Yleinen lemmikkikeskustelu

http://s26.photobucket.com/albums/c113/tarhatyyli/Kalevi/

Tuolla on meidän siilipoitsusta pari kuvaa. Tuo valkoinen on jampan fleecepussi jossa aina möllöttää. Löytyy milloin mistäkin, aiemmin oli nurkassa, mutta olikin liikkunut keskelle lattiaa pussinsa kanssa kun kävin vilkaisemassa. Kohtahan se jo heräileekin taas tutkimaan. On tosi utelias! Vaikkei seurallinen, niin kaikki rapina ja esineet pitää aina tutkia. Omissa touhuissaan ollessaan ei edes huomaa jos ilmestyy viereen, ehkä mulkaisee EVVK hengessä ja jatkaa touhujaan.

Siitä kiva elikko, että ei ole jyrsijä, niin ei saa johdot, kalusteet ym. kyytiä vaikka vapaana meneekin lattialla. Kivasti käy hiekkalaatikollakin, alkuun valitsi oman vessanurkkansa ja sinne löin hiekkalaatikon ja ei tule vahinkoja. On se tarkkaa!

Ihana siiliherra <3 Todella veikeä ja varmasti hauska seurailla sen touhuja. Nyt kun on itsellä koira ja kissa, niin ei ehkä kuitenkaan osaisi enää tuommoisten ei-seurallisten kanssa olla. Mutta erittäin symppiksen näköinen kaveri!
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Heh, metka tuollainen lemmikkisiili :) Antaako tuollainen "silittää" itseään?

Porukoilta löytyy kohta 14-vuotias kääpiösnautseri, joka on rotuisekseenkin hyvin pieni, mutta sitäkin virkeempi vielä vanhoillapäivilläänkin.
 
Tarhalyyli: mitä tuo siili syö? Kissanruokaa? Maitoa ei saa antaa ja ötököitä silleä luulis löytyvän tarpeeksi. Löysin tänään takapihalta siilin, vissiin tän kesän tulokkaan ja ajattelin alkaa ruokkimaan sitä + rakennella talven tullen kunnon pesän sille. Nyt se näköjään asustaa takapihallani olevan rojuläjän alla, mutta se pitäis siivota pois.
 
Kyllä se antaa silittää ja on ihan kesy, mutta sitä ei vain oikein seura kiinnosta. Ei siis oikein malta pysyä sylissä kun on koko ajan pitkän nenän kanssa tutkimassa.

Kissanraksuja (laadukkaita proteiinirikkaita ja viljattomia), laktoositonta raejuustoa, kypsää, maustamatonta lihaa/kalaa/kanaa. Vähän on nirsoja tyyppejä, kissanraksuihin ei meidän poitsu koske vahingossakaan ellei ole tosi nälkä eikä mitään muuta tarjolla. Raejuustoa taas syö niin paljon kuin saa. Sitten joissain eläinkaupoissa on alkanut näkyä siileille omaa kuivaruokaa ja sitten eläviä/purkitettuja ötököitä vetää. Pääosin ovat hyönteissyöjiä.
 
Ihiii ihanaa!!!! Tänään on sitten se suuri päivä..:) Kohta hypätään autoon ja lähdetään eteläänpäin ajeleen. Voi tätä onnea!
 
meille tuli pari viikkoa sit pikku kleini espanjasta. luonnetta ainakin löytyy eikä ole vielä sellaista koiraa nähnyt jota ei yrittäisi komentaa. saas nähdä tuleeko oikeaa kränää kunhan kaveri kasvaa isommaksi ja vanhempi ei pölläyttelekään sitä enää niin helposti.


mooses1.JPG
 
Toista päivää ollu koiralla ripuli jo :( Ei auta maitohappobakteerit jne. Nyt oli jo verta mukana ja lääkäri piti tilata. Kumma juttu, että tällänen tuli heti, kun oli muijan porukoilla päivän hoidossa:jahas:
 
Mulle tuli ihmeellinen ongelma. Suunnittelin rottien hankkimista ja kävin katsomassa kahta luovutusikäistä poikasta lauantaina. Ne oli tosi ihania ja seurallisia, eikä siinä mitään, mut yhtäkkiä iski sellanen, et en mä jaksakaan. Tulee kesäloma ja heti pitäis hankkia niille hoitaja.
Olin aikasemmin tosi innoissani ja ilonen, että saan uuden lemmikin. Sit vaan tuli sellanen olo, et jos mä kerran mietin niiden hankkimista, niin en mä taidakaan oikeesti haluta niitä? Tuntuu oudolta. Pitänee säästää myöhemmäksi, ainahan tulee uusia poikueita ja uusia tilanteita.
Koti vaan tuntuu niin tyhjältä ilman lemmikkiä...
 
