Ympäristön suhtautuminen treenaamiseesi

[esni]

On siinä tosiaan yritystä selittää, että salilla käynti on kivaa ja tärkeä juttu noin koko mun olemuksen kannalta jollekin, joka kysyy ekana paljonko painoa laitat (jaa mihin?) tai pohtii eikö ne muut tuijota jos itse on aloittelija, ja ajattele, että mitä tuokin täällä tekee. Eipä siinä auta kuin selittää, että ei tosiaan tuijota, vaan ajattelee, että kiva kun tuokin on löytänyt lajin.

Niinpä! Miksi ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että punttiksella käyminen voi olla jotain muuta kuin pyrkimystä päihittää kaikki muut ihmiset? Mulle viikonloppuna yksi kaveri (kundi) sanoi tosi typerästi - en tiedä, oliko tarkoituksellista vai ei. Salilla käymättömän itsevarmuudella hän kysyi, paljonko nostan penkistä. No, en mä ruvennut siinä selittämään, että oikeastaan rupesin "tekemään penkkiä" vasta kuukausi pari takaperin ja sanoin vaan, että kyllä mä 15 kiloa saan ylös. Jätkä rupesi nauramaan. :curs: Siinä vaiheessa multa rupesi käry nousemaan päästä. Onneksi olin niin aikuinen, etten huomauttanut mitään hänen mahd. penkkituloksistaan, selitin vaan, että kyllähän se tanko itsessäänkin tosiaan jonkun verran painaa. Mä tiedän, että 15 kiloa on ihan ok, mulle se on jopa tosi hyvin, mutta tuli niin helvetin mato matala -olo, kun tollanen (anteeksi sanavalintani) kukkakeppi rupee mun tuloksille nauramaan. Tässä viikolla näin yhden kundin tekevän penkkiä 20 kilolla, eikä tullut mieleenkään nauraa. Jostainhan sitä jokaisen on aloitettava! EIkä mun pääasiallinen juttuni ole verrata itseäni muihin. Mähän aloitin kuitenkin pelkällä tangolla ja 15 on siihen huima lisäys.

Mikähän ylipäänsä olisi sellainen tulos, että sen kehtaisi sanoa ihan kenelle tahansa? 100 kiloa? 200? Eikö se ole hyvä, että minä olen tuloksesta ylpeä? Vai pitääkö mulle nauraa vain siksi, että jotkut Conanit vetää 200 kilolla? Grr.

Sori purkaus, mutta tapaus lievästi sanottuna jäi vaivaamaan - etenkin, kun tällä hetkellä mun pienet lihakset on ylimääräisen viiden kilon läskikerroksen alla piilossa. Tuli mieleen, että noinko kaikki musta ajattelee? (Vaikka ei nyt aivan tapana ole punttistuloksilla repostella...)

 

[Stalwart]

Minun nykyisten kavereiden mielestä olen kuulemma lähinnä suloinen, kun vetelen niitä eväitäni koulussa Sinäänsä huvittavaa ja helpottavaa, sillä entiset (osa vielä nykyisiäkin) kaverit pistivät aika rajua kommenttia ja eristivät koko hemmetin porukasta. No, lapset osaa olla tyhmiä...

Treenaamattomat pojat ja miehet ihmettelevät ja treenaavat miehet katsovat vähän oudoksuen, kun tämänikäinen mimmi niin tosissaan siellä salilla veivaa niitä rautoja. Tosin valmentaja/treenikaveri on lähes aina paikalla, mikä sinänsä herättää vielä enemmän kummastusta kun hän nostaa 220kg penkistä ja minä varmistan ja perään teen minä pienoinen sarjan vajaalla 50kg:lla. Heh heh

Koulussa jotkut katsoo sitä eväiden syöntiä vähän pelokkaasti tai huvittuneesti. Moni on jo onneksi ymmärtänyt, että en juo, syön jatkuvasti terveellisesti, ja treenaaminen ei ole mikään hetken huuma joka menisi noin vain ohi. Niin, ja kotona veljet ja äiti treenaa, isä ei Jääkaappi ja muut kaapit aina täynnä body-safkaa. Jopa mummo ymmärtää!

Tämä oli aika sekava postaus... Olenkin surffaillut netissä jo liian pitkään yhdeltä istumalta

 

[Ironangel]

Kyllä nauratti pari päivää sitten ihan tosissaan salilla ollessa.
Käytän siis yhden työkohteeni salia jo sen takia, että treenaamassa voi käydä käytännössä mihin aikaan tahansa ja musiikin voi valita itse.. :D

Siinä jalkaprässillä rehkiessä ohi kulki pari vanhempaa miestä pukukoppia kohti, pitkän matkan päästä kuulin kun toinen sanoi toiselle: "On se niin sääli kun nätti tyttö pilaa ittensä Bodaamalla.." Johon toinen kommentoi, että näkeehän sen kun noin hirveitä painojakin käyttää.. (oli hurjat 100 kg painoa sillä hetkellä käytössä kun ei polvi kestä vielä kunnolla)

Repesin... Ihan totaalisesti.. :lol2: Voi elämä.. :lol2:

 

[cemoto]

Olen ollut nyt kaksi kuukautta uudessa työpaikassa ja yksi kysy kahvitaullo `Miksi sun täytyy olla noin vahva?`. Kysymys tuli yllättäen erittäin ylipainoiselta naiselta. Ensin en oikein osannut sanoa mitää. Vastasin että en tiedä, kaikilla meillä on omat hullutukset, joku raahaa venettä auton perässä kaiken kesää, joku juoksee lumi ja vesi sateessa ympäri vuoden ja mie nostan painoja.
No sit tätä piti alkaa oikein pohtia että miksi. Enkä vieläkää teidä miksi paitsi että tää on kivaa ja nytkin erittäin huono omatunto kun jäi eilen treeni väliin ja en mennyt tänä aamuna uimaan.

 

[Siekkari]

Itse olen käynyt ekan kerran kuntosalilla yli 20 vuotta sitten. Ainakin silloin tuntui, että tuollaista "ei se naisille sovi ja isoja painoja ei ainakaan kannata käyttää" asennetta oli enemmän. Jos hauiskääntöä teki kympin painolla siitä jo kyseltiin, että kuinka kauan olet täällä käynyt jne. Nykyään on helpompaa - vai olenko vaan tottunut?

Ehkä mulla on vähän se, että en ole koskaan oikein hyväksynyt sitä, että ihmiset tekeytyvät ehdoin tahdoin heikommiksi kuin ovat. Siksi en ole koskaan ihan hirveästi välittänyt, mitä minun salilla käymisestäni tai muistakaan harrastuksistani sanotaan ja ajatellaan. Toisaalta savu nousee kyllä päästä aina, kun joku sanoo jostakin harrastuksesta tai työstä tms, että "ei se naiselle sovi". Munansuojukset ei ehkä sovi naisille :D En tiedä mikä musta on tällaisen tehnyt? Tai tiedän, olen kotoisin maaseudulta. Totuin siihen, että naiset tekevät kaikkea ja koko ajan. Miehet istuvat mietiskelemässä tupakki huulessa. Heikkous ei ollut mikään hyve, eikä ole vieläkään.

En ole kyllä koskaan pyrkinyt saamaan muita hyväksymään elämäntapaani. Ihmiset ovat aina tunkemassa nokkaansa toisten asioihin, vaikkeivät tiedä mistään niin hevon hemmettiä. Kannattaako siitä sitten kantaa huolta? Huomaan olevani jotenkin äkäinen, en niille jotka täällä haluavat saada kaverit ja ympäristön ymmärtämään vaan sittenkin sille ympäristölle grrr... on se kumma, että tästä ei koskaan päästä :wall: . Tai ehkä jos tuollaiset positiiviset eva wahlströmit tekevät tehtävänsä. :thumbs:

Hmmm... tämä on varsinaista tajunnan virtaa tässä flunssassa. Huomasin, että taidan olla ainoa, joka täällä näitä viestejä urakoi. Mutta kun en nyt kykene muutakaan tekemään. Sorry.

 

[reinhardt]

Oikeasti tuo naiset on heikkoja -ajattelu on (kai) viktoriaanisen keskiluokan keksintöä. Miettikää, miten kovasti täällä suomenniemellä on valtaosa sekä naisista että miehistä joutunut painamaan hommia, että on hengissä pysytty. Minun mielestäni on suorastaan rienausta meidän kaikkien vahvoja (sekä henkisesti että fyysisesti) esi-isiä ja -äitejä kohtaan, että nykyään on muotia olla narkkarin näköinen lihakseton ruipelo, joka ei jaksa juosta, ei edes kävellä, ja kauppakassi painaa liikaa. Ok, kyllähän me naiset olemme fyysisesti heikompia kuin miehet, mutta voi sitä silti yrittää olla niin vahva kuin mahdollista.

Johtuu varmaan siitä, että sukuni on maalta (Vaikken itse olekaan), että naisihanteeni on melko amatsonimainen; ja suoraan sanottuna huumorintajuni ei juurikaan kestä inkuvinku-naisia, jotka eivät osaa, jaksa tai viitsi edes yrittää mitään.

Lankomieheni totesi viime viikolla kun treenaamisesta puhuttiin, ettei naisten kannata tehdä jalkaprässiä ja 120kg on ihan liikaa painoja. Miten vitussa se voi olla liikaa painoja jos kerran pystyn tekemään sillä 3*15 puhdasta toistoa?

Ja miesihanteeni huomioon ottaen minun on syytä olla hyvässä kunnossa senkin takia, että vaelluksella pysyn perässä ja jaksan kantaa oman rinkkani. ;)

Vähän hajanaista vuodatusta tällä kertaa, sorry.

 

[Siekkari]

[...]

Lankomieheni totesi viime viikolla kun treenaamisesta puhuttiin, ettei naisten kannata tehdä jalkaprässiä ja 120kg on ihan liikaa painoja. Miten vitussa se voi olla liikaa painoja jos kerran pystyn tekemään sillä 3*15 puhdasta toistoa?

Soulsister . Mutta siis oikeesti, haloo. Mikäs toi sun lankomiehes oikein on? Eihän 120 kg jalkaprässissä ole mitään - siis en väheksy niitä, jotka pakertavat äärirajoilla jollain alemmalla painolla, mutta kuitenkin... Olen joskus lukenut jostakin - muistais vaan mistä, että naisten alavartalon voima (siis jalkalishasten kait lähinnä) on keskimäärin 90 prosenttia miesten keskim. voimasta. Ylävartalossa ero oli suurempi, mutten muista mikä. Ettei tossa oo kyllä päätä eikä häntää, taas :wall: . Vai oliko sillä jokin perustelu tuolle naisten ei kannata jne. väitteelleen?

 

[reinhardt]

Soulsister . Mutta siis oikeesti, haloo. Mikäs toi sun lankomiehes oikein on? Eihän 120 kg jalkaprässissä ole mitään - siis en väheksy niitä, jotka pakertavat äärirajoilla jollain alemmalla painolla, mutta kuitenkin... Olen joskus lukenut jostakin - muistais vaan mistä, että naisten alavartalon voima (siis jalkalishasten kait lähinnä) on keskimäärin 90 prosenttia miesten keskim. voimasta. Ylävartalossa ero oli suurempi, mutten muista mikä. Ettei tossa oo kyllä päätä eikä häntää, taas :wall: . Vai oliko sillä jokin perustelu tuolle naisten ei kannata jne. väitteelleen?

Lankomieheni sattuu olemaan patologinen sovinisti. Lisäksi se on sellainen 190 cm/120 kg ylipainoinen karju, joka on AIKANAAN "treenannut kovaa", ja sille tuottaa ongelmia sisäistää se, että sen omasta hyvästä kunnosta alkaa olla 15 v aikaa. Anyway sen mielestä (kuten myös siskoni) naiset treenaa vaan kiinteytyäkseen (=näyttääkseen paremmalta miesten silmissä), voiman ja lihaksen saaminen on ihan utopistista. Jopa äitini ymmärtää treeniäni paremmin, ja äiti on sentään vanha kalkkis. (jolla on tapana koukistella käsivarsiaan peilin edessä ja todeta, että kyllä hänellä sentään aika hyvin hauikset näkyy. )

Minäkin muistelisin lukeneeni tuosta naisten alavartalon voimasta. Lisäksi ilmeisesti naisilla vasta- ja selkälihakset ovat suhteessa vahvemmat kuin miehillä. Nämä jutut kai johtuu siitä, että evoluution alkuhämärissä miehet metsästivät, eli tarvitsivat nopeita koipia ja voimaa yläkroppaan että sai iskettyä jotain elukkaa keihäällä. Naiset taas kävelivät pitkiä matkoja keräten ruokaa, kantaen lasta selässä ja yleensä toista sisällään. ;) Tällaisia juttuja kun alkaa miettiä, ei enää tunnukaan niin epäesteettiseltä, jos itsellä on iso pylly ja paksut reidet, koska se on tarkoituksenmukaista.

 

[Tiger Girl]

Lankomieheni sattuu olemaan patologinen sovinisti. Lisäksi se on sellainen 190 cm/120 kg ylipainoinen karju, joka on AIKANAAN "treenannut kovaa", ja sille tuottaa ongelmia sisäistää se, että sen omasta hyvästä kunnosta alkaa olla 15 v aikaa..

Jes, eli tässä tullaan taas perimmäiseen kysymykseen eli miehen egoon, oman miehisen egon pönkitystähän noi kommentit on :jahas: Joten älä välitä, sitä vaan luultavasti vituttaa et sä pystyt tekemään sarjaa samoilla painoilla mitä toi karju painaa :D

 

[Siekkari]

Jes, eli tässä tullaan taas perimmäiseen kysymykseen eli miehen egoon, oman miehisen egon pönkitystähän noi kommentit on :jahas: Joten älä välitä, sitä vaan luultavasti vituttaa et sä pystyt tekemään sarjaa samoilla painoilla mitä toi karju painaa :D

:kippis1: näin se on nähtävä.

 

[Sulimaani]

Alotin uudessa työpaikassa pari kuukautta sitten ja otin heti alkajaisiksi ihan uuden suhtautumistavan. Vastaan melkein kaikkiin ihmettelyihin esim. eväistä, että "joo, mä oon vähän outo". Ei oo kukaan kysynyt mitään toista kertaa :D

 

[Emppuli]

Oon saanu kuulla monen monta kertaa kommenttia saliharrastuksestani... :curs: Ja suoraan sanoen nykyään minulle ei tarvitse paljon tulla vittuilemaan syömisistäni tai treeneistäni kun irtoaa aika tiukka vastaus.. Ei vain oikein jaksaisi kuunnella kommentteja ihmisiltä jotka eivät ymmärrä lajista mtn eivätkä ole koskaan elämässään treenaneet kovaa tai kykene ymmärtämään ylipäätään että naispuoleinen henkilö treenaisi kovaa!

Vanhemmat kaverit on jo tottuneet siihen esim, että syön heidän mielestään omituisella tavalla.. Toisaalta saan heiltä kyllä väliin tunnustusta siitä kuinka jaksankaan viettää näin kurinalaista elämää...
Mutta uudemmat kaverit... Voi elämä.. Just semmosia perinteisiä ennakkoluuloja omaavaa porukkaa jotka pelkäävät että lihakset pullahtaa isoiksi kun näkee käsipainon. Ja esim, proteiinijuomat on heille jtn sellaista mitä täytyy joka kerta selittää uudelleen..
Alkuun jaksoin kärsivällisesti valistaa näitä ihmisiä siitä kuinka esim, "juon tämän proteiinijuoman nyt koska söin viimeksi kolme tuntia sitten ja minä syön kuusi kertaa päivässä noin kolmen tunnin välein, koska...." Blaa, blaa, blaa... Mutta kun sitten on selittäny samat asiat noin tuhanteen kertaan eikä ne vieläkään tunnu menevän perille niin ei vaan enää jaksa.. :wall:
Nykyään yritänkin pitää mahdollisimman matalaa profiilia syömisistäni ja treeneistäni.. Ja jos joku ihmettelee niin täräytän vaan jotain semmosta takas ettei kysy toista kertaa.. :evil:

Perhe tukee kyllä minua harrastuksessani. On tukenut alusta asti. Alkuun he eivät ehkä ymmärtäneet sitä kuinka kovaa ja tosissani treenasin (ja tuskin he varsinaista salitreenaamista tulevat koskaan täydellisesti ymmärtämäänkään), mutta kun he ovat sivusta seuranneet sitä työn määrää minkä olen tehnyt päästäkseni edes tähän pisteeseen missä olen nyt on heidän arvostuksensa harrastustani kohtaan noussut...

Tuosta perheestä täytyy vielä laskea erilleen isoveljeni, joka on treenejäni ajattellen ollut tärkein tukijani. Hän opetti minut treenaamaan ja hän on ollut myös aina tukemasssa henkisesti kuten myös useasti myös fyysisestikin. (olisin saattanut jäädä sinne kyykkytangon alle ilman apua... :D)

Muista tutuista ja sukulaisista täytyy sanoa etteivät he ymmärrä harrastusta, mutta ehkä sitten jonain päivänä.. :D

Olen muuten kolme kertaa nyt syksyn aikana joutunut vastaamaan epäilyksiin että käytän hormoneja...
Sitä oli tiedustellu ekan kerran eräs kehonrakentaja, joka joskus vuosi sitten teki minulle ohjelman.. Plus sitten sitä kysy multa "neuvolan-täti" ja kouluterkkari... :D
On tää aikamoista.. Aina ku multa jossain lääkärissä tai jossain kysytään, että mitä harrastan nii tulee semmonen olo, että taidan vastata vaikka että seiväshyppyä... Koska jos sanot, että punttia niin sillo ne ei ymmärrä että mistä on kysymys ja jos sanot että vaikka bofy fitnessiä nii ei ne ymmärrä sillonkaan...

Joo mut tästä tuli aikas pitkä sepustus, mut nää ihmisten asenteet lajia kohtaan on vaan semmonen asia jonka joutuu vaan kohtamaan niin usein, että... :curs: