Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
No kyllähän se villa+tuulensuojalevy+höyrysulku on aivan yhtä tiivis mökki kuin finnfoamilla tehty. Tosin tässä tapauksessa finnfoam tulee vain koolausten väliin.

.
Eiei!!!

Periteistä rak.tapaa käyttäen ei käytetä muovikalvoa sisäseinissä. Pelkkä tervapaperi riittää.
Vaan sisältä tuleva kostea ilma kulkee koko seinärakenteen läpi, eli koko seinäpaksuus tapetista ulkolaudoitukseen hengittää. Ilmanvaihto on ns. painovoimainen.Lämöneristeenä käytetään luonnonmateriaaleja, esi. pellavaeristettä.

Modernissa tavassa rakentaa sisäseinät päällystetään höyrysululla (muovikalvo) ja kostea sisäilma poistetaan koneellisella ilmanvaihdolla. Lämmöneristeenä hengittämätön mineraalivilla.
 
Muuten tuossa kirjassa on paljon vaikka mitä, mutta tuntui että on aika vähän asiaa kuitenkaan. Se on enemmänkin kuin historiikki rakentamisesta kuin mikään varsinainen rakentamisen opas.

Juuri näin. Kirjassa ei ole ns. "valmiita toimivia ohjeita" rakentamiseen.

Itse en täysin sokeasti usko tähän perinteiseen rakentamiseen, vaikka paljon siinä tutkitusti on hyvääkin. Lähinnä tarkoitan sitä, että pelkästään perinteisen rakennusaineiden käytöllä ei välttämättä saada sitä parhaiten toimivaa ja turvallisinta ratkaisua. Vaikka seinän pitäisi ollakkin "hengittävä", ei se silti ole välttämättä toimiva pelkästään rakennusaineiden takia. Jotain suunnittelua pitää aina tehdä. Hengittävyys on tietenkin hyvä asia, jos seinän läpi kulkeva kosteus vain pääsee ja kerkeää sieltä kuivamaan. Tämän takia itse päätin, että kipsilevyt kannattaa laittaa sisäseiniin puukuitulevyjen sijasta selluvillan päälle. 5:1 sääntö toteutuu tällöin. Tässä esim. ihan selkokiellä hyvää tekstiä:

http://www.talotori.net/vinha.htm

Googgelilla löytyy jotain dippatöitäkin asiaan liittyen, sekä myös esim. VTT:n tutkimus (ei kovin uusi tosin) sekä muita suht uusia tutkimuksia sekä oppaita.
 
Juuri näin. Kirjassa ei ole ns. "valmiita toimivia ohjeita" rakentamiseen.

Itse en täysin sokeasti usko tähän perinteiseen rakentamiseen, vaikka paljon siinä tutkitusti on hyvääkin. Lähinnä tarkoitan sitä, että pelkästään perinteisen rakennusaineiden käytöllä ei välttämättä saada sitä parhaiten toimivaa ja turvallisinta ratkaisua. Vaikka seinän pitäisi ollakkin "hengittävä", ei se silti ole välttämättä toimiva pelkästään rakennusaineiden takia. Jotain suunnittelua pitää aina tehdä. Hengittävyys on tietenkin hyvä asia, jos seinän läpi kulkeva kosteus vain pääsee ja kerkeää sieltä kuivamaan. Tämän takia itse päätin, että kipsilevyt kannattaa laittaa sisäseiniin puukuitulevyjen sijasta selluvillan päälle. 5:1 sääntö toteutuu tällöin. Tässä esim. ihan selkokiellä hyvää tekstiä:

http://www.talotori.net/vinha.htm

Googgelilla löytyy jotain dippatöitäkin asiaan liittyen, sekä myös esim. VTT:n tutkimus (ei kovin uusi tosin) sekä muita suht uusia tutkimuksia sekä oppaita.
Ihan hyvää juttua kirjoitat.

Muutama seikka perinnerakentamiseen liittyen:

- puuhella keittiöön ja/tai kiertoilmauuni olkkariin. Kuivaa sisäilman, kierrättävät ilmaa.
-Gyprok ei ole ilmaaläpäisevä, itse olisin valinnut puukuitulevyn.

laitatko Inska höyrysulkumuovin?
 
Ihan hyvää juttua kirjoitat.

Muutama seikka perinnerakentamiseen liittyen:

- puuhella keittiöön ja/tai kiertoilmauuni olkkariin. Kuivaa sisäilman, kierrättävät ilmaa.
-Gyprok ei ole ilmaaläpäisevä, itse olisin valinnut puukuitulevyn.

laitatko Inska höyrysulkumuovin?

Ilmasulkupaperin laitan vain. Kipsilevyn laitan juuri sen takia, että silloin ilmansulun ja sisäverhouskerroksen yhteenlaskettu höyrynvastus on noin viisinkertainen verrattuna seinän ulkopinnan höyrynvastukseen. Tuossa aiemmin postaamassani linkissä oli noita suhteita kuvattu. Kipsilevyn laittamisella ja muovilla on aika iso ero.

Koeseinä 7 ja 8 (sama käyrä) (1,5:1)
huok.kuitulevy 12 mm
rakennuspaperi
min.villa 200 mm (seinä 7)
puukuitueriste 200 mm (seinä 8)
huok.kuitulevy 12 mm

Koeseinä 1 (3,5:1)
kipsilevy 13 mm
bitumipaperi
puukuitueriste 145 mm
huok.kuitulevy 25 mm

Koeseinä 6 (750:1)
kipsilevy 13 mm
muovikalvo
puukuitueriste 145 mm
huok.kuitulevy 25 mm

Koeseinä 3 (2000:1)
kipsilevy 13 mm
muovikalvo
mineraalivilla 145 mm
mineraalivillalevy 30mm

Tässä linkissä on myös rakenne-esimerkkejä, josta itse otin pohjaa omiin seiniin: http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/ajankohtaista/ekovilla_heng_rak_opas.pdf
 
Ihan hyvää juttua kirjoitat.

Muutama seikka perinnerakentamiseen liittyen:

- puuhella keittiöön ja/tai kiertoilmauuni olkkariin. Kuivaa sisäilman, kierrättävät ilmaa.
-Gyprok ei ole ilmaaläpäisevä, itse olisin valinnut puukuitulevyn.

laitatko Inska höyrysulkumuovin?

Tärkeää perinnerakentamisessa on myös se, että perhe peseytyy vain kerran kuussa ulkosaunassa. Jossa samalla sijaitsee taloudan ainoa vessa (eli wanha huussi).

Rakennushommissa meikää on aina nyppinyt nämä jutut missä kaikki pitää jotenkin inhimmillistää. Puu elää, talo hengittelee jne. Kohta varmaan saadaan mitattua pulssikin. Ja kun kyse on käsittääkseni ainoastaan siitä ettei sisäilman kosteus pääse siirtymään seinärakenteiden sisään. Aikaisemmin (40v sitten) tätä ongelmaa ei ollut kun kosteuttakaan ei ollut niin paljoa. Nyt isäntä wokkaa keittiössä höyryn keskellä samalla kun mamma on 30min kuumassa suihkussa. Ja tytär tekee samaa toisessa kylppärissä. Siinä on sitä kosteuskuormaa.

Ja vaikka se muovikalvo niin hirveästi kauhistuttaa joitakuita, niin aika monta 60-70-80-luvun taloa on edelleen pystyssä eikä hometta ole. Ja vaikka meillä on 100v vanhoja peruskestäviä taloja, niin sekään taas ei tarkoita sitä etteikö taloja olisi homehtunut ja mennyt paskaksi 100 vuotta sitten. Ne on vaan purettu tai muuten vain romahtaneet niin ettei niitä näy enää. Eihän kukaan käske meitä syömäänkään kuin vanhukset vain koska ne ovat eläneet niin kauan.

Lopuksi väitän suuren osan homeongelmista johtuvat asukkaiden typeryydestä. Säästetään sähköä -> on tukittu tupoilla kaikki ilmakanavat. Katossa ollut vuoto -> pannaan muovipussi ohjaamaan vettä välikatolta. Tai suihkussa on muovimatto paskana -> sou not, jätetään lattia kuivaamatta. Ja sitten valitetaan kuinka ennen oli paremmin. Onhan tämä teksti ehkä vähän provo, mutta jonkun pitää puolustaa modernia ihmistäkin :D
 
Eiei!!!

Periteistä rak.tapaa käyttäen ei käytetä muovikalvoa sisäseinissä. Pelkkä tervapaperi riittää.
Vaan sisältä tuleva kostea ilma kulkee koko seinärakenteen läpi, eli koko seinäpaksuus tapetista ulkolaudoitukseen hengittää. Ilmanvaihto on ns. painovoimainen.Lämöneristeenä käytetään luonnonmateriaaleja, esi. pellavaeristettä.

Modernissa tavassa rakentaa sisäseinät päällystetään höyrysululla (muovikalvo) ja kostea sisäilma poistetaan koneellisella ilmanvaihdolla. Lämmöneristeenä hengittämätön mineraalivilla.
Sori, olisi pitänyt tarkentaa kommenttiani. Ei ollut tarkoitus verrata muovirakentamista perinnerakentamiseen millään tavalla vaan nykyrakentamiseen höyrysulkuineen ja tuulensuojalevyineen.

Perinnerakentamisesi vain sattui nyt tuohon väliin kommentiksi. Kaikki kunnia perinnerakentamiselle. Kyllä ne 100v talot kaikkein terveimpiä ovat vielä tänäkin päivänä kun 90-luvun talot taas homehtuvat.

Kodarilla hyvä pointti esim. noista kosteista tiloista. Kyllä itse uskon että tänään rakennusmääräysten mukaisesti rakennetut talot ovat huippulaadukkaita vielä kymmenien vuosien ajan, mikäli asukas ei itse niitä pilaa esim. kytkemällä ilmanvaihtoa pois päältä säästääkseen muutaman euron.
 
Niinhän se on, että jos 80-luvun taloon muuttaa perhe mikä käy saunassa muutaman kerran viikossa, yms, yms niin varmasti on talo homeessa muutaman vuoden päästä. Ei niitä ole suunniteltu siihen.

Toki voi vanhaankin taloon laittaa kanavapuhaltimia ja liesituulettimia millä saa enimmät kosteudet taivaalle.
 
Kyllä 80-luvun talon pitäisi saunottelua kestää. Tosin vedeneristeitä ei vielä 90-luvullakaan kauheasti käytetty, joten pesutilat voi vähän kosteita olla. Muovimatto toki pelastaa jos sellainen on.

Tärkeää perinnerakentamisessa on myös se, että perhe peseytyy vain kerran kuussa ulkosaunassa. Jossa samalla sijaitsee taloudan ainoa vessa (eli wanha huussi).

Talvisaikaan pitää myös posottaa pönttöuunissa useampi pesällinen puita per päivä että pysyy ilmanvaihto päällä.
 
Juu 80-luvulla ei varmana eristetty mitään. Mutta suht ok pitäisi tilanteen olla JOS on kuivattu lattia suihkun jälkeen ja JOS kanavia ei ole tukittu. Lattialämmitys auttaa jo tosi paljon. Lattia on lämpimin ja sitä kautta nopeasti kuiva. Näin oli meidän ex-kämpässä vm-84. Tehtiin täysremppa ja kaikki levyt ym. olivat uuden veroisia.

Mutta olihan meillä toki kosteusvaurioitakin. Autotallissa tuli kyprokit seiniltä alas. Salaoja oli mennyt tukkoon (täysin savitontti) ja seinien alajuoksut olivat lattiatason alapuolella. Piirrtustusten mukaan näin ei pitänyt olla, mutta tämä taas todista sen että aikakaudesta ja rakennustyylistä riippumatta tyhmä ihminen pilaa kyllä kaiken.
 
Itse jätin muovit laittamatta vanhaan taloon ihan sen takia, että riitti kun katsoi ikkunoihin kylmän talon lämmittämisen jälkeen. Se ilmasta lasin pintaan kondesoituva kosteuden määrä yllätti määrällään. Jos siellä sisäseinän pintamateriaalin takana olisi muovia, niin mukava kosteus olisi siinä pinnassa. Ilmanvaihto omassa talossa siis tietenkin painovoimainen. Harva tosin pitää taloa talvella muutamassa plusasteessa ja sitten alkaa sitä lämmittämään asuinlämpötilaan.
 
Itse jätin muovit laittamatta vanhaan taloon ihan sen takia, että riitti kun katsoi ikkunoihin kylmän talon lämmittämisen jälkeen. Se ilmasta lasin pintaan kondesoituva kosteuden määrä yllätti määrällään. Jos siellä sisäseinän pintamateriaalin takana olisi muovia, niin mukava kosteus olisi siinä pinnassa. Ilmanvaihto omassa talossa siis tietenkin painovoimainen. Harva tosin pitää taloa talvella muutamassa plusasteessa ja sitten alkaa sitä lämmittämään asuinlämpötilaan.

Tuo toimintahan on ok jos vaan ulkoseinän puolella ei ole mitään mikä estää veden siirtymisen ulospäin. Eli ei ole mitään tuulensuojalevyjä ym. jotka sitten kondensoivat veden sisäpintaansa. Moni remppa on varmaan mennyt Suomessa perseelleen siksi että on välillä tehty modernia ja välillä perinteistä. On pantu pinkopahvia ja mineraalivilloja sekaisin. Ja ulkoseinään vielä jotain akrylaattimaalia.

Toisaalta onhan moni remppa onnistunutkin :D
 
Ja ulkoseinään vielä jotain akrylaattimaalia.

Ei muovimaali hyvä idea ole sisäseinässäkään, jos hengittävyyttä haetaan. Eniten tuhoa saavat ehkä aikaan ihmiset, jotka vain tehdä touhottavat. Meillä on mökin perinteinen irtokivijalka tiivistetty jollain sementillä ja sisäseinät maalattu latexilla. Paha tuommosia on alkaa korjata jälkikäteen... Vaikka pakko kai se olisi jotain keksiä.
 
Hieman vituttaa, että meidän tönö on maalattu edellisten omistajien toimesta vuosi sitten akrylaattimaalilla. Toivottavasti ulkoverhous pysyy sen aikaa kasassa, että ehtii rapsutella maalit pois ennen seuraavaa maalausta.
 
Hieman vituttaa, että meidän tönö on maalattu edellisten omistajien toimesta vuosi sitten akrylaattimaalilla. Toivottavasti ulkoverhous pysyy sen aikaa kasassa, että ehtii rapsutella maalit pois ennen seuraavaa maalausta.

Jos laudoituksen koolaukset on kunnossa ja seinä pääsee tuulettumaan, niin eihän tuossa sitten ole mitään ongelmaa.
 
Perinnerakentaminen on pop. Mä tunnustaudun hörhöksi viherpiipertäjäksi, joka diggailee vanhoja rakennuksia ja rakenteita. Oon tän hörhöyden vienyt niin paljon pitkälle, että oon jopa hommannut parikin alan koulutusta. Nykyinen työpaikka löytyy ihan suoraan tältä perinnerakentamisen alalta.

Vireillä on myöskin oman talon rakentaminen, perinnehörhöilyn merkeissä. Siirsin vanhan hirsikehikon uuteen paikkaan ja sitä on nyt tullut kaiken muun ohella koputeltua. Ala- ja ylähpohjissa sekä seinissä on se paljon puhuttu hengittävä rakenne, joka on siis jotain ihan muuta kuin tuulen puhaltamista raoista sisään torppaan. Talosta tulee tiivis, siis tuulta vastaan, mutta materiaalit itsessään ovat koko ajan hengittäviä. Esimerkiksi seinärakenne tulee olemaan seuraavanlainen (sisältä ulos luettuna):

-paperitapetti
-2 x kertaa 12mm huokoinen puukuitulevy
-hirsi
-50mm Vital
-25mm runkoleijona
-22mm tuulettuva ilmarako
-ulkovuorauspaneeli
-pellavaöljymaali

Rakenteen pointti on se, että se pystyy tasaamaan kosteusvaihtelut. Ottaa siis vastaan kosteutta ja vastaavasti sitten sitä luovuttaa. Eipä tuohon juurikaan kosteuksia kerry, kun alipaine tuppaa pääsääntöisesti rakennuksissa olemaan. Lämmitys puulla tulisijakohtaisesti eli keittiöön ilmestyy muurattu puuhella, olkkariin pönttöuuni sekä makkariin pönttöuuni. Tulisijat palomuureineen muodostavat neljän hormin piipun kanssa ns. sydänmuurin. Yksi hormeista on IV-hormi eli siihen menee keittiön puuhellan päälle tulevan huuvan käryt. Sähköhellan päälle tulee sitten ihan oma liesituulettimensa ja poisto katolle. Kun piippua muurasin, niin yhdistin heti välipohjan jälkeen pönttöuunin hormit toisiinsa ja näin sitten vapautui yläkertaan tulevaa uunia varten oma hormi.

Vaikka lämmitysmuotona onkin puu, niin pystyrakenteinen kuisti mulla lämpenee lattialämmityksellä (sähkö). Tämä ihan siitä syystä, että sydänmuurilta on kuistille matkaa ja kuistilla sijaitsee kuitenkin ne märimmät tilat eli vessa ja kylppäri. Tuonne tulee luonnollisesti koneellinen poisto eli ei ne ekohörhön kosteudet jää sinne seiniin muhimaan.:D Ja vaikka pirtti hengittävä onkin, niin kylppäri sitä ei ole. Sinne tulee ihan rehelliset vesieristeet muovineen päivineen seiniin eli järki ja perinnerakentaminen eivät sulje toisiaan pois.

Ehkä sitäkin voi pitää perinnerakentamisena, että en rakenna noin 200 neliötä pirunmoisella lainalla. Neliöitä torppaani tulee muhkeat 86 kappaletta, eipä sitä kamalasti enempää tässä elämäntilanteessa tarvita.:D Keittiö, olkkari, makkari ja porrashuone + kuistin eteinen sekä yhdistetty wc/kylppäri/kodinhoitohuone. Rakennusluvat on tässä vaiheessa ainoastaan alakertaan, mutta yläkerrassa on reservissä odottamassa noin 50 neliötä plus vinokattojen alle 160 senttiset tilat.:) Sauna tulee sitten joskus piharakennukseen, jossa on myös autokatos ja jotakin varaston tyylistä tilaa.

Ite koitan hommat tehdä niin pitkälti yksin kuin ikinä suinkin mahdollista. Ei ne hommat välttämättä tälleen nopeasti etene, mutta raksailu on yllättävän mukavaa puuhaa ja tällä tavoin kustannukset pysyy edes jollakin tapaa inhimillisinä. Rakennusluvan saa kerrallaan viideksi vuodeksi ja senkin jälkeen sille voi hakea lisää jatkoaikaa!:D
 
Omassani on 2 kerrosta rinteesssä. Alakerta 400mm harkkoa, joka ei hengitä. Yläkerta 120mm höylähirttä ja 140mm puukuitueristettä (termex)+ tervapaperi. Katolla 45cm samaa puukuitua ja tervapaperi. Talossa vesikiertoinen lattialämmitys maalämpöpumpulla ja n. 5000kg painoinen varaava takka molemmissa kerroksissa. Lisäksi koneellinen ilmanvaihto ja puusauna.

Vaikuttaa ihan toimivalta ratkaisulta ainakin tähän asti.
 
Onko miten paljon hankalampi/kalliimpi tehdä tuulettuva alapohja kuin maanvarainen laatta? Miten se vaikuttaa perustuksien / maatöiden tekoon?
 
Tärkeää perinnerakentamisessa on myös se, että perhe peseytyy vain kerran kuussa ulkosaunassa. Jossa samalla sijaitsee taloudan ainoa vessa (eli wanha huussi).
:D

No ei näin asia ole.

Kunhan kosteat tilat on selkeästi erotettu puurakenteista (esim. tuulettuvalla raolla, kosteat tilat harkkoseinistä, joissa kunnon vedeneristeet yms.) niin homma pelittää.

Tuuletus, lämmitys, lattiakaadot kuntoon...nämä asiat kuntoon niin homma rulettaa.
 
Perinnerakentamisesi vain sattui nyt tuohon väliin kommentiksi. Kaikki kunnia perinnerakentamiselle. Kyllä ne 100v talot kaikkein terveimpiä ovat vielä tänäkin päivänä kun 90-luvun talot taas homehtuvat.

.
Onko kukaan miettinyt, miksi esim. talopakettitaloilla laskennallinen elinkaari on nykyään vain 40 vuotta???

ja jopa 200-vuotiaita hirsirakennuksia on pystyssä ja asumiskäytössä.:eek:
 
Back
Ylös Bottom