Ylikunto

Meta title: 🔥 YLIKUNTO – KUN KONE HYYTYY KESKEN KOVIMMAN AJON 🔥

Meta description: Ylikunto hiipii salakavalasti: treeni kulkee, kunnes ei kulje enää. Väsymys, hermoston ylikuorma ja motivaation romahtaminen iskevät yhtä aikaa...


Kurjaahan tuo on..

Ylirasituksesta toipuminen voi viedä kauankin aikaa. Pitkät ja kovat treenijaksot toivat itselleni myös aikoinaan tykyttelyä ja ainaista väsymystä. Kummasti sitä vain pakersi eteenpäin, mutta mikään ei sitten toiminutkaan. Urheilulääkärille menin sitten oman mielenrauhani takia, koska pelkäsin juuri sitä, että pumppu pettää. Tarkempia tutkimuksia ei tehty, kaikki meni täysin ylirasituksen piikkiin. Täydelliseen palautumiseen meni kylläkin vuoden päivät kunnes rupesi aineenvaihdunta pelittää ja runko kestää kuormitusta. Tämän vuoden aikana en lopettanut täysin treenaamista, mutta jotenkin vain ymmärsin lopettaa turhan nipottamisen..

Hissukseen vain etiäpäin ja muista: uni paras lääke on, siitä nauttikaamme :rolleyes:
 
Dumppa sanoi:
Sydän hakkaa, syke noin 80-90 tienoilla, normaali lepopulssi 60-70. Erona myöskin ns. voimakkaat lyönnit, eli kropassa tuntee jyskeen. Jatkuva "kuumotus" tuntemuksena.

Kuulostaa aivan samalta kuin mulla, tuo voimakas jyskytys kropassa on tosi paskamaista! Mutta niinkuin moni on sanonut; ylirasitustahan tuo on hyvin pitkälti eli ei muuta kuin lepoa ja kropalle aikaa palautua. Ei ole helppoa paljon liikkuvan heittää lepovaihdetta silmään, mutta omaks parhaaks se joka tapauksessa on vaikka millään pää ei ehkä haluais hyväksyä sitä vaihtoehtoa...

Oireet loppuvat varmasti ajan myötä, mutta siihen miten nopeasti ne loppuvat, vaikuttaa miten pahaan jumiin olet kropan ajanut. Voi helpottaa viikoissa tai sitten palautumiseen menee jopa kuukausia, mutta muita vaihtoehtoja ei nyt ole kuin levätä ja katsoa miten kunto alkaa palautumaan. Tässä asiassa ei kannata huijata itseään, vaan kroppa vaatii sen oman aikansa parantuakseen ylirasituksesta.

Tsemppiä toivottaa juuri samoista oireista parantunut! Aikaa tuohon "prosessiin" vierähti kolmisen kuukautta...
 
Elviira sanoi:
Täydelliseen palautumiseen meni kylläkin vuoden päivät kunnes rupesi aineenvaihdunta pelittää ja runko kestää kuormitusta.
Sundae sanoi:
Tsemppiä toivottaa juuri samoista oireista parantunut! Aikaa tuohon "prosessiin" vierähti kolmisen kuukautta...
:eek: Olin jo päättänyt että kroppa on nyt palautunut kun eilen söi reilusti enemmän ja tänään pääsisi nyrkkeilemään :D . Mutta pakkohan sitä on enemmän aikaa antaa, vaikka sotiikin mielenrauhaa vastaan. Toivo elää että viikoilla / max kuukausilla selvittäisiin, kuten mainitsinkin, tämän vuoden alussa oli itselläni jo vastaavanlainen tapaus, joka meni onneksi ohi viikossa..?

Mikä se raja siinä palautumisessa on, että voi alkaa taas tekemään? Se että voi reenata niin, että yöllä ei sydän hakkaile? Kertoisiko tämä uusi ylirasitustila siitä, että en ikinä edes palautunut kunnolla aikaisemmasta? Sain kyllä yöt nukuttua rauhassa, mutta monesti sykkeen laskemiseen reenien jälkeen 80+ -> 60-70 meni se neljä tuntia. Olen laittanut sen vain normaalia huonomman kunnon piikkiin. Viime vuoden viimeiset kuukaudet laskivat sitä rajusti. Osaisiko joku kertoa, onko näin pitkä palautuminen aerobisesta enään normaalia?

Sanotaan, että huonokuntoisempi ajautuu vastaavaan tilaan nopeammin, mutta palautumiseenkaan ei vastaavasti tarvitsisi mahdottomia aikoja? Mikä on terve merkki "nyt voi jatkaa"?
 
Ei ylirasitusta saa poistettua kuin väliaikaisesti sillä, että pitää sen viikon tauon tai vastaavaa. Pitäisi opetella treenaamaan niin, että ylirasitusta ei ensinnäkään tule. Se on ihan mahdollista.
 
Dumppa sanoi:
:eek: Olin jo päättänyt että kroppa on nyt palautunut kun eilen söi reilusti enemmän ja tänään pääsisi nyrkkeilemään :D . Mutta pakkohan sitä on enemmän aikaa antaa, vaikka sotiikin mielenrauhaa vastaan. Toivo elää että viikoilla / max kuukausilla selvittäisiin, kuten mainitsinkin, tämän vuoden alussa oli itselläni jo vastaavanlainen tapaus, joka meni onneksi ohi viikossa..?

Mikä se raja siinä palautumisessa on, että voi alkaa taas tekemään? Se että voi reenata niin, että yöllä ei sydän hakkaile? Kertoisiko tämä uusi ylirasitustila siitä, että en ikinä edes palautunut kunnolla aikaisemmasta? Sain kyllä yöt nukuttua rauhassa, mutta monesti sykkeen laskemiseen reenien jälkeen 80+ -> 60-70 meni se neljä tuntia. Olen laittanut sen vain normaalia huonomman kunnon piikkiin. Viime vuoden viimeiset kuukaudet laskivat sitä rajusti. Osaisiko joku kertoa, onko näin pitkä palautuminen aerobisesta enään normaalia?

Sanotaan, että huonokuntoisempi ajautuu vastaavaan tilaan nopeammin, mutta palautumiseenkaan ei vastaavasti tarvitsisi mahdottomia aikoja? Mikä on terve merkki "nyt voi jatkaa"?

Kyllä mäkin tossa välillä päätin, että oon jo kunnossa, mutta nopeasti oppi huomaamaan ettei se ihan päättämällä parane...

Mun näkemys on se, että et päässyt tuosta "ensimmäisestä" ylirasituksesta kuntoon ja olet alkanut rehkimään liian aikaisin, jolloin oireet on tulleet takaisin. Mitään sääntöä ei ole, minkä ajan jälkeen olet kunnossa vaan ihan yksilöllistähän se on. Ja voin luvata, että tiedät kyllä kun olet kunnossa, kunhan muistat että tässä ei huijata, vaikka kuinka mieli tekisi treenaamaan ja uskotella itselleen, että kunnossa ollaan. Sanon tämänkin ihan omasta kokemuksesta...:jahas:

Sykettä tarkkailemalla pääsee aika pitkälle, esim. jyskyttääkö se yöllä, onko tasainen ja lähes sama vaikkapa viikon aikajaksolla aina aamulla/illalla mitattuna, jne... Näitä olen itse ainakin käyttänyt eli aamulla herätessä mitannut sykettä ja heti ylös noustua (näiden sykkeiden erotus, tästä on ollut juttua muissa thredeissa, muut kertokoon tarkemmin...), tai illalla nukkumaan mennessä. Koko aikaa ei sykettä tietenkään kannata mittailla, mutta ihan tarkkailemalla silloin tällöin.

Itse tunnet itsesi parhaiten, joten palautumiseen kuluvaa aikaa on kenenkään vaikea arvioida. Itse mainitsin tuon kolmisen kuukautta, mutta ajattelin vielä ottaa aikaa varman päälle ja jos toukokuussa pystyn tehdä kunnon treenin, niin oon tosi tyytyväinen. Nyt syke on ollut täysin vakaa 2-3 viikkoa, eikä oo tuntunut mitään jyskytyksiä ja kynnys lähteä liikkumaan on aikamoinen, kun tulee tarkkailtua jokaista sykäystä kevyenkin rasituksen aikana ja sen jälkeen...
 
Sundae sanoi:
Kyllä mäkin tossa välillä päätin, että oon jo kunnossa, mutta nopeasti oppi huomaamaan ettei se ihan päättämällä parane...

Mun näkemys on se, että et päässyt tuosta "ensimmäisestä" ylirasituksesta kuntoon ja olet alkanut rehkimään liian aikaisin, jolloin oireet on tulleet takaisin. Mitään sääntöä ei ole, minkä ajan jälkeen olet kunnossa vaan ihan yksilöllistähän se on. Ja voin luvata, että tiedät kyllä kun olet kunnossa, kunhan muistat että tässä ei huijata, vaikka kuinka mieli tekisi treenaamaan ja uskotella itselleen, että kunnossa ollaan. Sanon tämänkin ihan omasta kokemuksesta...:jahas:

Sykettä tarkkailemalla pääsee aika pitkälle, esim. jyskyttääkö se yöllä, onko tasainen ja lähes sama vaikkapa viikon aikajaksolla aina aamulla/illalla mitattuna, jne... Näitä olen itse ainakin käyttänyt eli aamulla herätessä mitannut sykettä ja heti ylös noustua (näiden sykkeiden erotus, tästä on ollut juttua muissa thredeissa, muut kertokoon tarkemmin...), tai illalla nukkumaan mennessä. Koko aikaa ei sykettä tietenkään kannata mittailla, mutta ihan tarkkailemalla silloin tällöin.

Itse tunnet itsesi parhaiten, joten palautumiseen kuluvaa aikaa on kenenkään vaikea arvioida. Itse mainitsin tuon kolmisen kuukautta, mutta ajattelin vielä ottaa aikaa varman päälle ja jos toukokuussa pystyn tehdä kunnon treenin, niin oon tosi tyytyväinen. Nyt syke on ollut täysin vakaa 2-3 viikkoa, eikä oo tuntunut mitään jyskytyksiä ja kynnys lähteä liikkumaan on aikamoinen, kun tulee tarkkailtua jokaista sykäystä kevyenkin rasituksen aikana ja sen jälkeen...

Ok. Kiitos tästä, mukava kuulla neuvoja & kokemuksia pidemmän aikaa asian kanssa kamppailleilta! Poimin tästä itselleni ohjeistusta, lepäilen ja kuullostelen, sitten kokeillaan varovasti aloitella. Toivottavasti sitä jo viisastuisi ja saisi harjoittelun hyvälle mallille ettei vastaavaan tilaan enään pääsisi :kippis1: . Lääkärikäynti saapi jäädä vielä tällä erää.

Kiitoksia myös muille vastauksista!
 
Ajattelin jatkaa tätä vanhaa threadia.

Olen 16 vuotias jääkiekkoilija ja aloitin kauden jälkeiset oheisharjoittelut ihan normaalisti. En mielestäni tehnyt liian raskaita harjoituksia, mutta viikko sitten alkoi ankara unettomuus ja sitä on jatkunut. Viime yö oli pahin en nukkunut kuin korkeintaan 15 min pinnalista unta. Viikko sitten kun tätä unettomuutta alkoi esiintyä vähensin reeniä kun ethän palaudu jos et nuku? Voiko olla niin että tässä on käynyt vastakkainen reaktio ylikunnolle. Kun talven reenasin 3-4 kertaa viikossa raskaitakin jääharjoituksia, 1-2 peliä ja puntit ja lenkit päälle. Nyt "kevyemmässä" jaksossa kehoni olisi mennyt shokkiin kun en sitten enää reenaakkaan niin kovaa ja en saa unta.

Onko muilla kokemuksia "sesonkin" jälkeisestä ajasta. Ja kyllähän tämä päähän ottaa kun nyt pitäisi reenata jo täysillä!
 
Jeps jonkin asteisesta ylikunnosta täälläkin yritetään päästä eroon.. Dieettiä vedetään ja samalla yritetään kuntoa kohotella ja lihasta pitää, mutta motivaatio ilmeisesti ollut hieman liian kova. 5 kertaa viikossa tunnin aamuaerobinen, 4 kertaa viikossa punttisali, 4-5 kertaa viikossa 1-2 h hiihtoa ja lumitöitä (onneksi lumet sulivat ja on ollut pakko siirtyä kevyempään kävelyyn/juoksuun). Kuukausi sitten tulivat ensin erittäin hikiset yöt, sitten 2 viikkoa todella huonosti nukuttuja öitä. Päivällä väsytti pirusti ja kun illalla yritti nukkua, ei tullut uni silmään millään. Sitten pyörin levottomasti aamuviiteen jolloin heräsin ja nousin sängystä. Keskittymiskyky 10, yliopiston pääsykokeisiin pitäis lukea.. Treeni maittoi paremmin kuin hyvin, pää taisi käydä sen verran ylikierroksilla, sitä ois voinu olla lenkillä vaikka koko päivän.

Pääsiäisen aikaa pidin sitten viikon totaalilepoa (=kidutusta). Uni maittoi, 11-12 tuntia tuli melkein joka yö nukuttua! Nyt alkuviikosta pääsiäispyhien jälkeen yritin viisaana palata treenaamaan. Ja kuinkas kävikään, nyt on sitten taas pari erittäin hikistä yötä takana. Yöllä sivuun viskattu yöpaita on vielä aamullakin märkä.

Pidempi totaalilepo jotenkin hirvittää, pitää jotain kevyttä liikuntaa keksiä. Jos kerran tai pari viikossa kävisi salilla, 15-20 toiston sarjoja kevyillä painoilla. Sitten joku lyhyempi kävely/juoksulenkki myös kerran pari viikossa, syke max. 160. Ja reilusti ruokaa (liian vähistä kaloreista suhteessa liikuntaan varmaan se ylikunto tulikin). Katselee jos noilla pärjäisi..
 
Olen kamppaillut tässä jo kaksi kuukautta ylikunnon kanssa eikä meinaa mennä millään pois muuten ihan hyvä olo mutta kun vähän teen jotain raskaampaa sydän alkaa hakkaamaan ihan vimmatusti

kertokaa kaikki keinot ylikunnon voittamiseksi
 
kyllä sen pitäis levolla lähteä. otat vaan muutaman viikon rauhassa. jos ei oo kerta kahdessa kuukaudessa lähtenyt, niin sitten et vain ole levännyt tarpeeksi. tai sitten kyseessä ei ole ylikunto.
 
Mulla on niin huono kunto, että sen takia alkaa sydän hakkaamaan kun jotain raskaampaa tee.:D
 
Oletko käynyt katsauttamassa, ettei kyseessä sydänpussintulehdus?

Ja minun omana erikoisuutena on kuumeettomat keuhkokuumeet, jotka huomaan vain ja ainoastaan siitä, ettei tahdo portaita jaksaa nousta...
 
Kaikki alkoi kun ~6 viikkoa sitten palasin laivalta flunssaisena (kurkku kipeä/nuha). Pidin about viikon tauon ja menin salille. Noh, siitä lähtien on sitten ollut ihan ihme meininki; jatkuva kurkun kuivuus/karheisuus, pientä nuhaa, väsymystä, nukkumisen vaikeutta, päässä heittoo ja silmien punaisuutta. Oon pitäny semmosia 2-4 päivän taukoja ja kun oireet on hellittäny niin olen mennyt salille mutta en ihan täysin normaalina vaan oireet on silti olleet taustalla aina.

Oon käynyt lääkärissäkin kun epäilin että mulla vois olla joku siitospölyallergia mutta veritestit näyttivät täysin normaalia joka suunnalta. Eli ilmeisesti tähän ei jää muuta vaihtoehtoa kuin että lievää ylikuntoa tms? Treenit menee ihan mallikkaasti eli treenipainot ei oo tippunu eikä mitään vastaavaa. Ravintopuoli on kunnossa, eli siitä ei ainakaan ole kiini. Eihän mikään flunssavirus voi kestää kuutta viikkoa?
 
Viruksesi on ylikunnossa. Lepää se hengiltä.

Siis ainakin viikon tauko voi tehdä ihan hyvää, vaikkei tuolla ulkona nyt voikaan tehdä muuta kuin ottaa sadetta.
 
Ajattelin kysellä vähän mielipiteitä. Pistetääs ensin vähä taustoja noin puolen vuoden ajalta. Mulla alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen kova kuume(38-40 astetta), joka kesti noin kaksitoista päivää. 9. päivä tammikuuta alkoi intti, ja olin neljä päivää varuskunnan osastolla. Sen jälkee olin pari viikkoa suurinpiirtein terveenä, kunnes alkoi pieni lämpöily. Se sitten nousi siitä, ja olin kuumessa jonkun aikaa. Tämän jälkeen alkoi myös ilmeisestikin penikkatauti vaivaamaan, ja se on vaivannut tähän asti enemmän tai vähemmän. Myöskin kuumeilua on ollu parin viikon välein sen jälkeen. Nyt olen ollu yli 38 asteen kuumessa kaksi kertaa kolmen viikon sisällä. Eli pari kertaa pitäny lepäillä Haminan varuskunnan sairaalassa. Sääret on myöskin kipeytyneet, ja vasen nilkka on mennyt aikalaisen jumiin. Röntgen kuvat on otettu eikä niissät näkynyt mitään.

RUK:ssa olen saanut 16 päivää poissaoloa, ja se lähenee 20 päivän maksimia ikävästi. Voisiko olla, että minulle on iskenyt ylikunto sairailun takia? Täällä on kumminkin vielä paljon enemmän tai vähemmän raskasta liikuntaa. Pitäisi 2 kuukautta pysyä terveenä ettei minua potkittaisi ulos. Olen koittanut venytellä jalkoja, erityisesti reisiä ja pohkeita. Sekä myöskin hieroa pohkeita penikoiden lievitykseksi. Ei ole paljoa auttanut... Kellään ehdoituksia, mistä kuumeilu johtuu, ja mitä voisin tehdä jaloille?

Edit: Nytkin kun en ole tehnyt yhtään mitään kun olen yksin yksikössä, niin pienoinen 37,1 asteen lämpö päällä jatkuvasti. Polvet on kanssa aika kipeänä(minulla on todettu osgood-slatterin tauti aikoinaan.)
 
Mittasin tänä aamuna lepo- ja ortostaattisen sykkeen: 57/100 eli ero pyöreet 40. Myös taas yksi huonohkosti nukuttua yö takana (kesti saada uni + 1 herääminen noin 6h nukahtamisesta).
 
Back
Ylös Bottom