Elokuva-arvostelut!

Meta title: 🎬🔥 Elokuva-arvostelut räjäyttää totuuden valkokankaasta 🔥🎬

Meta description: Tykittäen suoraan ytimeen: rehelliset arviot, kovat tuomiot ja armoton Pakkis-asenne ilman filttereitä.


Likainen tusina
Kertoo tarinan 12 psykopaatista/murhaajasta/muuten vaan sekopäisestä "sotilaasta" joille annettaan itsemurhatyyppinen kommandotehtävä.

Elokuvassa on aikansa parhaat näyttelijät Lee Marvinista Charles Bronsoniin, näyttelijöiden kemiat pelaavat hyvin yhteen ja kokonaisuus on hyvinkin vakuuttava esitys. Inhorealismin sijasta mennään enemmänkin korkkarityyliseen tarinankerrontaan/tapahtumiin, toimi hyvin ainakin allekirjoittaneella. Oikeastaan ainoa asia joka elokuvassa haittasi oli kohtuullisen pitkä kesto, 145minuuttia, joka tosin on pieni murhe sinäänsä, koska elokuvaa on ilo katsoa.
Lopun kohtaus olisi kyllä mielestäni saanut olla hieman pidempi, no, kyllä se näinkin meni hyvin.

:4: + korkkarifanin varma valinta :thumbs:
 
Urban justice :4:

Taas uusi merkkiteos actionin ja komiikan suurelta sankarilta Steven Seagalilta. Suosittelen erityisesti henkilöille jotka ymmärtävät kyseisen herran elokuvia oikealla tavalla, eli jos tätä liian tosissaan kattoo niin tulee luultavasti pettymään, mutta kun asenne on oikea niin todella nautittava elokuva.
 
Yksi lensi yli käenpesän

Olen joskus aikoja sitten nähnyt, mutta nyt katsoin ensimmäistä kertaa kunnolla ja hyvä leffahan tämä on. Ei kuitenkaan nouse aivan listan kärkeen. On se Nicholson aika äijä!

:4:
 
2 days in Paris :3:

Julie Deplyn kirjoittama, ohjaama ja tähdittämä puhe-elokuva, joka muistuttaa asetelmaltaan ja kerronnaltaan etäisesti muutaman vuoden takaista Rakkautta ennen auringonlaskua -nimistä rainaa (liekö kirjoittaja ajatellut sen jonkinlaiseksi katsaukseksi päähenkilöiden elämään kolme vuotta myöhemmin?). New Yorkissa asuvat ranskalainen Marion ja amerikkalainen Jack pistäytyvät sukuloimassa Pariisissa Marionin perheen luona ja setvivät samalla suhdettaan.

Molemmat päähenkilöt, erityisesti Adam Goldbergin esittämä mustasukkainen ja ennakkoluuloinen jenkki-Jack, ovat aavistuksen verran ärsyttäviä. Elokuva sisältää kuitenkin sen verran paljon herkullisen hauskoja kohtauksia ja kolmekymppisten mietteisiin parisuhteesta on sen verran helppo samaistua, että kaikki kolme tähteä ovat vallan oikeutettuja.
 
Million Dollar Baby: :1: elokuvana (:4: näyttelijäsuorituksista ja ohjauksesta)

Karate Kid kohtaa Kauniit ja Rohkeat.
 
[nelo];1694448 sanoi:
Nyt on kaverit aivan kaffella. Tuo on mielettömän hyvä leffa eikä niitä oscareitakaan aivan susipaskoille pätkille jaeta. :rolleyes:
Click to expand...
Halle Berry sai Monster's Ball leffasta Oscarin...Ihan vaan siksi, kun heitti vaatteet pois ja nussi Billy Bobin kanssa.

Kyllä niitä Oscareita jaetaan aivan onnettomillekin tapauksille, ja M.D.B on juuri tällainen kulunut ja tylsä leffa.
 
Weiland sanoi:
Halle Berry sai Monster's Ball leffasta Oscarin...Ihan vaan siksi, kun heitti vaatteet pois ja nussi Billy Bobin kanssa.

Kyllä niitä Oscareita jaetaan aivan onnettomillekin tapauksille, ja M.D.B on juuri tällainen kulunut ja tylsä leffa.
Click to expand...

Tähän mennessä luulin, että sinäkin olet laatuleffojen perään.. ;)

Imdb:n arvostelu kertoo näin ja yleensä se pitää todella hyvin kutinsa, kuten myös tämän leffan kohdalla

Makuasioita, vaikka väärässä oletkin. :D

p.s. Paras leffa, eikä tässä taidettu edes tissiä vilauttaa. Taisi olla heikko leffavuosi sitten, vai.. ;)
 
Kyllä Eastwwodin papalla on hyviä leffoja, mutta M.D.B on aivan P-A-S-K-A.

Löytyy sitä paitsi omanakin "DVD-kokoelmasta"...Haluuko joku ostaa? :D
 
Judit sanoi:
2 days in Paris :3:

Julie Deplyn kirjoittama, ohjaama ja tähdittämä puhe-elokuva, joka muistuttaa asetelmaltaan ja kerronnaltaan etäisesti muutaman vuoden takaista Rakkautta ennen auringonlaskua -nimistä rainaa (liekö kirjoittaja ajatellut sen jonkinlaiseksi katsaukseksi päähenkilöiden elämään kolme vuotta myöhemmin?). New Yorkissa asuvat ranskalainen Marion ja amerikkalainen Jack pistäytyvät sukuloimassa Pariisissa Marionin perheen luona ja setvivät samalla suhdettaan.

Molemmat päähenkilöt, erityisesti Adam Goldbergin esittämä mustasukkainen ja ennakkoluuloinen jenkki-Jack, ovat aavistuksen verran ärsyttäviä. Elokuva sisältää kuitenkin sen verran paljon herkullisen hauskoja kohtauksia ja kolmekymppisten mietteisiin parisuhteesta on sen verran helppo samaistua, että kaikki kolme tähteä ovat vallan oikeutettuja.
Click to expand...

Hmm...Before Sunrise ja After the Sunset leffassa Jackia esittää Ethan Hawke, tässä leffassa Adam Goldberg. Olisiko Julie Delpy kuitenkin käsikirjoittanut tarinan toisesta Jackista? Siis Jack Ethan Hawken jälkeen? Mun pitää katsoa toi leffa, mutta toivon että 2 Days in Paris on ihan eri tarina kuin kaksi edellistä, koska ei noita kahta leffaa voi jatkaa ilman toista näyttelijää...ei se toimi, mun mielestä. Mä luotan Julie Delpyyn, että tää on ihan eri tarina.

Lisään vielä oman mielipiteen tohon... Million Dollar Baby oli naurettavan korni tarinaltaan mikä pilasi koko leffan. Näyttelijät tekivät ihan ok duunin, mutta...
 
Mahoney sanoi:
Hmm...Before Sunrise ja After the Sunset leffassa Jackia esittää Ethan Hawke, tässä leffassa Adam Goldberg. Olisiko Julie Delpy kuitenkin käsikirjoittanut tarinan toisesta Jackista? Siis Jack Ethan Hawken jälkeen? Mun pitää katsoa toi leffa, mutta toivon että 2 Days in Paris on ihan eri tarina kuin kaksi edellistä, koska ei noita kahta leffaa voi jatkaa ilman toista näyttelijää...ei se toimi, mun mielestä. Mä luotan Julie Delpyyn, että tää on ihan eri tarina.
Click to expand...

Tämä ON ihan eri tarina ja olen varmaan maailman ainoa ihminen, jolle tuli niin vahvasti mieleen nuo kaksi edellistä leffaa. Mutta siinä mielessä voisin uskoa Delpyn ajatelleen tuota iki-ihanaa rakkaustarinaa, että tämä on yksi mahdollinen skenaario siitä, miten kipinöivästi alkaneen suhteen arki voikin joskus kipinöidä eri tavalla. Tämä ei siis missään nimessä ole virallinen jatko-osa Before Sunsetiin ja toivon että sellaista ei koskaan tulekaan.
 
Ganes :2: Pettymys... Juoni oli ihan paska. Tylsää, että koko homma keskitty suurimmaksi osaksi Remuun. Plussat tulee hyvistä näyttelijä suorituksista ja klassikko fiilistelystä.
 
alistaja sanoi:
Urban justice :4:

Taas uusi merkkiteos actionin ja komiikan suurelta sankarilta Steven Seagalilta. Suosittelen erityisesti henkilöille jotka ymmärtävät kyseisen herran elokuvia oikealla tavalla, eli jos tätä liian tosissaan kattoo niin tulee luultavasti pettymään, mutta kun asenne on oikea niin todella nautittava elokuva.
Click to expand...

Ei oo Seagalin leffat enää sitä itseään... nää on jo aivan karmeeta paskaa. Tässä ei sentään ollut dubattu Seagalia välillä, joten siitä yks tähti. :1:
 
kotkat kuuntelevat :4:

hyvä sotaelokuva. seuraavaks vois kyllä kerätä kaikki clintin leffat, kunhan eka saan kaikki arskan leffat. tänään voisi katsoa vielä armonton ja huomena hyvä,pahat ja rumat
 
Weiland sanoi:
Halle Berry sai Monster's Ball leffasta Oscarin...Ihan vaan siksi, kun heitti vaatteet pois ja nussi Billy Bobin kanssa.

Kyllä niitä Oscareita jaetaan aivan onnettomillekin tapauksille, ja M.D.B on juuri tällainen kulunut ja tylsä leffa.
Click to expand...

Toinenkin Oscar-palkittu löytyy sontaleffasta nimeltään Monster ( http://akas.imdb.com/title/tt0340855/ ). Ja näyttelijähän oli Charlize "jeejee, olen kaunis blondi todellisuudessa, mutta urhaudun roolini eteen tekeytymällä karmaisevaksi rekkalesboks, antakaa palkintojai" Theron. Sylettää vieläkin viiden vuoden jälkeen koko leffa, ja ihmetyttää se aivokuolleiden määrä, jotka tosta pätkästä tykkäävät.
 
Heitetään vielä kolmas esimerkki, Julia Roberts elokuvasta Erin Brockovich. Leffa on paska, Julia on näyttelijänä paska tai ei ainakaan Oscar materiaalia. Leffassa on ilmeisesti helvetin hienoa kun köyhä amerikkalainen yh-äiti tappelee suurta kusettaja yritystä vastaan. Niin monta kertaa jo aiemmin nähty Daavid&Goljat-asetelma, mutta tää on jo niitä paskimpia, jos mietitään millaisen huomion leffa aikoinaan sai. Tällaisten tapausten takia mua ärsyttää koko yliarvostettu Oscar. Tosi tarina, aivan sama. Yks mikä tuossa kanssa vituttaa, että sinä vuonna oli oikeasti hyviä näyttelijöitä ehdolla, esim. Ellen Burstyn Unelmien Sielunmessusta.
 
yani sanoi:
Toinenkin Oscar-palkittu löytyy sontaleffasta nimeltään Monster ( http://akas.imdb.com/title/tt0340855/ ). Ja näyttelijähän oli Charlize "jeejee, olen kaunis blondi todellisuudessa, mutta urhaudun roolini eteen tekeytymällä karmaisevaksi rekkalesboks, antakaa palkintojai" Theron. Sylettää vieläkin viiden vuoden jälkeen koko leffa, ja ihmetyttää se aivokuolleiden määrä, jotka tosta pätkästä tykkäävät.
Click to expand...

Mitä,mitä,mitä. Eikö pitäisi olla onnellinen siitä, ettei kaikki ole perus Hollolawood höttöä? Ei se nyt maailman paras leffa ollut, mutta kokonaisuutena ihan hyvä. Leffa olisi voinut loppua siihen ku hää jäi kiinni.
 
modified sanoi:
Mitä,mitä,mitä. Eikö pitäisi olla onnellinen siitä, ettei kaikki ole perus Hollolawood höttöä? Ei se nyt maailman paras leffa ollut, mutta kokonaisuutena ihan hyvä. Leffa olisi voinut loppua siihen ku hää jäi kiinni.
Click to expand...

Minua ärsyttää täysin tällaiset elokuvat ja niiden irrationaaliset hahmot, joiden tarkoitus on vain käsikirjoituksen hengessä meuhkata ja järjestää melodramaattisia kohtauksia. Kohtauksia, joilla ei ole mitään juonta ajavaa tai henkilöhahmoja syventävää tarkoitusta. Heppoisin perustein Charlize pokkasi Oscarin Monsterista. Mielestäni se ei riitä, että maskeerataan Paavo Väyrysen näköiseksi ja vedetään rooli silmät suurina ja leuka jäykkänä syvää aksenttia, sylki suusta valuen.

Hollywoodilla onkin kiintiö-Oscareissa sellainen näppärä kerroin palkitsemiseen. Kyseessä on "uhrautuvaisuuskerroin", eli se, kuinka paljon näyttelijä joutuu muuntautumaan roolin eteen (lihomaan, laihtumaan, hankkimaan lihasta, rumentumaan, kaunistumaan, vaihtamaan sukupuolta, alkoholisoitumaan, tupakoimaan jne.)

Monster-leffan Hajuton ja mauton ohjaus ja tekninen toteutus yhdistettynä keskinkertaisuuden meren pohjamudissa lilluvaan käsikirjoitukseen saa minut haistamaan kaikki TV-leffan nyanssit. "Perustuu tositapahtumiin" -lätkä vahvistaa katkeraa epäuskoani siihen, että tämäkin on leffateattereiden kautta joskus kiertänyt.

Joillakin elokuva mätti eettisessä mielessä, mutta minua se ei erityisemmin vaivannut. Wuornoshan kuvattiin Monsterissa osittain sympatiseerattavaksi "uhriksi", ja oikeat uhrit jonkinlaisiksi pahiksiksi, vaikka todellisuudessa asetelma oli toisinpäin. Se seikka, että vaikka tässä naisohjaaja Patty Jenkinsin 109-minuuttisessa feministisessä masturbaatiossa oli suurinpiirtein kaikki faktat väärin, ei tekeleen tuottajia kiinnostanut, vaikka uhrien katkeroituneet omaiset yrittivätkin oikaista valheita jo käsikirjoituksen nähdessään. Tämä jos mikä on nimenomaan sitä hollywood-höttöä ja taas ollaan saatu glorifioitua yksi musta kohta ihmiskunnan historiassa. Kuten Aileenin syyttäjä sen aikoinaan muotoili: "She's not a robber who kills, She's a killer who robs".
 
Back
Ylös Bottom