennetut hävisivät 180v sitten :D 500v päästä jos meikän nykyinen talo vaan on vielä pystyssä, niin joku futuremies voi hämmästellä miten käsittämättömän hyvää rakentamista vuonna 2007 oli.
Tuo talopakettien elinkaari on mulle uusi asia. Mistä tuo tieto on?
Puhuttiin siis kosteuseristeistä.
- Liittynyt
- 30.11.2007
- Viestejä
- 2 843
Eipä tuo nyt loppupeleissä ole juurikaan sen kummoisempaa, huonosti kantavat maalaadut ovat sitten ihan oma lukunsa ja vaativat kaikilta rakenteilta tarkempaa suunnittelua.
Periaatteessa rossipohjaa varten homma etenee seuraavaan tapaan:
-montun kaivuu
-anturoiden & tulisijojen perustuksien valut
-perusmuurit harkosta/kivestä/betonista
-salaojat, sadevedet, routaeristeet sekä patolevyt (tai fuktisolilla koko roska)
-täytöt
Mulla tuli oman torpan perustukset äärimmäisen helposti ja edukkaasti. Tontti on lähtökohtaisesti hyvä eli talon paikaksi löytyi mäen töppäre. Etukäteen tiedettiin, että pirtin kohdassa on kallio vastassa, mutta sen koko/muoto/laajuus/laatu ei ollut tarkkaan tiedossa. Kaivuiden edetessä kävi selväksi, että kallio oli paikkakunnalle tyypillistä liuskeista kalliota ja kaivurikusti sai routapiikillä revittiä pahimmat harjanteet matalaksi/tasaiseksi. Tuon rikkinäisen kallion päälle ajettiin antura- ja pilarilinjoille yksi kasettikuormallinen soraa. Sitten muotit anturoiden valamista varten. Anturoista lähdettiin ylöspäin lecaharkoilla, joita muurattiin 6 varvia. Näistä jätettiin kaksi varvia maan alle, joten näkyväksi sokkelin korkeudeksi tuli 4 harkkoa (=80 cm). Maahan sitten styroksit routaeristeeksi ja nappulalevy sokkelia vasten. Ulkoseinien linjat ovat siis harkoista muuratut, mutta rakennuksen sisäpuolella olevat väliseinät ovatkin pilareiden nokassa, kuten myös tulisijojen/savupiipun perustukset.
Kustannukset kutakuinkin seuraavasti:
-kaivinkone hääri pihassa 3 päivää
-kuormat salaojasoraa sekä mursketta
-vajaalla tonnilla betonia anturoihin
-parilla tonnilla harkkoa, laastia, routaeristettä, salaojaa ja muuta hässäkkää
-työt itse (paitsi kaivinkone, jonka puikoissa oli sukulaismies)
-tähän ei kuulu ajotien sorat/työt eikä tontin rajalle asti vedetyt putkitukset...
Itsessään alapohjan rakenteet tuskin ovat merkittävästi työläämmät/kalliimmat ainakaan sen jälkeen, kun ottaa huomioon perustamistöissä aiheutuneet säästöt ajassa sekä rahassa.
- Liittynyt
- 30.11.2007
- Viestejä
- 2 843
Maailma lakkaa pyörimästä, jos ei saada uutta tavaraa myytyä.
Siitähän siinä kyse on. 1970-luvulla rakennettiin lähiöt täyteen betonisia elementtikerrostaloja ja tuolloin ajateltiin, että jos ne kestävät 30 vuotta, niin ovat tehtävänsä ajaneet, jonka jälkeen ne voidaan purkaa pois ja tehdä uudet tilalle. Nyt noita 70-luvun kerrostaloja sitten saneerataan... Kai se pakettitalokin periaatteessa kestää maailman tappiin saakka, kun sitä vaan viittii hiukan huoltaa ja hoitaa. Yhtälailla se 200 vuotias hirsitorppakin mätänee, jos kukaan ei sitä viitsi kunnossa pitää. Noiden uusien rakennusten ongelma on lähinnä siinä, että ne ängetään väärälleen kaiken maailman tekniikkaa, joka upotetaan rakenteisiin piiloon ja myydään huoltovapaana. Huoltovapaatahan se on, kun et pysty korjaamaan ja vaikka pystyisitkin, niin korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uusiminen.
Samaan aikaan kun hössötetään jostain energiansäästämisestä ja määrätään ihmiset vaihtamaan lamppunsa energiansäästölampuiksi ja lisäämään villaa seiniin, niin kaavaillaan seuraava iskua, jolla saadaan ihmiset uusimaan rakennuskantansa. Pirttien koko kasvaa koko ajan, rakennuksissa alkaa olemaan yksi julkisivu pelkkää lasia, huonekorkeudet huitoo neljässä metrissä, pihan ajoteihin upotetaan sulanapitokaapelit, rakennuksen ulkoseinät valaistaan halogeenispoteilla, terassille asennetaan integroitu poreallas ja infrapunalämmittimet. Pitää olla askarteluhuonetta, biljardihuonetta ja kirjastoa. Homma on ihan ok, kunhan muistat vaihtaa ne hehkulamput energiansäästömalleihin...
- Liittynyt
- 18.3.2005
- Viestejä
- 2 682
Homma on ihan ok, kunhan muistat vaihtaa ne hehkulamput energiansäästömalleihin...
Jotka on kaiken lisäksi ongelmajätettä. Hyvää tekstiä, johon lisäisin vielä sen, että modernien talojen suurin ongelma nähdäkseni on se, että ne on todella helppoa pilata. Oikein rakennettu puutalo kestää esim. satunnaisen vesivahingon, mutta päästäpä 80-luvun kylppärissä vähän vettä muovimaton alle niin saat räjäyttää koko kylppärin ja rakentaa uuden tilalle.
Huoltovapaat talot houkuttelevat nykyajan ihmisiä, joilla on peukalo keskellä kämmentä. Talojen huolto ei kiinnosta, enkä yhtään ihmettele, koska nykyajan talot ovat kovin monimutkaisia. Halutaan vain asua huolettomasti, vaikka se tarkoittaisi muovikelmuun kääriytymistä ja täydellistä riippuvuutta koneellisen ilmanvaihdon häiriöttämästä (ja oikein säädetystä) toiminnasta.
- Liittynyt
- 2.9.2006
- Viestejä
- 491
Mun käsittääkseni tuo 40 vuotta on vaan sellainen aika jota käytetään laskelmissa jos halutaan verrata erilaisten ratkaisujen käyttökustannuksia. En ole ikinä nähnyt että missään sanottaisiin sen olevan uuden talopakettitalon "parasta ennen" päiväys.
Ja mitä tulee tuohon käyttöikään niin aika moneen yli 40 vuotiaaseen taloon on vaihdettu kattopeltejä, ulkoverhousta, putkia, lämmitysjärjestelmiä ja muuta pientä. En näe mitään syytä miksi tänä vuonna rakennettu pakettitalo ei voisi olla vuonna 2059 olla vastaavassa kunnossa kuin rintamamiestalot ovat nyt.
- Liittynyt
- 21.10.2005
- Viestejä
- 10 950
Ei sitä ajatella, että OKT tai mikä tahansa rakennus ei ole huoltovapaa. Putket pitäisi vaihtaa ~50v välein ja listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Kai nyt joku hirsirakennus mihin ei tule sähköä tai vettä sisään kestää aikaa hyvin ilman suurempaa hommaa.
Kai nyt joku hirsirakennus mihin ei tule sähköä tai vettä sisään kestää aikaa hyvin ilman suurempaa hommaa.
- Liittynyt
- 7.1.2004
- Viestejä
- 13 062
Et kapillaarikatkoa laittanut? Entä sokkelinvierustan täytöt? Aika vähällä täytöllä pääsit jos yksi kuormallinen soraa riitti.
Maanvaraisen ja tuulettuvan ero on lähinnä siinä, että toisessa sokkeli täytetään hiekalla jonka päälle eristeet ja betonilaatta ja toisessa ei täytetä vaan tehdäänpi lattia joko ontelo- liittolaatalla, tai puusta (tätä välttäisin). Onhan tuossa maanvaraisessakin työtä, kaivurilla pitää täytellä ja tiuhaan tärytellä.
- Liittynyt
- 30.11.2007
- Viestejä
- 2 843
Puu materiaalina on jopa jossakin määrin ikuinen.
Jos seinät on maasta irti ja katto pitää vettä, niin edellytykset pitkälle iälle ovat erittäin hyvät. Itse edustan perinnerakentamisessa sitä lahkoa, joka puhuu uhrikerroksista. Hirsin on kantavana rakenteensa sekä lämmöneristeenä se pyhin osa talon runkoa, jota pitää varjella. Tästä syystä sille asennetaan uhrikerrokseksi (sekä visuaalisen ilmeen parantamiseksi) ulkovuoraus ja koska ulkovuoraus maksaa rahaa ja senkin asentamisessa on kova työ, niin asennetaan sillekkin uhrikerros pintakäsittelyn muodossa. Vuosien saatossa ja sateen sekä auringon UV-säteilyn piiskatessa pintakäsittelyä elikä maalausta, se alkaa hiljalleen kulua. Joku maali on vaikea ja työläs maalata sekä hankintahinnaltaan kallis ostaa, mutta vastaavasti kestää säätä/aikaa paremmin. Toinen on taas pirun halpaa ostaa ja nopeaa sekä helppoa maalata, mutta mädättää jo itsessään ulkovuorauksen. Noh kuitenkin, ensimmäisen uhrikerroksen eli maalin ollessa menetetty suoritetaan uudelleen maalaus ja taas saadaan sille ulkovuoraukselle paljon lisävuosia aikaiseksi. Toistetaan tarpeen vaatiessa. Kun on käytetty oikeaa maalia ja hoidettu homma säännöllisesti (esim kerran 20:ssä vuodessa), niin meitillä on yht'äkkiä satavuotias ulkovuoraus melko hyvässä kunnossa ja sen alla oleva hirsirunko priimakunnossa. Sitten joskus kun ulkovuoraus vaatii jo vaihtamista, niin mietitään edelleen, että pärjätäänkö vaihtamalla etelä ja lännen julkisivuille muutama listan ja laudan pätkä, vai pannaanko koko p*ska uusiksi. Yleensä pannaan koko homma uusiksi, vaikka puun pinnasta ei olekkaan kulunut vasta kuin pari ensimmäistä millimetriä ja ehkä alimmat tippalistat vaativat vaihtamista...Tuo oli saivartelua, mutta tosiasiassa puu on jollakin tapaa ajateltuna hyvin pitkälti ikuinen, jos sen viitsii pitää kunnossa. Kyllä mä koitan sitä omaa projektiani miettiä silleen, että pystyn mahdollisimman kivuttomasti hoitaa erinäisiä toimenpiteitä, olkoonkin sitten mitä ovat.
Laitoin kapillaarikatkon. Aiemmin puhuin erheellisesti sorasta, mutta siis murske tuli anturoiden alle (ilman lämmöneristeitä). Sokkelinvierustan täytöt ovat osittain tehty, mutta viimeinen silaus puuttuu...:D Täyttöjä on siis tehty sen verran, että styroksien päällä on murskeet, jotka kuskailin entisen appiukon kanssa yhden viikonlopun aikana kottikärryillä paikoilleen. Samana viikonloppuna vedeltiin lapiopelillä salaojatkin kuntoon, kun kaivurimies siirsi jatkuvasti tuloansa...
Noi täytöt ovat hieman tulkinnanvarainen termi tässä projektissa, sillä talolle ei kaivettu suoranaista kuoppaa! Mun koko tonttini on loivaa rinnettä ja varsinainen pirtin paikka on pihapiirin korkein nöppäre. Siltä kohdin ei kaivauduttu kuin ihan pintamaiden verran alemmaksi, koska vastassa oli kallio. Tilanne on nyt se, että talo on edelleen tontin korkeimmalla kohdalla ja kaadot ovat 100%:sesti pirtistä poispäin. Talon ympärille joudutaan ajamaan hiukan maata, mutta se maa-aines on jo olemassa tontin nurkkauksessa, kun naapurin tontilta jäi pirusti ylimääräistä moreenimaata jäljelle. Se ei tarvinnut muuta kuin siirtää kaivinkoneella rajan yli omalle tontille ja senkin hoiti naapuri.Multaakin löytyy tontilta jonkin verran valmiina, mutta sille ei juurikaan ole käyttöä. Mää en halua pihaani tasaisia nurmikenturoita hoidettavaksi. Tontti saa säilyttää nykyisen metsäisen ulkoasunsa eli kasvakoon kanervaa ja mustikkaa.
Ajotiet soraa ja erinäiset kulkuväylät tulevat liuskekivestä, joita on enemmän kuin tarpeeksi sen liuskeisen kallion repimisen jäljiltä tontin nurkkaukseen kannettuna.
- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 16 113
No onko pohjatöillä sitten eroa? Tuntuisi että esim. maanvarainen laatta kestäisi paremmin pehmeällä maalla kuin tuulettuva?
- Liittynyt
- 18.3.2005
- Viestejä
- 2 682
Keittomaali kuten punamulta puolestaan on helppoa ja nopeaa maalata eikä mädätä vuorausta. Keittomaali on siitäkin helppo, ettei siitä jää näkyviä rajoja, joten haalistuneita kohtia on helppo maalata "läntti kerrallaan" suoraan vanhan maalikerroksen päälle. Jopa tämmönen kaupunkilaisneiti sai aikaiseksi siistiä jälkeä mökin seinään, vaikkei ollut koskaan ennen maalannut mitään. :thumbs:
- Liittynyt
- 30.11.2007
- Viestejä
- 2 843
Periaatteessa kyllä, koska kantavaa pinta-alaa on huomattavasti enemmän. Tuulettuvan alapohjan anturat voipi joutua paaluttamaan...
Totta. Tosin, keittomaalin "haitaksi" voidaan lukea se, että se ei suoranaisesti suojaa puuta eli kyse on lähinnä siitä, että pirtti näyttää maalattuna paremmalta kuin harmaantuneena. Toinen haitta on se, että keittomaali ei sovellut muuta kuin käsittelemättömälle puulle tai vanhalle keittomaali pinnalle. Ei voi siis vetäistä lateksin tai öljymaalin päälle. On myös oltava tarkkana siinä, että punamultana myytävät kaiken maailman mökki- ja riihimaalit eivät oikeasti ole punamultamaaleja!
Nimimerkillä viisi kertaa viime kesänä punamultamaalia keittäneenä
- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 16 113
Noin minä itsekin päättelin, mistään ei vaan tullut varmuutta asiaan.
No koko naapurusto on tehty maanvaraisella aatalla ilman salaojituksia 70-90-lukujen aikana ja hyvin ovat kestäneet. Suotta kai tuossa mitään erikoisuuksia miettimäänkään.
- Liittynyt
- 18.3.2005
- Viestejä
- 2 682
Toisaalta punamulta taitaa olla ainoa maali, jonka päälle voi laittaa mitä maalia vain, jos myöhemmin muuttaa mielensä. Se on siis varsin turvallinen aloitus. Eikä kai mikään maali varsinaisesti suojaa puuta (paitsi ehkä oikea pellavaöljymaali), katot ja räystäät on seinien tärkein suoja. Ei hyvää puuta tarvitse suojata pintakäsittelyllä. Meidänkin ainakin 60-vuotias hirsirunkoinen kesämökkimme on ihan priimakunnossa eikä siihen ole tietääkseni vaihdettu vuorilautoja. Punamultaa vain sudittu silloin tällöin seinään.
- Liittynyt
- 7.1.2004
- Viestejä
- 13 062
Enpä tiedä varmaksi. Ainakaan kantavalla pohjalla ei ole käsittääkseni eroa, meidän tupa meni aivan samoilla pohjatöillä kuin naapureiden laatat.
- Liittynyt
- 30.11.2007
- Viestejä
- 2 843
Noup. Punamullan päälle on aika paha vetää mitään muuta kuin punamultaa. Tai kyllähän se sitten onnistunee, kun on kyseessä oikein pirun vanha ja kauttaaltaan kulunut punamultamaali, jota ei juurikaan nimeksikään ole seinässä jäljellä.
Petrooliöljymaali on nykyään sellainen yleismaali, että sen voi vetää minkä tahansa maalin päälle, paitsi punamullan.:D
Kyllä ja ei.:D Siinä olet ihan oikeassa, että puuta ei oikeastaan tarvitsisi suojata. Se pärjää pirun kauan ilman maaliakin ja räystäshän se on se seinän tärkein suoja. Tosiasia on kuitenkin se, että kyllä maali silti puuta suojaa (pois lukien oikein muoviset lateksit, jotka aiheuttavat oikeasti enemmän tuhoa kuin hyötyä).
Punamulta on hyvää maalia, tosi hyvää. Sen pystyy kotonaan keittämään jokainen, jolla on olemassa vanha metallinen tynnyri. Ainekset saa maali- sekä ruokakaupasta erittäin sopuisaan hintaan. Menee nätti kesäpäivä mukavasti, kun keittelee hiljalleen punamultaa samalla makkaraa käristellen ja kaljaa tissutellen.:D
- Liittynyt
- 23.10.2002
- Viestejä
- 2 257
uudet energiasäästömääräykset tulevat aiheuttamaan tikittävän aikapommin uuteen rakennuskantaan.
- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 16 113
Onko tuohon perusteluja?
- Liittynyt
- 30.11.2007
- Viestejä
- 2 843
Todennäköisesti jokin ongelma ilmenee. Hirvee kiire on saada aina se uusi juttu lobattua markkinoille keskeneräisenä. Saas nähdä, että mitä keksitään parin vuoden päästä ja mitä silloin meille myydään.
- Liittynyt
- 25.1.2007
- Viestejä
- 1 625
vaarantaako energiansäästo rakennusten terveellisyyden?.pdf
Tuota esitystä kun kelaa niin hyviä esimerkkejä asiasta (slide 17)
"Herää kysymyksiä…
•30 % rakennuksistamme on enemmän tai vähemmän homevaurioisia:
•Menneinä vuosikymmeninä tehdyillä ohjeilla ja tuotekehitystyöllä on saatu aikaan suuri määrä sekundaa, jonka korjaamiseen yhteiskunnan varat eivät riitä.
•Mistä tulee se suuri viisaus, joka estää muutostilanteessa samojen virheiden tekemisen uudelleen?
•Tutkimuksen kautta se ei ainakaan tule, koska sellaista ei ole käynnissä missään!"