Yleinen lemmikkikeskustelu

Koiralta pääsy kielletty makkariin pysyvästi? Vaikea suojella jos se ei oo sun kanssa siellä makkarissa ollenkaan.

Vai tunkeeko se ovelle riehumaan myös vaikka olisi ollut muualla kämpässä?

Pääse makkariin ja nukkui aamulla kuten minäkin makkarissa. Koira lattialla ja mä sängyllä. Emäntä avaa oven niin suoraan estämään pääsyä mun luo. Sama homma toisinpäin. Mä vaikka surffaan koneella ja emäntä nukkuu noin 2m päässä sängyllä. Koira on mun jaloissa lattialla nukkumassa. Mä nousen koneelta ja sammutan koneen siirryn lähemmäs sänkyä niin koira onkin edessä ja pitää mekkalaa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Pääse makkariin ja nukkui aamulla kuten minäkin makkarissa. Koira lattialla ja mä sängyllä. Emäntä avaa oven niin suoraan estämään pääsyä mun luo. Sama homma toisinpäin. Mä vaikka surffaan koneella ja emäntä nukkuu noin 2m päässä sängyllä. Koira on mun jaloissa lattialla nukkumassa. Mä nousen koneelta ja sammutan koneen siirryn lähemmäs sänkyä niin koira onkin edessä ja pitää mekkalaa.

Selvästihän tuo teidän koira vartioi sitä sänkyä ja siellä sängyssä olijaa, se on varmaan ottanut sen sängyn "pesäksi" jota suojellaan kaikilta. Vaikuttaisi jonkun näköiseltä johtajuusongelmalta, täältä kannattaa kysyä neuvoa: http://www.koiraneuvola.fi
 
No niin, sitten on kaksi ongelmaa tällä meidän Japsiuroksellamme.
1) Koira on nyt yhtäkkiä ruvennut oksentelaan sen n. kerran päivässä, yleensä yöaikaan tai heti aamulla kun porukat heräävät. Ruokavalio yms. eivät ole muuttuneet mitenkään, yhtäkkiä vain alkoi tuollainen
2) Sama ongelma kuin ennenkin, eli se että koira ei uskalla liikkua parketilla. Jos kahden maton välissä on vaikka n. 5cm parkettia, sellai että molemmat tassut ylttäisi matolle ja toiset olisi toisella matolla niin ei tule melkein ikinä yli, tai jos tulee niin kauhean selviytymistaistelun kautta. Mitäköhän tälle voisi tehdä?
 
No niin, sitten on kaksi ongelmaa tällä meidän Japsiuroksellamme.
1) Koira on nyt yhtäkkiä ruvennut oksentelaan sen n. kerran päivässä, yleensä yöaikaan tai heti aamulla kun porukat heräävät. Ruokavalio yms. eivät ole muuttuneet mitenkään, yhtäkkiä vain alkoi tuollainen

Eihän ulkona ollessaan pääse syömään esim. paskaa tmv. ?
Jollei, niin apteekista löytyy noita hivenaine/lisäravinnevalmisteita mitkä auttaa vatsan toimintaan.
AB piimä voi kanssa auttaa.

2) Sama ongelma kuin ennenkin, eli se että koira ei uskalla liikkua parketilla. Jos kahden maton välissä on vaikka n. 5cm parkettia, sellai että molemmat tassut ylttäisi matolle ja toiset olisi toisella matolla niin ei tule melkein ikinä yli, tai jos tulee niin kauhean selviytymistaistelun kautta. Mitäköhän tälle voisi tehdä?

Ota matot pariksi viikoksi kokonaan pois.
Kyllä se siinä parketilla oppii liikkumaan :D
 
Eihän ulkona ollessaan pääse syömään esim. paskaa tmv. ?
Jollei, niin apteekista löytyy noita hivenaine/lisäravinnevalmisteita mitkä auttaa vatsan toimintaan.
AB piimä voi kanssa auttaa.



Ota matot pariksi viikoksi kokonaan pois.
Kyllä se siinä parketilla oppii liikkumaan :D
Olen kyllä yrittänyt katsoa ettei se tuota paskaa pääse syömään, mutta eihän siitä koskaan tiedä kun sen verran nopea vipeltäjä on :)

En ole kyllä kokeillut kun max 2h pitää mattoja poissa, kun kävi toista sääliksi kun istui vain koko ajan yhdessä huoneessa missä on muovimattolattia eikä parkettia :)
 
Parketti on tosi liukas ja koiralle paha. Vähän tarkemmin pitäisi tietää ongelmasta ja koirasta niin osaisi ehkä auttaa.
Minkäslaisia tietoja tarvitset? Jos on jotain tietoja että pystyisit auttamaan näin netin välityksellä, niin mielelläni kerron kyllä kaiken. Voi olla kyll hieman hankalaa näin netin välityksellä :(
 