^Tosi hyvä, että pohdit asiaa, etkä vaan hae elukoita ja mieti vasta sitten. Lomiahan nyt tulee ja menee jo rotankin elinaikana, joten pelkkä hoitajan hommaus tuskin on ainut syy rottien ottamatta jättämiseen. Vaikka tietysti, jos otat nyt pikkuisia ja lähdet heti lomille (=pois niiden luota), niin leimaantuminen ja kiintyminen voi jäädä puolitiehen. Oikeestaan olen kyllä sitä mieltä, että jos oikeesti arvelluttaa miettiä muutaman vuoden päähän eloa eläinten kanssa, niin sitten ei varmaan kannata ottaa. Mutta pohtimistahan nää aina vaatii, joten en ihan pelkän epäröinnin takia kehota sua olemaan rottaa ottamatta.

Onhan ne ihania, ja tiedän, miten koti tuntuu tyhjältä ilman eläimiä :) Mutta harkitse tarkkaan. T. Kolmen, jo edesmenneen, rottapojan äitsykkä.

P.S. Tuo ossipenan kleinipentu on jotain aivan liian suloista <3
 
^Tosi hyvä, että pohdit asiaa, etkä vaan hae elukoita ja mieti vasta sitten. Lomiahan nyt tulee ja menee jo rotankin elinaikana, joten pelkkä hoitajan hommaus tuskin on ainut syy rottien ottamatta jättämiseen. Vaikka tietysti, jos otat nyt pikkuisia ja lähdet heti lomille (=pois niiden luota), niin leimaantuminen ja kiintyminen voi jäädä puolitiehen. Oikeestaan olen kyllä sitä mieltä, että jos oikeesti arvelluttaa miettiä muutaman vuoden päähän eloa eläinten kanssa, niin sitten ei varmaan kannata ottaa. Mutta pohtimistahan nää aina vaatii, joten en ihan pelkän epäröinnin takia kehota sua olemaan rottaa ottamatta.

Onhan ne ihania, ja tiedän, miten koti tuntuu tyhjältä ilman eläimiä :) Mutta harkitse tarkkaan. T. Kolmen, jo edesmenneen, rottapojan äitsykkä.

Kiitos :) Mulla on ollut kyllä rottia aiemminkin, yhteensä viis kappaletta. Tuli vaan tosi puskan takaa tää, että aloin yhtäkkiä harkitsemaan, kun yleensä olen uusista jutuista innoissani. Kyllä mulla on hoitaja rotille jo valmiina, mutta jotenkin se, että ottaisin ne nyt 8 viikkoisina ja kahden viikon päästä lähtisin kolmeksi viikoksi pois. Putsaisko kaveri häkkiä yhtä huolella? Ei uskalla koskea rottiin, ne ei sais hellyyttä, ehtiskö ne villiintyä uudelleen?
Musta tuntuu, että täytyy jättää myöhempään ajankohtaan. Ehkä mulla on alitajunnassa joku muu juttu, tai en ole vielä päässyt eteenpäin edellisen lemmikin kuolemasta, mikä sit varottelee, etten mee nyt vielä ottamaan niitä. Harkitsen vielä, mutta kyllä sille kasvattajallekin olis kiva ilmoittaa mahdollisimman nopeasti, mitä aion tehdä.
 
Ehkä sitten nyt ei ole hyvä aika. Mut niin kuin aiemmin sanoit, poikueita tulee uusia, voithan vaikka syksyllä miettiä uudestaan :) Tuosta villiintymisestä vielä, että kyllä ne suhun vielä tottuisi, todnäk hienosti, parin viikon jälkeen. Ainahan ne ekat viikot on tärkeitä.. Mutta ei nyt ihan niin tärkeitä rottien kuin esim. koiran kanssa. Meidän poitsut oli kaikki eläinkaupasta, "yli-ikäisinä" pelastettu. Hyvin sopeutuivat uuteen kotiin, ekan kerran kun laatikosta ne nostin, niin sain hammasta, mutta sitten oltiinkin kavereita (niiden) loppuelämä :D
 
meille tuli pari viikkoa sit pikku kleini espanjasta. luonnetta ainakin löytyy eikä ole vielä sellaista koiraa nähnyt jota ei yrittäisi komentaa. saas nähdä tuleeko oikeaa kränää kunhan kaveri kasvaa isommaksi ja vanhempi ei pölläyttelekään sitä enää niin helposti.


mooses1.JPG

Jumantsuikka että on tuju katse pikkukaverilla. Pidä vähän silmällä tota nappulaa, mulle tuli heti mieleen Omen-leffat ;)
 
^Spitzit on tommosia tarkkasilmäisiä napittajia. Ja se luonteen lujuus tuskin iän myötä ainakaan vähenee :D Meillä on nyt tää aikuisen koiran koulutusprojekti, joka on sujunut tosi hyvin, kun vaan jaksaa itse pysyä määrätietoisena. Ne on nimensä mukaisesti teräviä tyyppejä.

Mutta mulla olisi taas pikku ongelma: meidän kisusta lähtee ihan v***sti karvaa. Se on tommonen lyhytkarvainen (ei kuitenkaan ihan sileä) maatiainen, sisäkissa. Sillä on tiheä ja kiiltävä turkki, mutta kun sitä silittää, niin karvaa jää ihan törkeesti käsiin ja leijumaan joka paikkaan. Mä en tajua, miten sitä voi lähteä noin paljon, ja aikalailla ympäri vuoden. Nyt tuntuu, että tavallistakin enemmän. Olisiko ruokavalio? Meidän kissa syö vain kissanruokaa, plus satunnaisesti lohta, kinkkupalan tms, se on melko nirso. Yritän kyllä ostaa niitä muka laadukkaampia ruokia.
 
Toista päivää ollu koiralla ripuli jo :( Ei auta maitohappobakteerit jne. Nyt oli jo verta mukana ja lääkäri piti tilata. Kumma juttu, että tällänen tuli heti, kun oli muijan porukoilla päivän hoidossa:jahas:

Tuli heti mieleen samanlainen tilanne, kun oma koira oli mutsin äidillä (mummilla) hoidossa yhden päivän...

Ei voi tietää mitä paskaa ne oli dokille syöttänyt, kun himassa lens laatta ja ripuli :curs:

Eivät tainneet uskoa, että mun koira syö vaan omaa ruokaansa, eikä mitään vitun biojätettä :jahas:
 
Perhanan maastonakki söi mun hammasharjan.... :jahas: Luojan kiitos tuhot on kuitenkin tätä luokkaa, eikä esim. sohvanjalkoja, tietokoneita ja kännyköitä. Telkkarin kaukosäätimestäkin söi vain paristoluukun... On se fiksu, on se..
 
Seuraava ei mene mulla jakeluun. Eli meillä on kahdella koiralla punkki panta ja ongelmia ei ole ollut. Melkein naapurissa on saman rotuinen koira ja samanlainen panta. Ja kuulemma yhtenään punkkeja. Sekä tässä lähellä 3 muuta eri rotuista koiraa ja kaikilla samanlainen punkkipanta ja kaikilla löytyy punkkeja. Mikä tekee noista meidän koirista sitten erityisempiä ja niihin tehoaa tuon panta?
 
Mutta mulla olisi taas pikku ongelma: meidän kisusta lähtee ihan v***sti karvaa. Se on tommonen lyhytkarvainen (ei kuitenkaan ihan sileä) maatiainen, sisäkissa. Sillä on tiheä ja kiiltävä turkki, mutta kun sitä silittää, niin karvaa jää ihan törkeesti käsiin ja leijumaan joka paikkaan. Mä en tajua, miten sitä voi lähteä noin paljon, ja aikalailla ympäri vuoden. Nyt tuntuu, että tavallistakin enemmän. Olisiko ruokavalio? Meidän kissa syö vain kissanruokaa, plus satunnaisesti lohta, kinkkupalan tms, se on melko nirso. Yritän kyllä ostaa niitä muka laadukkaampia ruokia.

Harjaatko sitä miten usein? Jos on kiiltävä ja tiheä turkki, ei takkuja tai hilsettä, niin tuskin sillä mitään vaivaa on. Mä harjaan kissojani, varsinkin puolipitkäkarvaista useamman kerran viikossa (ja mun pitkäkarvaisella on takkuja ja hilsettä vähän, mikä ikävää). Silti kämppä on karvassa viikossa ihan kiitettävästi. Hankin nyt sellaisen furminator -harjan Mustista ja Mirristä, joka poistaa irtokarvaa tehokkaasti. Sillä ainakin saa sitä karvaa irti ihan erilailla kun normaalilla karstalla. Voinen suositella muutaman käyttökerran perusteella. Hintava se kyllä on.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom