Yleistä opiskelusta/koulunkäynnistä

Terveisiä hanurista :D Minun yleisin "opetustyyli" on nimenomaan tietynlaista ruokkimista, härkkimistä, kyselyä ja keskustelun johdattelua. Ei ainakaan meidän mjurmelit jaksaisi kuunnella meikäläisen yksinäistä pajatusta kovinkaan pitkään.

Semmonen "oppimaan huijaaminen" on itelleni mieluisin opetustapa. Oppilaat luulee, että jutellaan vapaasti 45 minuuttia hurjia seksitarinoita, ja sitten tunnin päätteeksi huomataankin, että ollaankin opittu yllättävän paljon ehkäisystä, sukupuolitaudeista, raskaudenkeskeytyksestä, elatusvelvollisuudesta, vastuusta itsestä ja muista jne. Murkkuikäiset on vaan niin :haart:

Kyllä se varmaan nuorille toimiikin, mutta kun tässä 20 vuotiaana jouduin vielä käymään yhden lukion aloittaneille tarkoitetun kurssin niin meinas kuuppa jysähtää.

Muttamutta, ite oon aina ollu semmonen oppija, että oikeasti yritän kun yritän niin tuo huijaamisvaihe menee hukkaan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mä arvelinkin, että humanistina sä puhuit, mutta tuo besserwisser-tyylinen sävy vain kävi hieman tyhmän ja hitaan kirjoittajan hermoille.

Juu ei se mitään, tuon pahan tavan olen hankkinut jo ennen harhautumistani humanistisen näpertelyn pariin. Vaikka ei kai se kenellekään ole pahaksi opetella uusia opiskelutapoja, itselläni meni ainakin lukion jälkeen kaikki uusiksi (olin yhdistelmä häirikköä ja hikaria). Sitä paitsi Steve ei voi olla hidas.

edit. Tietenkään en tiedä miten kauan esim. matemaattiset kaavat siellä kalvolla pysyvät; siellä on varmaan tarkoituskin kopioida muistiin? Eli ei niitä "ranskalaisin viivoin pääkohdat, valitse tärkein" -kalvoja (kajahtaneimmilla 10/luento).
 
EnVielä päälle vituttaa suunnattomasti yliopistolla opiskelijat, jotka ovat katsoneet liikaa amerikkalaisia elokuvia ja tulevat massaluennoille pätemään ja huutelemaan. Pienryhmäopetus on erikseen, ei siellä ketään kiinnosta toisten horinat varsinkaan jos luennoitsija on sen kokonaisuuden suunnitellut ja ajoittanut niin, että aikaa jää kyllä kysymyksille. Tarkoitus ei todellakaan ole hakea viisas katse silmiin ja kertoa oma "mullistava" tulkintansa / kysyä jotain kesken proffan lauseen / alkaa muuten apinoimaan.

Meillä ainakin kauppatieteissä luennoitsijat kannustavat keskusteluun, kysymyksiin ja kyseenalaistukseen. Piristäähän se muutenkin luentoa, jos joku jotain sanoo.
 
Tuntiaktiivisuudesta sen verran että paras olisi, jos se voisi vaikuttaa ainoastaan positiivisesti. Eli jos ei viittaa/osallistu niin ei siinä mitään, mutta kovalla viittailulla voi esim. 8+ kokeella saada kurssista 9. Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin se että hallitset asiat vitun hyvin ja sitten pitää opettajan itsestään selviin kysymyksiin vastailla. Kokeessa sitten näytetään osaaminen. Vielä turhauttavampaa on se että kokeesta saat 9, mutta kurssista tulee 8, sillä "et ollut kovin aktiivinen". :wall:

Tällaista siis jäi lukiosta hampaankoloon.
 
Tuntiaktiivisuudesta sen verran että paras olisi, jos se voisi vaikuttaa ainoastaan positiivisesti. Eli jos ei viittaa/osallistu niin ei siinä mitään, mutta kovalla viittailulla voi esim. 8+ kokeella saada kurssista 9. Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin se että hallitset asiat vitun hyvin ja sitten pitää opettajan itsestään selviin kysymyksiin vastailla. Kokeessa sitten näytetään osaaminen. Vielä turhauttavampaa on se että kokeesta saat 9, mutta kurssista tulee 8, sillä "et ollut kovin aktiivinen". :wall:

Tällaista siis jäi lukiosta hampaankoloon.

Nimenomaan tuollaiset "turhat kysymykset" yhdistettynä tuntiaktiivisuuten on se huutavin vääryys. Aina löytyy niitä, joille on kunnia-asia päästä vastaamaan opettajien vammaisiin itsestäänselvyyksiin ja kun muut eivät jaksa vaivautua, he ovat huonompia oppilaita.

Ja tällaisia opettajia on vielä olemassa, uskokaa huviksenne. (Siis sellaisia, jotka oikein rakastavat sitä tunnetta kun on kieli hanurissa)

Parhaat muistot lukiosta on psykologian tunneilta, kun opettaja vain sanoi, että alkakaa keskustella ryhmissä, aikaa 15min ja aihe on Z. Siinä oli oikeasti jotain mielenkiintoa ja kyllä siitä jumankauta oppi - hauskaakin oli. Sitten koko luokan kesken järjestetyt väittelyt/keskustelut jostain aiheesta, niin tunnit kuluivat kuin siivillä.

Tuossa on loistava esimerkki loistavasta opettajasta ja loistavasta tavasta saada oppilaat itse innostumaan asioista, ilman sitä viittaus/nuoleskelu -paskaa.
 
Noita kolmoistunteja kun vedetään ilman taukoa, niin ei siinä pysty kovin skarppina olemaan koko aikaa. Olisi varmasti oppimisen kannalta paljon parempi käydä haukkaamassa vähän raitista ilmaa ja tulla sitten virkeänä takaisin tunnille.

Koitappa samaa 09:00-12:00 kun opettaja ei ees osaa englantia kovin hyvin. Bonuksena ilmastointilaite paskana, toimi jotenkuten muttei tarpeeksi. Ja ulkona 40c lämpöä (bkk thlnd) :D

Rupesin noille valittamaan melkein kaikille ekan lukukauden puolivälissä tuosta breikkien puutteesta. Vastaus oli tietty se, ettei niille ole aikaa. Sain kuitenki pari opettajaa puhuttua ympäri pitämään 5 minutin tauot, jotka paikalliset tuntien venyivät sitten puolen tunnin paremmalle puolelle. Yllättävää kyllä, molemmat näistä opettajista lokaaleja, ulkomaalaiset sen sijaan veti nirppanokkaisina ylhäisessä yksinäisyydessään.

Tuolla maassa opettajat nostaa ittensä jalustalle ja suhtautuu suorastaan tympeästi oppilaisiin - tosin ehkäpä tuolla on tekemistä huonojen tulosten kanssa? Ainakin itseäni kohtaan alkoi ääni muuttua kellossa yleensä ekojen tenttitulosten jälkeen :D

On välillä varsin perusteltua vetää tuplatunteja, mutta jos luokka on tupaten täynnä ja ilma huono, ei siitä mitään tule. Ja suomen kesäisessä helmikuussa on kiva alkaa jotain ikkunoitakaan auki repimään.
 
Jotkut ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty/jaksa/uskalla olla aktiivinen tunnilla, vaikka osaisi kaikki asiat ja pystyy vielä soveltamaan oppimaansakin. Tekeekö se hänestä huonomman oppilaan ja ansaitseeko hän siis näin ollen huonomman arvosanan (retorinen kysymys)?
Mikä siinä tuntiaktiivisuudessa on sitten niin helvetin vaikeaa? Itse ainakin luennoitsijana saan paremman kuvan niistä opiskelijoista, jotka osallistuvat opetustilanteeseen. Ei ole ehkä reilua, mutta näin se vain menee. Opiskelija osoittaa kiinnostusta asiaan ja parhaimmassa tapauksessa tuo esille asioita, joita on hyvä esittää koko luokalle.

Jos ei jaksa, niin se on oma vika. Jos ei uskalla, niin siitä pitää tulla juttelemaan. Jos ei pysty, niin sitä pitää perkele harjoitella. Meinaatko että siellä oikeassa elämässä pärjää seinäruusuna kun ei pysty/jaksa/uskalla sanoa mielipiteitään?
 
tosin en tiedä kuinka paljon tuota puhdasta luennointia tiiviiseen tahtiin on matemaattisilla aloilla ja niin edelleen.
Matemaattisilla aloilla luennoilla käydään tyypillisesti läpi välivaiheita kaavojen johdoissa. Eli kirjasta löytyy alkutilanne ja lopputilanne ja sitten taululle kirjoitetaan ne välivaiheet.

Tuo ei näytä opiskelijoita vaivaavan. Enemmänkin näyttää vaivaavan se, että pitäisi tehdä vapaamuotoisia muistiinpanoja siitä mitä luennoitsija sanoo ja jota ei löydy mistään materiaalista.
 
Mikä siinä tuntiaktiivisuudessa on sitten niin helvetin vaikeaa? Itse ainakin luennoitsijana saan paremman kuvan niistä opiskelijoista, jotka osallistuvat opetustilanteeseen. Ei ole ehkä reilua, mutta näin se vain menee. Opiskelija osoittaa kiinnostusta asiaan ja parhaimmassa tapauksessa tuo esille asioita, joita on hyvä esittää koko luokalle.

Jos ei jaksa, niin se on oma vika. Jos ei uskalla, niin siitä pitää tulla juttelemaan. Jos ei pysty, niin sitä pitää perkele harjoitella. Meinaatko että siellä oikeassa elämässä pärjää seinäruusuna kun ei pysty/jaksa/uskalla sanoa mielipiteitään?

Hah, tämä oli hyvä läppä! :lol2:

Koulun tuntiaktiivisuus (=vammaisiin kysymyksiin vastaaminen [esim. Ruotsin pääkaupunki?]) on suoraan verrannollinen sosiaalisuuteen.

Saanen nauraa?! :lol2:
 
Tuo ei näytä opiskelijoita vaivaavan. Enemmänkin näyttää vaivaavan se, että pitäisi tehdä vapaamuotoisia muistiinpanoja siitä mitä luennoitsija sanoo ja jota ei löydy mistään materiaalista.

Tätä minäkin hain takaa; onhan se periaatteessa vaikeampaa kuin kopioida kaikki, mutta enemmän hyötyä pidemmän päälle. Oma lempiluenntoitsijani ei käytä minkäänlaisia kalvoja tai taulua, vaan kaikki olennainen pitää kirjoittaa muistiin puheesta (edelleen, humanistinen ala eli toki ns. sivistyssanaterminologiaa, mutta ei kaavoja jne.). Tietysti hyvä luennoitsija on suunnitellut puheensa rytmin ja asioiden esitysjärjestyksen niin, että kirjoittaminen ja muistiinpanojen jäsentely on helppoa; suoraan paperista lukeva tai edestakaisin asioissa loikkiva luennoitsija on painajainen.

Koulun tuntiaktiivisuus (=vammaisiin kysymyksiin vastaaminen [esim. Ruotsin pääkaupunki?]) on suoraan verrannollinen sosiaalisuuteen.

Käsittääkseni koulussa on tarkoitus oppia ja opetella asioita. Kai tuollaisiin vammakysymyksiin rohkeasti luokan edessä vastaaminen on vähän parempi ponnahduslauta kuin että heitetään suoraan sadan ihmisen eteen pitämään jotain esitelmää, tai että hyydyt jossain työpaikkahaastattelussa kun et uskalla vastata kysymyksiin.

Onhan se kiva jos viihtyy koulussa, mutta valitettavasti kaikki asiat eivät ole itseä miellyttäviä ja kivoja. Ihan normaalia opetella tekemään jotain, mikä on itsensä mielestä typerää tai turhanpäiväistä, kun niitä (pieniä) asioita joutuu kuitenkin tekemään joskus työssään tai muuten. Miksi kaikesta pitäisi aina päästä niin helpolla? Pah.
 
Jos kokeeseen on aikaa tunti kolmen tunnin sijasta, niin asia on pakko ymmärtää ja sen täytyy olla sisäistetty, jotta tentissä pärjää. Kokeessa ei olisi enää aikaa miettiä, että mitenköhän se menikään.

Tuo tunti ei mielestäni toimisi kyllä yhtään, ainakaan matemaattisissa aineissa. Perustehtävät voisi tunnissa ehkä tehdä, mutta jos kokeessa on sellaisia muunlaisiakin tehtäviä kuin rutiinitehtäviä, niin tunti ei riitä. Tunnissa ehtii testaamaan, että mitä oppilas on _opetellut ulkoa_ ja ulkoa opetteleminen nyt ei tarkoita, että sitä tietoa osaisi käyttää.

Meillä oli noin 6h aikaa matemaattisessa kokeessa ja se toimi vallan mainiosti. Ensimmäiset tehtävät tottakai oli sellaisia perustehtäviä, mutta viimeisissä tehtävissä sovellettiin tietoa. (Matemaattisissa aineissa) tiedon soveltaminen kun vaatii perustiedon sisäistämisen lisäksi älykkyyttä.

Näin siis lukiopohjalla.
 
--

Käsittääkseni koulussa on tarkoitus oppia ja opetella asioita. Kai tuollaisiin vammakysymyksiin rohkeasti luokan edessä vastaaminen on vähän parempi ponnahduslauta kuin että heitetään suoraan sadan ihmisen eteen pitämään jotain esitelmää, tai että hyydyt jossain työpaikkahaastattelussa kun et uskalla vastata kysymyksiin.

Onhan se kiva jos viihtyy koulussa, mutta valitettavasti kaikki asiat eivät ole itseä miellyttäviä ja kivoja. Ihan normaalia opetella tekemään jotain, mikä on itsensä mielestä typerää tai turhanpäiväistä, kun niitä (pieniä) asioita joutuu kuitenkin tekemään joskus työssään tai muuten. Miksi kaikesta pitäisi aina päästä niin helpolla? Pah.

Eka mustaus: Oikein

Toka mustaus: Riippuu. Ei TODELLAKAAN tarkoita, että ihminen on ujo ja sulkeutunut, jos ei viitsi vastata typeriin kysymyksiin. Kyllä hän silti voi olla luonnonlahjakkuus esiintymisessä tms. Esimerkiksi itselläni ei käsi noussut lähes kertaakaan lukiossa, hyvät paperit tuli ja kehut sain esitelmistäni. Eikä mitään ongelmia vaikkapa asiakaspalvelutehtävissä, vaikka en koulussa viitannut. Päinvastoin, pidän asiakaspalvelusta (tämä oli siihen kommenttiin Dipiltä, että näistä viittaamattomista tulee seinäruusuja).

Kolmas mustaus: Ainut ihminen, joka pääsee helpolla on opettaja, jolla ei ole mielikuvitusta käyttää vaihtoehtoisia opetusmetodeja (esimerkkinä aikaisemmin mainitsemani psykologian opettaja, muitakin esimerkkejä löytyy monia), vaan tyytyy ärsyttämään oppilaita kysymällä aivan puita heiniä. Näihin viittaa muutama ja loppu onkin historiaa.

Edelleen painotan sitä, että tuntiaktiivisuudessa ei ole mitään pahaa molemminpuolin, mutta se on LIIAN yliarvostettua (tuntiaktiivinen=parempi oppilas, tuntiaktiivinen=sosiaalisempi jne jne.). Muut eivät saa kärsiä siitä, koska ihmiset ovat erilaisia ja oppivat eri tavalla.

Edit. ja ennen näsäviisaita tuo asiakaspalveluesimerkki kuvasti sitä, että tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
 
Ei toisten oppimista saa arvioida numeroilla. Se loukkaa ihmisarvoa, kun kaikki kuitenkin ovat erilaisia yksilöinä.
 
Ei toisten oppimista saa arvioida numeroilla. Se loukkaa ihmisarvoa, kun kaikki kuitenkin ovat erilaisia yksilöinä.

Hohhoijaa, en edes jaksa tästä lähteä tämän enempiä kommentoimaan.
 
Mulla menossa toinen vuosi yliopistossa. Pääaine tökkii ja onkin tullut harkittua muutosta jatkoon. Miten on, voiko mitään pääainetta vaihtaa mihinkään toiseen pääaineeseen oman laitoksen sisällä? Kandin työn väsääminen alkaisi kesän/syksyn aikana tämän hetken pääaineesta, mutta vielähän tässä ehtisi jotain muutakin kokeilla. Tukikuukausia tosin enää 30 jäljellä.
 
Mulla menossa toinen vuosi yliopistossa. Pääaine tökkii ja onkin tullut harkittua muutosta jatkoon. Miten on, voiko mitään pääainetta vaihtaa mihinkään toiseen pääaineeseen oman laitoksen sisällä? Kandin työn väsääminen alkaisi kesän/syksyn aikana tämän hetken pääaineesta, mutta vielähän tässä ehtisi jotain muutakin kokeilla. Tukikuukausia tosin enää 30 jäljellä.

Yleensä voi vaihtaa vapaasti oman tiedekunnan sisällä, kun on suorittanut perusopinnot siinä aineessa, jonka opiskeluoikeuden on haussa saanut. Sitten tietysti jos haluat vaihtaa johonkin rajoituksenalaiseen aineeseen täytyy mennä tasokokeeseen tai mikä onkaan kyseisen laitoksen käytäntö.

Näin siis Helsingissä, en tiedä onko käytäntö yleinen. Sen oman entisen pääaineen voi kuitenkin pitää sivuaineena (jättää perusopintoihin tai lukea pitkäksi), ei ne tukikuukaudet mihinkään hukkaan mene kun kuitenkin sivuaineita ja vapaita opintoja täytyy tehdä.

edit. varmaan vähemmän vaatii opettajalta työtä laittaa luokka keskustelemaan keskenään kuin tentata jotain vastauksia. Eri aineissa toimii erilaiset opetustavat.
 
Yleensä voi vaihtaa vapaasti oman tiedekunnan sisällä, kun on suorittanut perusopinnot siinä aineessa, jonka opiskeluoikeuden on haussa saanut. Sitten tietysti jos haluat vaihtaa johonkin rajoituksenalaiseen aineeseen täytyy mennä tasokokeeseen tai mikä onkaan kyseisen laitoksen käytäntö.

Näin siis Helsingissä, en tiedä onko käytäntö yleinen. Sen oman entisen pääaineen voi kuitenkin pitää sivuaineena (jättää perusopintoihin tai lukea pitkäksi), ei ne tukikuukaudet mihinkään hukkaan mene kun kuitenkin sivuaineita ja vapaita opintoja täytyy tehdä

Tuon suuntaista tietoa minullakin jotenkin oli. Sitä tarkoitin noilla tukikuukausilla, että nyt jos ensi syksynä aloitan uuden pääaineen, niin kiire tulee noilla jäljellä olevien tukikuukausien puitteissa valmistua maisteriksi.:(
 
Joo no olisiko kuitenkin ollut provoa :down:

Älä saatana..?!

Silti se upposi minuun, kun joudun toistamaan itseäni täällä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom