Yleinen lemmikkikeskustelu

Imatralla asutaan. Pitää yrittää mahdollisimman paljon muiden koirien läheisyydessä pyöriä jos se siintä sitten rauhottuis se tappelu vietti :)
Tuossa kun käytiin sitä yhtä urosta ihailemassa niin se kuulemma tulee hyvin toimeen toistenkin koirien kanssa ja naapurissa on hevosia ja muitakin eläimiä eikä ongelmia ole.
Sinä olet ilmeisesti kirjoitellut tuolla ab foorumillakin on tullut lueskeltua ja kateltua koirien kuvia ..?

Juu kyllä mä kaikilla kolmella suomalaisella AB foorumilla kirjoittelen :)

Sosiaalistaa muihin koiriin AB:ta juu kannattaa heti pennusta saakka, mutta valitettavasti useimmissa tapauksissa käy niin, että kun koira alkaa olla sukukypsä niin vieraat, saman sukupuolen edustajat alkavat olla niille "punaisia vaatteita". Näin kävi myös meille. Kävin koirapuistoilemassa valitussa seurassa 10kk ikään saakka jolloin alko jo huomaamaan, että viha muita uroita kohtaan alkoi nostaa päätään. Mitään synnynnäistä tappelunhalua ei ole, mutta ego on tosi korkea ja rotu jalostettu sellaiseksi, ettei sen tulisi alistua minkään uhan edessä. Vieraan koiran riittävän pitkä tuijotus jo riittää siihen, että sille on näytettävä kaapin paikka. "Leikkiminen" on brutaalia toisen jyräämistä ja alistamista eikä sitä kovin moni koira siedä. Hyvin moni kasvattajakin pitää kotonaan saman sukupuolen koirat toisistaan erossa, silti vahinkoja joskus sattuu ja koiria jopa menehtyy.

AB kiintyy kaikkiin kotieläimiin (kissoihin,hevosiin jne.) kun se sosiaalistetaan niihin pennusta saakka, mutta täysikasvuisena se ei välttämättä siedä saman sukupuolen koirakaveria edes omassa perheessä vaikka ne olisivat kasvaneet yhdessä pennuista saakka.

Mulla esimerkiksi toi oma uros on saatu niin hyvin hanskaan, että ulkoilutetaan sitä valtaosa ajasta vapaana, kuljen sen kanssa kaupungilla ja pari kertaa oon käynyt ostoskeskuksissakin eikä sen kanssa ole mitään ongelmia. Ei vedä hihnassa eikä rähjää vaikka vastaantulija sitä tekisi. Kaikinpuolin hyvin käyttäytyvä koira siis, mutta en uskaltaisi laskea sitä enää edes kokeilumielessä toisen uroksen kanssa leikkimään.

Jonkun mielestä ehkä aika karua tekstiä rodusta mutta minusta parempi sanoa asiat suoraan kuin luoda mielikuvaa jostain labradorimaisesta kaikkien kaverista. Mahtavia otuksia mutta jos haluaa koiran joka tulee toimeen muiden kanssa, ei AB ole hyvä valinta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Juu kyllä mä kaikilla kolmella suomalaisella AB foorumilla kirjoittelen :)

Sosiaalistaa muihin koiriin AB:ta juu kannattaa heti pennusta saakka, mutta valitettavasti useimmissa tapauksissa käy niin, että kun koira alkaa olla sukukypsä niin vieraat, saman sukupuolen edustajat alkavat olla niille "punaisia vaatteita". Näin kävi myös meille. Kävin koirapuistoilemassa valitussa seurassa 10kk ikään saakka jolloin alko jo huomaamaan, että viha muita uroita kohtaan alkoi nostaa päätään. Mitään synnynnäistä tappelunhalua ei ole, mutta ego on tosi korkea ja rotu jalostettu sellaiseksi, ettei sen tulisi alistua minkään uhan edessä. Vieraan koiran riittävän pitkä tuijotus jo riittää siihen, että sille on näytettävä kaapin paikka. "Leikkiminen" on brutaalia toisen jyräämistä ja alistamista eikä sitä kovin moni koira siedä. Hyvin moni kasvattajakin pitää kotonaan saman sukupuolen koirat toisistaan erossa, silti vahinkoja joskus sattuu ja koiria jopa menehtyy.

AB kiintyy kaikkiin kotieläimiin (kissoihin,hevosiin jne.) kun se sosiaalistetaan niihin pennusta saakka, mutta täysikasvuisena se ei välttämättä siedä saman sukupuolen koirakaveria edes omassa perheessä vaikka ne olisivat kasvaneet yhdessä pennuista saakka.

Mulla esimerkiksi toi oma uros on saatu niin hyvin hanskaan, että ulkoilutetaan sitä valtaosa ajasta vapaana, kuljen sen kanssa kaupungilla ja pari kertaa oon käynyt ostoskeskuksissakin eikä sen kanssa ole mitään ongelmia. Ei vedä hihnassa eikä rähjää vaikka vastaantulija sitä tekisi. Kaikinpuolin hyvin käyttäytyvä koira siis, mutta en uskaltaisi laskea sitä enää edes kokeilumielessä toisen uroksen kanssa leikkimään.

Jonkun mielestä ehkä aika karua tekstiä rodusta mutta minusta parempi sanoa asiat suoraan kuin luoda mielikuvaa jostain labradorimaisesta kaikkien kaverista. Mahtavia otuksia mutta jos haluaa koiran joka tulee toimeen muiden kanssa, ei AB ole hyvä valinta.

Kyllä noita asioita on otettu huomioon koirarotua valitessa ja on meillä onneksi kissa jota tyttö ja emäntäkin voi talutella ;)
 
Kyllä noita asioita on otettu huomioon koirarotua valitessa ja on meillä onneksi kissa jota tyttö ja emäntäkin voi talutella ;)

Hyvä juttu :) saatte varmasti hyvän perheenjäsenen. Itse en oo katunut pätkääkään eikä noi edellämainitut jutut hirveästi elämää rajoita. Ei koiran tarvitse eikä sille ole luonnollista tulla kaikkien kanssa juttuun. Meilläkin vain tytsyjä leikkikavereina niin ongelmia ei tuu :)
 
Juu kyllä mä kaikilla kolmella suomalaisella AB foorumilla kirjoittelen :)

Sosiaalistaa muihin koiriin AB:ta juu kannattaa heti pennusta saakka, mutta valitettavasti useimmissa tapauksissa käy niin, että kun koira alkaa olla sukukypsä niin vieraat, saman sukupuolen edustajat alkavat olla niille "punaisia vaatteita". Näin kävi myös meille. Kävin koirapuistoilemassa valitussa seurassa 10kk ikään saakka jolloin alko jo huomaamaan, että viha muita uroita kohtaan alkoi nostaa päätään. Mitään synnynnäistä tappelunhalua ei ole, mutta ego on tosi korkea ja rotu jalostettu sellaiseksi, ettei sen tulisi alistua minkään uhan edessä. Vieraan koiran riittävän pitkä tuijotus jo riittää siihen, että sille on näytettävä kaapin paikka. "Leikkiminen" on brutaalia toisen jyräämistä ja alistamista eikä sitä kovin moni koira siedä. Hyvin moni kasvattajakin pitää kotonaan saman sukupuolen koirat toisistaan erossa, silti vahinkoja joskus sattuu ja koiria jopa menehtyy.

AB kiintyy kaikkiin kotieläimiin (kissoihin,hevosiin jne.) kun se sosiaalistetaan niihin pennusta saakka, mutta täysikasvuisena se ei välttämättä siedä saman sukupuolen koirakaveria edes omassa perheessä vaikka ne olisivat kasvaneet yhdessä pennuista saakka.

Mulla esimerkiksi toi oma uros on saatu niin hyvin hanskaan, että ulkoilutetaan sitä valtaosa ajasta vapaana, kuljen sen kanssa kaupungilla ja pari kertaa oon käynyt ostoskeskuksissakin eikä sen kanssa ole mitään ongelmia. Ei vedä hihnassa eikä rähjää vaikka vastaantulija sitä tekisi. Kaikinpuolin hyvin käyttäytyvä koira siis, mutta en uskaltaisi laskea sitä enää edes kokeilumielessä toisen uroksen kanssa leikkimään.

Jonkun mielestä ehkä aika karua tekstiä rodusta mutta minusta parempi sanoa asiat suoraan kuin luoda mielikuvaa jostain labradorimaisesta kaikkien kaverista. Mahtavia otuksia mutta jos haluaa koiran joka tulee toimeen muiden kanssa, ei AB ole hyvä valinta.

Ihan asiallista tekstiä ja näinhän se menee, tosin niinkuin sanoit jokainen koira on yksilö. Ko. syistä johtuen AB tippui omalta listaltani kun koiraa olin hankkimassa. Turhan usein vaan ihmiset (vaikka kuinka tietäisivät niin) kieltävät asiat ja realiteetit iskevät kun koira aikuistuu.
 
On hienoa lukea viestejä sellaisten koirien omistajilta, jotka tietävät tarpeeksi omasta rodustaan. Voi kun tuollaisia omistajia olisi enemmänkin. Usein olen katsellut lenkillä kun lapsi tulee ison koiran kanssa vastaan ja oma koira kun ärisee muille, niin pelko perseessä on saanut ohi mennä ja toivoa että ei synny rähinää.
Itselläni on "vain" saksanpaimenkoirauros, joka on aika lapatossu AB:hen ja rotikkaan verrattuna. Silti koiran kanssa kävin koirapuistossa alle viisi kertaa pentuna enkä enää edes suunnittele sinne menoa. Sen sijaan pidin sitä hyvin paljon vapaana ihan pennusta lähtien. Pienenä se kulki vielä hyvin ihmisten seassa ja nyt isompana mettässä.
Urokset harvoin tulevat isompina enää toimeen keskenään ja siihen ei sosialistaminen auta yhtään. Se auttaa vain siihen, ettei koirasta tule arkaa kaikkea elävää kohtaan mikä taas on huono asia.
 
Jei, lemmikkejä.
Itsellä kaksi kissaa, superfläsä 3-vuotias Pörrö (nuorempana nimi oli Ferrari, mutta sitten ylväät linjat katosivat...) ja sitten reilu vuoden ikäien Yohannes Wolfgang. Molemmat löytökissoja, rotu x, rasittavuustaso usein korkea, mutta on ne vaan niin lutuisia kuitenkin.
Ei-ihan-lemmikkejä-mutta-kuitenkin: löytyy myös kaksi hevosta. 3-vuotias prinsessa, olen juuri aloittanut ratsukoulutuksen sen kanssa. Sitten 19-vuotias supermummo, kansallisen tason kisatykki :) Tuo ruusukkeet kotiin ;)
 
Onko normaalia, että Westien urospennulla seisoo pippeli joka päivä vähintään 10 kertaa. Ensimmäisen kerran huomasin seisokin kun pentu oli 3 kk. Nyt ikää 5 kk. Seisokki saattaa olla päällä kun ihan rauhassa katsellaan sohvalla telkkaria, tai silloin kun tullaan kotiin ja pentu innostuu. Seisokki ei katso aikaa eikä paikkaa. Nylkyttämistä ei ole esiintynyt vielä kuin n. kolme kertaa. Ensimmäisen kerran yritti nylkyttää kaveriani 3 kk:n ikäisenä.

:pano:
 
Pystyykö joku suosittelemaan paikkaa mistä hankkia chihuahua? Kasvattajia ja netti-ilmoituksia on niin paljon ettei tiedä mistä uskaltaa.

Vaihtoehtoja on tosiaan paljon. En oikein itsekään osaa lähteä suosittelmaan mitään tiettyä kasvattajaa. Meillä on kaksi chihua.
 
Onko normaalia, että Westien urospennulla seisoo pippeli joka päivä vähintään 10 kertaa. Ensimmäisen kerran huomasin seisokin kun pentu oli 3 kk. Nyt ikää 5 kk. Seisokki saattaa olla päällä kun ihan rauhassa katsellaan sohvalla telkkaria, tai silloin kun tullaan kotiin ja pentu innostuu. Seisokki ei katso aikaa eikä paikkaa. Nylkyttämistä ei ole esiintynyt vielä kuin n. kolme kertaa. Ensimmäisen kerran yritti nylkyttää kaveriani 3 kk:n ikäisenä.

:pano:

Ihan normaalia. Joillakin yksilöillä tulee heppi tuulettumaan aina kun istuvat rodusta riippumatta ja monesti herätessä on vehkeet turvoksissa, mitälie unia näkevät :D

Ihmisten nylkyttäminen ei ole seksuaalista vaan koira alistaa ihmistä. Urokset nylkyttää toisiaan, samoin nartut toisiaan ja se on puhtaasti toisen alistamista. 3kk ikäinen pentu sen sijaan vasta harjoittelee alistamista ja tarkkailee toisen osapuolen vastareaktioita :)
 
Seisokkiasian vierestä hieman. Meillä kävi kerran niin, että dandie oli nylkyttänyt omaa fleecepeittoa sillä aikaa, kun olimme poissa. Takaisin tullessamme huomattiin, että siinä oli outoja tummanpunaisia tahroja siellä täällä ja ajateliin, että se on verta, mutta koirassa ei verijälkiä missään. Käytiin siinä välissä sitten kaupassa ja kotiintullessamme poitsu innostui--> erektio ja verta tuli ihan roitona lattialle kunnon lammikko. Pientä paniikkia oli ilmassa, kun lekuriin mentiin, mutta pieni nirhama oli tullut ja äkkiä parantui.
 
Ai että kun tuo meidän Rottweiler vauva (12vk) on oppinu oikeen hyvin ulkosiistiksi. Vaikka pidempääkin riehuttaisiin ulkona niin ei vahingossakaan tule pissaa ulos vaan pidättää sen aikaa että sisälle päästään ja sitten heti ensimmäisenä lattialle pissaamaan..
 
Ai että kun tuo meidän Rottweiler vauva (12vk) on oppinu oikeen hyvin ulkosiistiksi. Vaikka pidempääkin riehuttaisiin ulkona niin ei vahingossakaan tule pissaa ulos vaan pidättää sen aikaa että sisälle päästään ja sitten heti ensimmäisenä lattialle pissaamaan..

Meillä oli sama homma edesmenneen pennun kanssa ja tuntui jossakin vaiheessa varsin epätoivoiselta. Mutta sitten vaan pikkuhiljaa se alkoi tehdä uloskin ja viikon mökki reissun jälkeen ei enää tehny sisälle kuin vasta viimeisinä päivinä kun varmaaan kivut olivat liian suuret.
Eli älä huollestu vaan kyllä se pikkuhiljaa oppii homman. Ja voit kyllä kokeilla sitä että sisälle mentyä koppaat sen kainaloon ja juoksutat sen ulos uudestaan.
 
Meillä oli sama homma edesmenneen pennun kanssa ja tuntui jossakin vaiheessa varsin epätoivoiselta. Mutta sitten vaan pikkuhiljaa se alkoi tehdä uloskin ja viikon mökki reissun jälkeen ei enää tehny sisälle kuin vasta viimeisinä päivinä kun varmaaan kivut olivat liian suuret.
Eli älä huollestu vaan kyllä se pikkuhiljaa oppii homman. Ja voit kyllä kokeilla sitä että sisälle mentyä koppaat sen kainaloon ja juoksutat sen ulos uudestaan.


Juu ei tässä mitään hätää asian kanssa ole, niin pentuhan tuo vielä on. Kaikki aikanaan..
 
Pistetääs muutama otos, kun ei oo näitä tullut läheteltyä.
Nyt alkaa pellotkin olemaan auki ja päästään itse asiaan, eli linnuille.

TLP_8925.jpg


TLP_8836.jpg


TLP_8812.jpg


TLP_8800.jpg


TLP_8692.jpg


TLP_8637.jpg



TLP_8616.jpg
 
Ai että kun tuo meidän Rottweiler vauva (12vk) on oppinu oikeen hyvin ulkosiistiksi. Vaikka pidempääkin riehuttaisiin ulkona niin ei vahingossakaan tule pissaa ulos vaan pidättää sen aikaa että sisälle päästään ja sitten heti ensimmäisenä lattialle pissaamaan..

Meidän rotku oli ihan samanlainen tossa iässä. Nyt se on 5 kk ja osaa tosi hyvin vaatia pihalle tarpeilleen mut just tossa iässä se halus äkkiä pihalta himaan kuselle... Voi niitä aikoja, sellasta rumbaa se oli sanomalehtien kans silloin.
 
Mulla on mahoton herkkiskausi taas meneillää näissä koira-asioissa....
työmatkalla omakotitalon pihassa istuu puun juurella monesti hieno, aikuinen rotikka. Se vaan istuu, aina samassa paikassa :( Niiden piha on täynnä lasten leluja...tuntuu, että se koira on varmaan jäänyt aivan ulkopuolelle perheestä En siis tiedä, mutta näyttää siltä. Nytkin sato vettä ja siellä se vaan istui, ilman suojaa :itku: Se on varmasti ihan surulllinen ja masentunu.

Olisko aivan kamalan törkeää tyylii laittaa postilaatikkoon iso luu ja pieni, ystävällinen viesti, kuinka pienillä asioilla vois piristää koiraa (kuten aitaamalla piha= enempi liikkumavapautta koiralle) tms. Tai mikäli oikeasti tuntuu siltä, ettei koiralle ole aikaa ja halua keksiä mitään virikettä, miettisivät koirasta luopumista....

Mun on vaa vaikea olla tekemättä mitään, jos huomaan tollasta :( Mutta koska en tasan tiedä heidän tilannetta, haluisin antaa ystävällisen herätyksen koiran olosta :rolleyes:

Ja joo, oon mä kai vähän höpsö :)
 
Mulla on mahoton herkkiskausi taas meneillää näissä koira-asioissa....
työmatkalla omakotitalon pihassa istuu puun juurella monesti hieno, aikuinen rotikka. Se vaan istuu, aina samassa paikassa :( Niiden piha on täynnä lasten leluja...tuntuu, että se koira on varmaan jäänyt aivan ulkopuolelle perheestä En siis tiedä, mutta näyttää siltä. Nytkin sato vettä ja siellä se vaan istui, ilman suojaa :itku: Se on varmasti ihan surulllinen ja masentunu.

Olisko aivan kamalan törkeää tyylii laittaa postilaatikkoon iso luu ja pieni, ystävällinen viesti, kuinka pienillä asioilla vois piristää koiraa (kuten aitaamalla piha= enempi liikkumavapautta koiralle) tms. Tai mikäli oikeasti tuntuu siltä, ettei koiralle ole aikaa ja halua keksiä mitään virikettä, miettisivät koirasta luopumista....

Mun on vaa vaikea olla tekemättä mitään, jos huomaan tollasta :( Mutta koska en tasan tiedä heidän tilannetta, haluisin antaa ystävällisen herätyksen koiran olosta :rolleyes:

Ja joo, oon mä kai vähän höpsö :)


Tai sitten se koira on tyytyväinen kun saa vartioida perhettään ja pihaa. Rotikalla on kuitenkin suht kova vartioimisvietti ja monet rotikat siitä tykkää todella paljon. Mutta paha tietenkin mennä sanomaan asiasta sen enempää.. Mutta jos asia vaivaa niin voithan vaikka joskus "vahingossa" lenkkeillä talon ohi ja kun näet siinä ihmisiä niin pysähdyt juttelemaan ja kyselemään koirista yleisesti jne.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom