Yleinen lemmikkikeskustelu

Keljumus sanoi:
Sama vika meikäläisellä. Tuota pahensi kun aikaisemmin olin tottunut vain aikuisiin koiriin ja erityisesti pariin ikivanhaan westieen ja sitten taloon paukahti hyperaktiivinen staffiurospentu. Aluksi tuli koko ajan huolehdittua kaikkea mahdollista:

näversi jalkaansa -> varmaan polvivamma
nakertaa sormia jos innoissaan -> olisko luonnehäiriö, yliaggressiivinen
uikuttaa kynsiä leikatessaan -> nyt se varmaan saa traumoja

Muutenkin tuli koko ajan lelliteltyä hauvaa ja hössötettyä sen ympärillä ja tokihan se oppi että talossa voi elää kuin pellossa. Isännän tultua järkiinsä se onneksi kyllä oppi yhtä nopeasti ettei maailma pyöri sen ympärillä koulutuskin on nyt edenennyt nopeammin kuin uskalsin toivoakaan kun koira on oppinut paikkansa paremmin.
Click to expand...

Mitä, onko teidänkin staffi ollu hyperaktiivinen..?:lol2:
Meillä oli selkeät pelisäännöt kauniimman osapuolen kanssa jutuista mitä tehdään ja miten. Tätä vielä "tuki" se, että meidän poika oppi/oppii juttuja tosi nopeasti. Olin varautunut paljon hitaampaan oppimiseen.
Tietenkin tulee päivittäin kokeiluja koiran puolesta, että voiskohan tänään tämä kikka onnistua. Mutta itse pistän sen kyllä koiran iän piikkiin tällä hetkellä (n. 7kk).

Keljumus: Minkä ikäinen ja kokoinen sun staffi on?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tuon omistajan tekemän kusella merkkaamisen sijaan kannattaa ehkä ensiksi koettaa merkata niitä kohtia vaikka käyttämällään hajuvedellä tai dödöllä vähän niinkuin omaksi hajujäljeksi. Ei oo itsellä ollut tarvetta koettaa mutta tiedän, et jotkut ovat toteuttaneet ja se on toiminut. Toisaalta jos koira pitää itseensä selvänä pomona niin sit se merkkaa siihen päälle peittääkseen alempiarvoisen jättämän merkin:D
 
Jarno12 sanoi:
Mitä, onko teidänkin staffi ollu hyperaktiivinen..?:lol2:
Meillä oli selkeät pelisäännöt kauniimman osapuolen kanssa jutuista mitä tehdään ja miten. Tätä vielä "tuki" se, että meidän poika oppi/oppii juttuja tosi nopeasti. Olin varautunut paljon hitaampaan oppimiseen.
Tietenkin tulee päivittäin kokeiluja koiran puolesta, että voiskohan tänään tämä kikka onnistua. Mutta itse pistän sen kyllä koiran iän piikkiin tällä hetkellä (n. 7kk).

Keljumus: Minkä ikäinen ja kokoinen sun staffi on?
Click to expand...

Tervehdys,

En ole Keljumus, mutta laitanpa minäkin korteni kekoon. Meiltä löytyy myös staffi, 4,5 kk:n ikäinen narttu nimeltään Svea.

S003.jpg




Täytyy myöntää, että hieman yllätti kuinka villi staffipentu voi olla:) Ja aika kovapäiseltä neiti tuntuu, mutta se lienee staffeille ominaista. Yllättävän hyvin koira on oppinut tiettyjä asioita ja siihen ollaan oltu tyytyväisiä. Maaliskuussa mennään pentutottelevaisuus-kurssille, katsotaan josko sen jälkeen alkaisi ohituksetkin sujua mallikkaasti. Tällä hetkellä koiran pitäisi päästä jokaisen näköpiirissä olevan ihmisen luo, etenkin lapsien.
 
Mitä kokemuksia on kennelyskästä? Kuulemma tuo rokotus ei aina estä sen tulemista, kuten meillä kävi. Koira on normaali muuten mutta välillä saa sellaisen yskimis/kakomis kohtauksen. Ollaan oltu yksityiseen lääkäri asemaan ja tuttuihin kenneliin yhteydessä ja ohjeet kaikkilla samat: lepoa ja seurantaa. Tiukassa paikassa sitten voi antaa yskänlääkettä esim. kvilla 5ml.
Nyt vaan tuo vainoharhaisuus lisääntyy...
 
marlin sanoi:
Täytyy myöntää, että hieman yllätti kuinka villi staffipentu voi olla:) Ja aika kovapäiseltä neiti tuntuu, mutta se lienee staffeille ominaista. Yllättävän hyvin koira on oppinut tiettyjä asioita ja siihen ollaan oltu tyytyväisiä. Maaliskuussa mennään pentutottelevaisuus-kurssille, katsotaan josko sen jälkeen alkaisi ohituksetkin sujua mallikkaasti. Tällä hetkellä koiran pitäisi päästä jokaisen näköpiirissä olevan ihmisen luo, etenkin lapsien.
Click to expand...

Onpas söpö neiti sulla:)

Nuo lapset on meilläkin "heikko kohta". Niiden kans pitäisi päästä leikkimään. Mut muuten kävelyt menee melko hyvin.
Paljon yritetään käyttää metsässä / muissa paikoissa, jossa voi olla vapaana. Saa purettu energian oikeisiin paikkoihin :D
 
japa sanoi:
Mitä kokemuksia on kennelyskästä? Kuulemma tuo rokotus ei aina estä sen tulemista, kuten meillä kävi. Koira on normaali muuten mutta välillä saa sellaisen yskimis/kakomis kohtauksen. Ollaan oltu yksityiseen lääkäri asemaan ja tuttuihin kenneliin yhteydessä ja ohjeet kaikkilla samat: lepoa ja seurantaa. Tiukassa paikassa sitten voi antaa yskänlääkettä esim. kvilla 5ml.
Nyt vaan tuo vainoharhaisuus lisääntyy...
Click to expand...

Juu lepoa vaan. Yskiminen lisääntyy jos koira kiihtyy esim. leikkiessä. Joskus yskä jopa niin kova, että oksentelevat. Ei kontakteja muihin koiriin ettei tartu (ihminenkin voi levittää koiransa kennelyskää). Tarvittaessa voit antaa Bisolvon merkkisiä yskäntabletteja, saa apteekista ja on ihmisille tehty yskänlääke mut sopii myös koiralle. Annostus koiran painon mukaan. Meillä 50kg ja annettii 1/2tabl. kolmesti päivässä. Yskiminen loppu parissa päivässä mut lepoa taidettiin antaa vielä viikko pari.
 
Jarno12 sanoi:
Keljumus: Minkä ikäinen ja kokoinen sun staffi on?
Click to expand...

Rontti on vasta 15 viikkoinen ja vajaa 10 kiloinen.

Oli taas eilen aikamoiset kekkerit kun poitsulla oli jostain kertynyt vetypommin verran ylimääräistä energiaa viidestä ulkoilulenkistä huolimatta ja ilmeisesti ikeniä on alkanut kutittaa. Oli 14h työ/koulupäivä ja moisen poissaolon aikana oli unohtunut ettei isännän neuletta tai peukaloa saa järsiä, siinä meni ensimmäiset puoli tuntia kun asiaa kerrattiin ja kerrattiin. Sitten meinasi käydä vahinkoja kun sälli painoi edestakaisin eteiskäytävä-olohuone kiitoradalla, jonka päätepisteenä oli sohva: Rontti kun yrittää painaa samalla vauhdilla sohvalle ja siitä suoraan selkänojan yli päin seinää...

Mutta on tuo silti rauhallinen, hellyydenkipeä ja söötti sylikoira sen viisi minuuttia yöpuulle menon jälkeen ennen kuin kuorsaus alkaa.

Tuossa on pari viikkoa vanha kuva, sain veijarin kiinni pahanteosta.
6d95bd4d.jpg
 
Meillä oli aivan mahdotonta pureminen (kädet, jalat yms) hampaitten vaihtumiseen asti, nyt se on melkeenpä loppunut.Mitään irtaimmisto ei kyllä tosin suuremmin tuhonnut.
Että eipä kannata huolestua, vaikka pentu pureekin kaikkea mitä kiinni saa. Aina vaan tarjoaa jotain sallittua pureskeltavaa, niin kyllä se siitä lutviintuu.

edit. Komea poika se teilläkin on! Meidän Onni on jo sellaiset 20 kiloinen :)
 
Jarno12 sanoi:
Meillä oli aivan mahdotonta pureminen (kädet, jalat yms) hampaitten vaihtumiseen asti, nyt se on melkeenpä loppunut.Mitään irtaimmisto ei kyllä tosin suuremmin tuhonnut.
Että eipä kannata huolestua, vaikka pentu pureekin kaikkea mitä kiinni saa. Aina vaan tarjoaa jotain sallittua pureskeltavaa, niin kyllä se siitä lutviintuu.

edit. Komea poika se teilläkin on! Meidän Onni on jo sellaiset 20 kiloinen :)
Click to expand...

Onko teillä harrastettu vetoleikkejä ihan normaalisti? Osa ilmeisesti karttaa veto/painileikkejä staffien kanssa, koska kiihdyttää liikaa ja voi lisätä taistelutahtoa - mitä mieltä olet?

Entä harrastaako esim. Leelucky oman koiransa kanssa vetoleikkejä?
 
Kyllä me ollaan niitäkin leikitty, mutta jos näyttää että alkaa menee "yli" niin leikit loppuu siihen. Ja ihminen tekee päätöksen milloin leikitään ja mitäkin. Ja naapurissa kun kyläillään, niin koirat harrastaa vetämistä. Naapurista löytyy rotikan ja vanhan englannin bulldogin sekoitus :)
En tiedä, että onko tuo kannattavaa. Vähän oli/on pakkokin harrastaa, kun hampaiden kanssa on hiukan ongelmia. Vähän purentavikaa ikävä kyllä...
 
Täältä löytyy kans staffipoju. Ikää on 10kk ja painoa 20kg. On ollut myös aktiivinen kaveri pennusta asti, mutta tuhoja ei kotona ole tehty, betoniseinään reiän järsimistä lukuun ottamatta :jahas: Mentiin pentukouluun 5kk iässä ja se oli mun mielestä ihan hyvä juttu. Tämä on eka koira itselle, mutta tähän asti koulutus tuntuu menneen perille ja koira on tottelevainen, jopa kesken koirapuistoleikkien.

Peruskomentoja alettiin hioa kyllä miltei heti kotiutumisen jälkeen. Vielä ainakin uskaltaa käydä puistoissa, vaikkei moni staffiaan viekkään, sillä ei ole tullut mitään konflikteja muiden koirien kanssa ja toiv. ei tulekkaan.

Vetoleikkejä, paineja (lempileikit) ja pidempiä lenkkejä alettiin harrastaa n. 6kk jälkeen, ei kuitenkaan juoksulenkkejä vieläkään. Vapaana saa juosta niin paljon kuin lystää. Vetoleikeistä vielä, että staffien leuat ovat vahvat jo pentuna, joten voimakkaasti ei saa vedellä tai tulee vahinkoa leuoille. Possut kyllä yrittävät urhoollisesti pitää kiinni vaikka tekisi pahaa, joten tässä täytyy olla tarkkana.

Pojusta on jo kasvanut aika riski. Silti, kuten staffien sanotaan, myös tämäkin osaa säännöstellä voimiaan. Pienten koirien kanssa painit/riekkumiset sujuu nätisti kuten suurempienkin. Samalla lailla lasten kanssa ei hypi ja touhota kuten aikuisten. Vasten hyppimistä yritetään kyllä kitkeä pois.

Täysin sisäsiisti oli muistaakseni 6kk iässä ja samanikäsenä suurinpiirtein oppi kulkemaan hihnassa nätisti vierellä. Aikaisemmin sen oli aina pakko tiedustella kärjessä :) Mahtavia otuksia nämä ovat! Nyt odotellaan jännityksellä murkkuikää.
 
marlin sanoi:
Onko teillä harrastettu vetoleikkejä ihan normaalisti? Osa ilmeisesti karttaa veto/painileikkejä staffien kanssa, koska kiihdyttää liikaa ja voi lisätä taistelutahtoa - mitä mieltä olet?

Entä harrastaako esim. Leelucky oman koiransa kanssa vetoleikkejä?
Click to expand...

Pentuiässä leikittiin paljon vetoleikkejä joilla saakin hyvin nuoreen koiraan lisää itseluottamusta tuossa iässä kun antaa sen satunnaisesti voittaa. Leikin pitää kuitenkin päätty silloin siihen, että köysi tai vastaava jää omistajalle ja omistaja päättää leikin siirtäessään köyden esim. kaappiin tms. koiran ulottumattomiin. Enää ei itse leikitä koiran kanssa noita leikkejä mutta tuttavat kylässä käydessään leikkivät edelleen ihan luvan kanssa. Koira alkaa olla fyysisesti niin vahva, että avopuolisoni menis pitkin seiniä noissa vetoleikeissä ja itsellenikin tulis ainakin kunnon hiki :) Johtajuudelle ei myöskään tee hyvä, että koira aistii olevansa omistajaansa fyysisesti vahvempi. Vieraiden kanssa vetäessä ei ole vaikutusta laumajärjestykseen ja meillä nauttii sekä vieraat, että koira itse.

http://irc-galleria.net/view.php?nick=Leelucky&image_id=95515149
Joulukuussa vielä vedeltiin mutta kun 1v tuli mittariin niin lopetettiin kyseinen homma.


Kova taistelutahto on muuten hyvä asia jos haluaa koirasta löytyvän vauhtia ja omistaja itse tykkää vähän rajummista leikeistä koiransa kanssa :) Se ei siis määritelmänä tarkoita tahtoa taistella esim. muiden koirien kanssa vaan tietynlaista draivia joka saa sen tekemään asiat "satalasissa". Staffistakin tuota draivia löytyy :)
 
Opetin parsonilleni uuden "tempun". Komennolla "ratsaille" se hyppää mun selkääni kun menen hieman kyyryyn. Olis sitä ehkä jotain järkevämpääkin voinut opettaa :D
 
Tyggis sanoi:
Opetin parsonilleni uuden "tempun". Komennolla "ratsaille" se hyppää mun selkääni kun menen hieman kyyryyn. Olis sitä ehkä jotain järkevämpääkin voinut opettaa :D
Click to expand...

Hauska temppu, mutta tuossa saattaa käydä niin, että koira luulee että alistut sille :)
 
Mun parsoni on ihan itse oppinut hyppäämään "syliin".:D Silleen, kun sen yhdellä kädellä nostaa tuosta sivulta kainaloon, niin se hyppää siihen ite. Varsinkin joskus harvoin kun mennään bussissa ja otan sen kainaloon ulos mennessä se on aiheuttanut hilpeyttä ihmisissä. Oi että se on sulonen!:haart:
 
Kertokaapa kokemukset ja mitä olisi pitänyt huomioida kun otitte toisen koiran.
Eli yksi koira jo on. Se on 11kk kun toinen tulee Tanskasta. Tuleva pentu on taas 11viikkoa vanha kun se on meillä.

Nyt muuten mainittu kennelyskä tuntuisi olevan ohitse. Noin viikon ajan yöllä ja rasituksessa tuli pientä yskintää mutta katosi parin pvän resilar kuurilla.
 
Meillä meni toisen koiran tuleminen ihan putkeen (kuukauden ajan nyt ollut kaksi). Oleellista oli, että molemmilla, aikuisella ja pennulla on oma paikkansa missä pitää saada olla rauhassa. Tarpeeksi herkkuja ja leluja molemmille, syömäpaikat niin, ettei kumpikaan suuremmin häiriinny (meillä on pennun ruokapaikka sen pentuhäkissä, niin ei pääse beagle ahmimaan niitä). Ja se tietty, että molempia pitää huomioida. Tästä nyt on montaa eri mielipidettä, mutta itse olen sitä mieltä, että koirien pitää antaa keskenään "tapella" se arvojärjestys. Kyllä se loppujen lopuksi niin tietty menee, että vanhempi on niskan päällä, mutta ainakin meillä meni jonkin aikaa, ennen kuin se vanhempi osas ja uskalsi pitää puolensa. ... Varmaan varoi sitä pentua niin paljon ettei uskaltanut aluksi... Pointtina mulla tässä, että sen vanhemman koiran pitää itse sen junnun silmissä ansaita se kunnioitus.

Tjsp.
 
Meillä alussa annettiin vanhemmalle koiralle ruoka ensin ja yleisesti huomioitiin ennen tuota nuorempaa, eli alusta lähtien uudelle tulokkaalle näytettiin, että se on vanhemman alapuolella.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom