Eturistisidekorjausleikkaus

Altaassa räpiköintiä (lue:vesikävely/vesijuoksu-yrittely) 2 x takana,ja tokihan oon yrittäny tehdä reisilihasta ylläpitäviä treenejä.. Vituttaa vaan, kun kaikesta puurtamisesta huolimatta liikerata torsossa polvessa aika vajaa, ojennusvajaus n.15 astetta ja koukkuliike menee hikisesti yrittäen n.80 astetta.. onko teillä neuvoja polven koukistusliikkeen parantamiseksi? Onko epärealistista kuvitella olevansa työkykyinen 6vkon päästä toimenpiteestä? Työkseni teen ikäihmisten fysioterapiaa.. mut suutarinlapsella ei näytä olevan kenkiä.. tai siis vasenta polvea tässä tapauksessa. fuck.
 
Muutaman päivän päästä tasan vuosi, kun eturistiside kursittiin kookoon itselleni. Kuntoutus sujui/sujuu mainiosti, paitsi...:rolleyes: nyt on noin neljä, kolme kertaa jalka muljahtanut vähän sinne vasemman puolelle. Oikea jalka siis operoitu. Pelaan futista ja pelästyin aivan sairaasti, kun ekaa kertaa polvi vähän liikahti. Ei mitään pahenpaa, heti pysty jatkaa, ihan pientä jälki kipua.

Meinasin ekan kerran jälkee lähtee suoraa ortopedille, mutta kun ei jalka kipeytynyt ja pysty reena heti täydel tehol, niin aattelin sitte antaa olla. Pelästyn vaan, kun jotain polvessa liikahtaa.

Mites muilla, onko vastaavaa?
 
Mulla rakennettiin uus eturistiside n. vuosi takaperin. Tähän asti menny kaikki kyl ihan ookoo - kaikenlaista urheilua oon pystyny harrastaan jo pitkän aikaa entiseen malliin! Toki jossain korvien välissä loukkaantuminen on vielä hyvässä muitissa, et joskus on varomista lähinnä henkisellä tasolla.

Mutta tarkkana saa olla - viikko takaperin polvi pääs yllättäen hieman yliojentuun! Sattuhan se ja ärräpäät tuli puhistua siihen päälle!! Onneks pääs säikähdyksellä! Ja muutaman päivän levolla ja kylmähoidolla. Mut kyl sitä skitsoileee herkästi, jos polveen pikkasenkin tulee jotain outoa/yllättävää! Kävin sitä fyssarilla näyttäänkin ja samalla hain uusia riittävän haastavia treeniliikkeitä koivelle, sillä eihän lihastasapaino oo millään viä vuodessa ehtiny entiselle tasolle! Onpahan sijoitus omaan terveyteen ja tuleviauuteen - on se kuiteskin se ikioma polvi kyseessä! Tekemistä täs piisaa vielä, vaikka se "kaiken" jo kestääkin ja hyvin pelittää muutenkin...
 
Mita usein porukka on alkanu käymään fysiolla, kun mulle fysio antoi heti lääjäpäin aikoja. kerran pari viikossa!
Click to expand...
Ekan kerran kävin siinä kahden ja puolen viikon kohdilla, sitten aika viikon päähän ja muistaakseni periaatteessa kerran viikossa, mutta käytännössä kyllä aika tavalla harvemmin. Viitisen kertaa siis yhteensä.

Lieneekö osuutta sillä että fyssari itse väijyi kyseisellä kuntoutussalilla tekemisiäni melkeinpä aina kun siellä olin. Suurin merkitys tuolla lienee se, että oli joku laittamassa jäitä paitsi polveen, myös hattuun - älähän täti riehu :D Sillä eipä polven kanssa niin kovin monenlaisia temppuja voi tehdä, että vanhalle salirotalle uusia juttuja kamalasti vastaan tulisi, eikä tuo mokoma pahemmin edes vetkutellut ja vatkutelut, vaan ihan itse kaikki se työ piti tehdä. Nooh, sainpas aina uusien(?) ohjeiden ohella hierontaa, ja vakuutusyhtiö maksoi - jess!
 
Itselläkin nyt sellanen reilu vuosi takana leikkauksesta ja voi sanoo että kyllähän se polvi tuntuu aika hyvässä kondiksessa olevan.
Ei tunnu se jännekkään (mistä ne otti sitä tavaraa sinne uuteen ristisiteeseen) enää siellä kiristelevän mitä se vielä kesällä teki kovissa kyykyissä ja vedoissa.

Mutta kyllä sen silti vielä esim juostessa huomaa että jalkaa on ronkittu. Nykyisin ei osaa enää juosta kunnolla. (Johtunee tosin siitä etten paljon harrasta sitä lenkkeilyä)

Miten pitkään muilla mennyt siihen että esim lenkkeily sujuu jo silleen että leikattuun jalkaan ei kiinnitä huomiota?
 
lau-ra sanoi:
Vois täs iteki kirjotella jotai juttuu ja liittyy tähän keskusteluu mukaa:

Tosiaaki itelläni sattu lumilautailles kolhu 1,5 vuotta sitte ja siinä sitten katkes luultavammin tää eturistiside, mutta jatkoin elämää puolkuntosena ja ihmettellen ennen ku vaivauduin lääkäriin joka epäili juuri eturistisiteen olevan vaurioitunut jollain tavalla ja määräsi röntgeniin ja ortopedille. Seuraavaksi 2kk:n päästä ortopedillä käydessäni hän sanoi, että kierukka olisi mahdollisesti sökönä ja eturistiside täysin ehjänä. Siinä seurauksena määrättiin sitten tähystykseen, johon pääsin vasta 14.8.07, eli tasan 3 viikkoa sitten käväsin tähystyksessä. Siellä tosin todettiin kierukoiden olevan kunnossa, mutta eturistiside on löysä, mutta ei kuitenkaan poikki vain osittainen repeämä, joten sille ei sitten tehty mitään(seurataan tilaa, jos vaivaa, rakennetaan uudestaan ACL) tähystyksessä siis poistettiin vain plica ja putsattiin ja jotain pientä hapsuuntumaa oli myös..

Polvi ei täs kuitenkaa oo tahton parantuu millää taval, muljahtelee jatkuvast alta eikä mistää asioimisest tuu mitää ,ainoostaa selällää makaaminen tuntuu suhteellisen hyvält ku ei muljahtele. Kipuki ihan sietämätöntä. Päätin mennä sitte yksityiselle ortopedille, joka totesi polven olevan selvästi löysä ja eturistisiteen olevan poikki. Hän sanoi ACL:n kiinnittyneen jo "väärään paikkaan" koska tapauksesta on jo sen verta kauan. Ja tämä on juuri hämäävä tapaus. Tässä nyt sit ootellaa ACL:n uusiks laittamis operaatioo ja et vakuutus mahdollisest korvais leikkauksen yksityisel sektoril. Toivotaa et pääsis mahd. pian.

Kellää kokemuksii, et ACL ois kiinnittyn heikost jo johki muualle tai jotain tämänkaltaista?
Click to expand...

Mulla meni eturistiside poikki maaliskuun lopulla 2007 ja pääsin leikkaukseen kesäkuun lopulla... Katkennut pää oli jo ennättänyt kiinnittyä takaristisiteeseen vai oliko sivuside? Mutta kuitenkin... näin monitorista ku lekuri kaapi sen pätkän irti siitä ja sano että oli ehtiny kiinnittyä hieman väärään paikkaan... =)
 
Epekki sanoi:
Kun nyt joudun olemaan tämän polven kanssa koko kesän ennen leikkausta, pitäisi ostaa jonkunlainen polvituki. Estämään muljahtelua esim. töissä ja salilla.
Millaisia tukia porukalla on? Osaisitteko suositella tietyn tyyppistä tai merkkistä. Olisi hyvä jos sitä pystyisi käyttämään leikkauksen jälkeen myös, että ei mene turhaa rahaa siihenkään sitten. Olisi ikäänkuin valmiina.
Click to expand...

Kuukauden eturistisiteenkorjausleikkauksesta jaksoin olla kotona, sitten menin jo matolle, eli lajina judo ja täytyy sanoa, että mikään ei oo parempaa kuntoutusta ku mahdollisimman lajinomainen kevyt reeni. Nyt leikkauksesta reilu kolme kuukautta ja hyvin on mennyt, kun on osannut ottaa iisisti ja aika lujaa tolla koivella voi jo painella... toki täytyy olla varovainen ja matsia ei saa ottaa vielä muutamaan kuukauteen, mutta paljon sillä pystyy tekeen... Pointtina mulla oli se, että etsiskelin ensin polvitukea ja sitten huomasin, ettei tarkoitukseen sopivaa oikein löytynyt. Rupesin sitten touhuilemaan ilman tukea ja oon aika varma, että se on ollut paranemisen kannalta helvetin hyvä ratkaisu... Jokainen tietenkin itse päättää, mutta oon sitä mieltä, että ilman tukea vaan ja maltilla niin hyvä tulee. Saa polvi mahdollisimman luonnollista harjoitusta.
 
Ukko s sanoi:
Kuukauden eturistisiteenkorjausleikkauksesta jaksoin olla kotona, sitten menin jo matolle, eli lajina judo ja täytyy sanoa, että mikään ei oo parempaa kuntoutusta ku mahdollisimman lajinomainen kevyt reeni. .
Click to expand...
Ei mitään järkeä. Jänne on 1kk päästä leikkauksesta heikko kuin märkä talouspaperi.
Ukko s sanoi:
Rupesin sitten touhuilemaan ilman tukea ja oon aika varma, että se on ollut paranemisen kannalta helvetin hyvä ratkaisu... Jokainen tietenkin itse päättää, mutta oon sitä mieltä, että ilman tukea vaan ja maltilla niin hyvä tulee. Saa polvi mahdollisimman luonnollista harjoitusta.
Click to expand...
Jotain järkeä. Mutta nimenomaan ehkä 5kk jälkeen.
 
jete* sanoi:
nyt on noin neljä, kolme kertaa jalka muljahtanut vähän sinne vasemman puolelle. Oikea jalka siis operoitu. Pelaan futista ja pelästyin aivan sairaasti, kun ekaa kertaa polvi vähän liikahti. Ei mitään pahenpaa, heti pysty jatkaa, ihan pientä jälki kipua.
Click to expand...
haisuli77 sanoi:
Mutta tarkkana saa olla - viikko takaperin polvi pääs yllättäen hieman yliojentuun! Sattuhan se ja ärräpäät tuli puhistua siihen päälle!! Onneks pääs säikähdyksellä! Ja muutaman päivän levolla ja kylmähoidolla.
Click to expand...
Voi olla kummalakin ihan hyvin katki. Selviää vain magneettikuvasta. Fysioterapeutin niksuttelu on yhtä tyhjän kanssa...
 
XXL sanoi:
Ei mitään järkeä. Jänne on 1kk päästä leikkauksesta heikko kuin märkä talouspaperi. Jotain järkeä. Mutta nimenomaan ehkä 5kk jälkeen.
Click to expand...

Ei kuperkeikan teko ja venyttely talouspaperia rikki saa... =)
Eli pointtina se, että mulle teki hyvää jo henkisestikin palata mahdollisimman nopeaa takaisin tuttuihin kuvioihin, mutta oikeessa oot, että ei sillä mopolla mahdottomia... Helvetin iisisti oon ottanu. Esimerkiksi vetokumiharjotteet matolla lakasujen muodossa on olleet tosi hyvää kuntoutusta. Ja toi venyttely, sen merkitystä ei voi liikaa korostaa... nyt notkeempi ku ikinä... =)

Niin ja vielä sen verran, että ei todellakaan ole asiaa kaverin kanssa vääntämiseen, mutta laji kun sallii tehokkaan yksinharjoittelunkin niin hyvin on pystyny muiden mukana siinä sivussa touhuileen omiaan... Noin niinkuin kuntoutusmielessä. Puoleen vuoteen leikkauksesta ei oo tarkotus edes "leikillään" kokeilla pystyssä väntämistä kaverin kanssa, sen verta haluan olla vielä toimintakuntoinen joku kaunis päivä! =)
Mutta matossa pystyy jo tekeen tekniikkaa melko esteettömästi, kunhan vaan varoo sitä kiertoa ja vääntöä ja olen sitä mieltä, että mahdollisimman lajinomainen reeni kohdallani toimii parhaiten...
 
No niin, eilen leikattiin vasemmasta jalasta tuo side kuntoon.
Leikkaus onneksi sujui hyvin ja onnistuneesti. Mutta onhan tuo kipeä. Nukkuminen oli hyvin katkonaista, kun välillä heräili kipuun asentoa vaihtaessa.

Tästä lähtee sitten erittäin maltillinen kuntouttaminen. Jotenkin vain luonne on sellainen, että pitää toppuutella itseään. Kipu pitää vielä touhuamisen erittäin vähäisenä. Mutta pitää malttaa mielensä, vaikka ei enää sattuisikaan. En nimittäin halua tätä vaivaamaan loppuiäksi.

Kaverit tuntuu olevan hyvinkin kannustavia. Onneksi on hyviä ystäviä, ettei tarvi yksin touhuta tämän jalan kanssa:)
 
Hyvä, et siulla kaikki ok. Huomen mun jalast ompeleet vex ja äsken jumpatessani jalkaa koukkuun kuului saatananmoinen pamaus.. jotta näin. Pelkään saatanasti että ne takareidestä lainatut paskat lähti irti.. voi vitunvitunvittu!!!! viime yö oli yhtä helvettiä ja buranaa meni... vitsit vähissä. kuvittelin olevani työkykyinen 1 kk päästä.. täytyy vissiin alkaa kohta eläkehakemuksia täyttämään... voi saatanan saatana. :-((((
 
jaykay82 sanoi:
Itselläkin nyt sellanen reilu vuosi takana leikkauksesta ja voi sanoo että kyllähän se polvi tuntuu aika hyvässä kondiksessa olevan.
Ei tunnu se jännekkään (mistä ne otti sitä tavaraa sinne uuteen ristisiteeseen) enää siellä kiristelevän mitä se vielä kesällä teki kovissa kyykyissä ja vedoissa.

Mutta kyllä sen silti vielä esim juostessa huomaa että jalkaa on ronkittu. Nykyisin ei osaa enää juosta kunnolla. (Johtunee tosin siitä etten paljon harrasta sitä lenkkeilyä)

Miten pitkään muilla mennyt siihen että esim lenkkeily sujuu jo silleen että leikattuun jalkaan ei kiinnitä huomiota?
Click to expand...

itsellä 1v ja 5kk leikkauksesta ja vielä välil huomaa kyl hölkällä et sitä ronkittu on..mut ei enää niin usein...
 
Epekki sanoi:
No niin, eilen leikattiin vasemmasta jalasta tuo side kuntoon.
Leikkaus onneksi sujui hyvin ja onnistuneesti. Mutta onhan tuo kipeä. Nukkuminen oli hyvin katkonaista, kun välillä heräili kipuun asentoa vaihtaessa.

Tästä lähtee sitten erittäin maltillinen kuntouttaminen. Jotenkin vain luonne on sellainen, että pitää toppuutella itseään. Kipu pitää vielä touhuamisen erittäin vähäisenä. Mutta pitää malttaa mielensä, vaikka ei enää sattuisikaan. En nimittäin halua tätä vaivaamaan loppuiäksi.

Kaverit tuntuu olevan hyvinkin kannustavia. Onneksi on hyviä ystäviä, ettei tarvi yksin touhuta tämän jalan kanssa:)
Click to expand...

hyvä että olet maltilla lähdössä..itelläkin ain välil teki miel edetä vähän nopeammin mut onneks sai mielen pidettyä kurissa..nyt jalka tuntuu jo tosi hyvältä kun melkeen puoltoista vuotta takana korjatun polven kans..
 
-ville- sanoi:
hyvä että olet maltilla lähdössä..itelläkin ain välil teki miel edetä vähän nopeammin mut onneks sai mielen pidettyä kurissa..nyt jalka tuntuu jo tosi hyvältä kun melkeen puoltoista vuotta takana korjatun polven kans..
Click to expand...

Meikäläisen maltti alkaa jo rakoilemaan. Meinaan mennä koko ajan varomattomasti. Pystyy jo sisällä kävelemään ilman keppejä, mutta pitemmille matkoille pitää vielä olla. Jotenkin haluttaa jo painaa menemään.
Olen käynyt salillakin heiluttelemassa vähän painoja. Kaikki liikkeet tosin sellaisia, ettei jalalle edes tule painoa ollenkaan.

Pitää vielä rauhotella, ja olla mielissään siitä ettei kohta enää tarvi nylkkässä kepeillä. Varmaan jotenkin helpompi sitten ottaa rauhallisesti, kun normaalit arkihommat sujuu ilman hirveitä hankaluuksia.
 
minnaft sanoi:
Hyvä, et siulla kaikki ok. Huomen mun jalast ompeleet vex ja äsken jumpatessani jalkaa koukkuun kuului saatananmoinen pamaus.. jotta näin. Pelkään saatanasti että ne takareidestä lainatut paskat lähti irti.. voi vitunvitunvittu!!!! viime yö oli yhtä helvettiä ja buranaa meni... vitsit vähissä. kuvittelin olevani työkykyinen 1 kk päästä.. täytyy vissiin alkaa kohta eläkehakemuksia täyttämään... voi saatanan saatana. :-((((
Click to expand...

Jaksamista:(. Toivotaan porukalla, että ei mitään olisi menny lopullisesti paskaksi. Ja edes joskus saisit polven kuntoon. Ainakin siten, ettei vaivaisi koko loppuelämää normaaleissa askareissa.
 
1000 jumppaliikettä vaihtui

2 rauhalliseen venytykseen ja polvi on rauhoittunut kipujen osalta.. great.. (vaik ei nuolasta ennen kuin tipahtaa) toki parasetamolia kuluu jknv ja tarvittaessa stydimpää öiksi.. kiittelin kauniisti tohtoria, kun leikkauspöydällä käski tehdä mun päivittäin 1000 jumppaliikettä ja eihän se perhanan koipi muuta kuin ärtyi siitä ja oli hemmetin kipee. noi venytykset on mycket bättre.. millä aikataululla olette juosseet fysioterapiaan, kuinka pian puukotuksesta? ja millä aikataululla saaneet lisää liikrataa polveen? esim.10 astetta koukkua ja ojennusta/vko? Mun vasen polvi on nyt niin ihastunu 90 kulmaan, ettei meinaa kirveelläkään (no ehkä just sillä) liikkua yhtään pidemmälle. operaatiosta kulunu 2 vkoa, kokonauisuudessan 7. kärsimysviikko lopuillaan.. viä 2 viikkoa varauskieltoa ja konkattava noilla perkeleen kepukoilla. Mut jaksua kaikille koiven kuntouttajille! :thumbs:
 
Jaa, oma lekurini vain vetäisi nollan perään fyssarin antamiin lukuihin. Luokkaa 500 toistoa silti. Enimmäkseen tosin jäivät tekemättä. Sattui, saatana.

Ekat 2 viikkoa kieltämättä yhtä helvettiä. Oikeaa fysioterapiaa sittén kahden ja puolen viikon tienoilla.

Koukistuksen etenemistä en nyt muista, enkä lähes kahteen viikkoon pääse vanhoihin päiväkirjoihin käsiksi. Muutamassa kuukaudessa se kuitenkin alkoi sujua ihan hyvin.

Että ei ku ganbatte kudasai -tsemppiä!!!
 
Itellä korjattiin salibandyssä poikki mennyt oikean polven eturistiside maaliskuussa. Kesän sitä kuntoutin ja tossa syksyllä alko oleen ihan jees kunnossa.. pikkuhiljaa taas pelihommiin ja puntti lähti kulkeen normaalisti. Niiiin eiköhän tossa kuukausi sitte pelissä vääntyny vasen polvi ja napsahti sitte siitäki eturistiside poikki.. huomena ois aika leikkaukseen ja sama homma uusiks :rock:
 
Itselläni meni polvi 3.6. painiessa, jonka seurauksena välitön peroneuspareesi ja kehittynyt compartment syndrooma.
Pienen ensiapusähläyksen jälkeen sääreen tehtiin faskiotomiat 4.6. Faskiotomiat peiteltiin ihonsiirteillä 13.6. Magneettikuvien mukaan polvesta oli katkennut takaristiside ja ulompi sivuside, jotka leikattaisiin siirteiden parannuttua. Kotia pääsin juhannukseksi.
Tosta etiäppäin olin kotisohvalla jalka paketissa, suoraksi lukittuna 3kk. Liikkuminen tapahtui pyörätuolilla.
Kerkesin käydä oma-alotteisesti salilla kuntouttamassa jalkaa n. kuukauden, lääkärin luvalla.
Polvi vihdoin operoitiin 24.10.
Polvesta korjattiin ACL, LCL ja posterolateraalinen nurkka eli PCL, takaristiside oli revennyt mutta arpeutunut itsestään. Peroneushermo oli tuhoutunut ja operatiivisen hoidon ulottumattomissa. Myöhemmin suunnitelmissa motoriikansiirtoleikkaus. Leikkauksesta nyt 3vk, ja jalka on lukittu liikeradan ollessa 0-30 astetta, onneksi tuen saa n. viikon päästä pois ja kuntouttamisen voi alkaa. :) Kipuja ei juuri ole ollut hermosärkyjä lukuunottamatta, ja liikkua voin ilman keppejäkin tuen ollessa paikalla. Viikon päästä siis pääsee onneksi jo salillekkin. :)
Sairaslomalla oltu n.6kk ja vielä n.5kk eessä. :D
 
Back
Ylös Bottom