Kokeilin haulla muttei löytynyt mitään... Onko kenenkään elukalla barf-ruokavaliota? Tarkoittaa siis raakaruokintaa, jossa n. 60-80% ravinnosta tulee raaoista luista ja lihasta, loput kasviksista ym. Mua on alkanut kiinnostaa, mutta kuulisin mielelläni muiden kokemuksista. Ilmeisesti tulee aika paljon kalliimmaksi ainakin, kuin kuivamuona + lisukkeet. Kävin parilla koira-forumilla lueskelemassa, toisella ainakin tuntui olevan kovin "nuorta" porukkaa... :rolleyes:

Meilläkin on erittäin hyviä kokemuksia barffista eikä se nyt niin kovin kalliiksi tule. Murren Murkinassa tulee käytyä kerran viikossa tai parissa haettua pakastettuja kanankauloja, jauhelihaa ja liha/vihannessoseita. Tuollainen ~40 euroa kuussa menee ruokiin. Vaivaakaan ei hirveästi tule, yhden kaula ja lihapaketin heittää suoraan pakkasesta jääkaappiin ja ne ovat yleensä lopussa ennen kuin ovat edes täysin sulaneet.

On mukavaa kun ruokailu on koiralle aina suuri herkkuhetki toisin kuin nappula-aikaan. Lisäksi barffin myötä koiralta katosi nopeasti vyötäröltä pari kiloa ylimääräistä ja siirtyi rintakehään ja reisiin, korkeuttakin tuli vielä yli vuoden ikäiselle muutama sentti. Joku siinä nappularuokinnassa oli ilmeisesti vikana, vaikka viimeiset puoli vuotta ostin aina kalliimpia premium-merkkejä.
 
En kerinny tehdä tuolla nukkuvan vartioinnille mitään kun se loppui. Sitä pari kertaa oli ja nyt ei taas mitään reagointia kun menen nukkumaan. Eilenkin kulki vaan perässä koko illan ja nukkuin jaloissa kun surffasin netissä. Kun menin nukkumaan niin siirtyi vaan lattialle lähelle mua nukkumaan ja aamuisin käy sängyssä nuuskimassa mua kun emäntä herää, sitten taas nukkuu mun heräämiseen asti lattialla. Uskoisin että oli enempi sellaista murrosiän kiukkuilua kuin johtajuus ongelmaa.
Tässä odotellaan tietoa että että mitä syntyy uuteen pentueeseen ja tulee uroksia josta sitten saadaan valita edesmenneelle pennulle korvaaja. Nyt kylläkin tuntuu hieman raskaalta ajatus taas keväisestä penturumbasta mutta onhan siinä hyvätkin puolensa.
 
En tiedä mitä näppäinyhdistelmiä toi koira käy painelemassa tässä koneella, kun itse poistun huoneesta.
Nyt oli printattu monitorin näkymä, kun saattui oleen printteri päällä.

Yleisemmin se kuuntelee musaa, eli iTunesista joku poppi laitettu päälle ;)
 
Koirien sairastelut on kyllä ihan syvältä.. Mukavahan sen kanssa on harrastaa ja pentuna pitääkin käydä joka paikassa, mutta ärsyttää kun joku kuitenkin tuo sen yskivän elukkansa sinne ja tadaa koko hallillinen koiria on kennelyskässä.. Kyllähän ne taudit tietysti paranee, mutta arkielämään vaikuttaa hiukan negatiivisesti, kun ei koira oikein pääse sitä juoksemis haluansa purkamaan mihinkään.
 
Ajattelin kysyä täällä, kun varmasti löytyy kokemusta.
Koiran hankinta olisi ajankohtainen ja sitä on mietitty puolitosissaan vuosikaudet, mutta viimeisesin puoli vuotta hyvinkin vakavasti. Osaisitteko suositella rotua? Kriteereinä olisi luonteen puolelta kiltteys ja se, että hyväksyy muut ihmiset ja koirat, eikä ole kauhean ''vallanhakuinen'' Vietin voimakkuuskin saisi olla melko vähäinen, joten perinteiset metsästyskoirat ei oikein käy. Koira tulisi siis perheeseen, jossa kaikki on aikuisia, mutta kuitenkin lapsiakin vierailee. Kotina olisi omakotitalo, jossa oma piha. Kaikkein eniten olemme katselleet keskikokoisia koiria ja eniten on luonnetietojen ym. perusteella kiinnostanut labradorinnoutaja.
Monesti puhutaan, että rotukoirat on jalostettu pilalle ja niillä esiintyy paljon perinnöllisiä sairauksia tämän johdosta. Miten on labbiksen laita tässä asiassa?
Kertokaa kommentteja, hakusessa siis keskikokoinen, mielellään pitkäikäinen perhekoira. :)
 
Ajattelin kysyä täällä, kun varmasti löytyy kokemusta.
Koiran hankinta olisi ajankohtainen ja sitä on mietitty puolitosissaan vuosikaudet, mutta viimeisesin puoli vuotta hyvinkin vakavasti. Osaisitteko suositella rotua? Kriteereinä olisi luonteen puolelta kiltteys ja se, että hyväksyy muut ihmiset ja koirat, eikä ole kauhean ''vallanhakuinen'' Vietin voimakkuuskin saisi olla melko vähäinen, joten perinteiset metsästyskoirat ei oikein käy. Koira tulisi siis perheeseen, jossa kaikki on aikuisia, mutta kuitenkin lapsiakin vierailee. Kotina olisi omakotitalo, jossa oma piha. Kaikkein eniten olemme katselleet keskikokoisia koiria ja eniten on luonnetietojen ym. perusteella kiinnostanut labradorinnoutaja.
Monesti puhutaan, että rotukoirat on jalostettu pilalle ja niillä esiintyy paljon perinnöllisiä sairauksia tämän johdosta. Miten on labbiksen laita tässä asiassa?
Kertokaa kommentteja, hakusessa siis keskikokoinen, mielellään pitkäikäinen perhekoira. :)

Omasta puolesta voin suositella settereitä. Sopivat vallan loistavasti perhekoiraksi, kannattaa tutustua! Liikuntaa on kuitenkin oltava ja paljon! Näyttelylinjaisilla ei metsästyviettiäkään hirveästi ole. Käsittääkseni Miken ehdottama (Kurt) Russelin terrieri on aika kovaluontoinen koira ja vaatii perusteellisen koulutuksen?

Joka tapauksessa mikä tahansa rotu niin se vaatii kunnon tapa/peruskoulutuksen että siitä saadaan sellainen mukava perhekoira. Ja mukavan perhekoiran saa kyllä melkein rodusta kuin rodusta kun vain se koulutus hoidetaan hyvin:) Pääsääntöisesti käytöshäiriöt johtuvat omistajista, ei koiran rodusta tai luonteesta. Labbiskin varmaan johtajan pallin ottaa jos se sille sallitaan.
 
Labbis on IMO jo iso koira.
Yleensä noissa menee ikä suhteessa kokoon, eli mitä isompi koira sen lyhyemmän ajan se elää.
Labbiksilla on aika kova reviirivietti, kultsuilla samoin vaikka sitä ei monesti tajuta ennen kuin tapahtuu.

Russelit/Parsonit on aikas pieniä, tosin ne on kyllä sellaisia partiopoikia, että 'aina valmiina' on niiden motto.
Hyvä seurakoira, mutta tietenkin terrieri on terrieri. Ne on varsin leikkisiä ja ihmisystävällisiä, mutta saattaa pitää kovasti vahtia. Riippuu pitkälti yksilöstä ja sen elinympäristöstä.
 
Jackrusselin- vai parsonrusselinterrieri? Jaskoista on sanottu, että niillä on koiramaailman suurin ego:)

Sopivia rotuja on varmasti useita, kannattaa ottaa selvää kasvattajasta, tutustua ja vierailla etukäteen, ja jos päättää ottaa niiltä pennun, niin pyytää kasvattajaa valkkaamaan rauhallinen ja pehmeähkö pentu.
 
Terrierit on vähän niin ja näin, osa on ehkä vähän turhan vilkkaita ja toiset taas ehkä turhankin pieniä. Suurinpiirtein labbiksen kokoluokka siis hakusessa, pienempikin toki saa olla, mutta Jack Russel menee jo vähän turhan pieneksi.

Ollaan myös lueskeltu Schapendoesista ja vaikuttaa oikein mukavalta ja ilmeisesti melko pitkäikäinenkin, joskin on vaan vähän harvinaisempi rotu. Onko täällä kenelläkään Schapendoesista kokemusta?
 
Labbishan on mahdottoman mukava rotu ja juurikin perhekoira parhaasta päästä - vaikka toki "vasemmalla kädellä" kasvatettava koira ei sekään. Erityisesti uroksilla saattaa ilmetä voimakastakin dominointia ja tuhoamista pentu/nuoruusaikana, mutta suurin osa on toki kiinni ihan koulutuksesta ja virikkeiden tarjoamisesta. Suurin osa labbiksista lihoo jo ruuan näkemisestä, että se on asia joka kannattaa niissä ottaa huomioon :D

Terveystilanteen puolesta lonkat on varmasti "kriittisimmät", ja vaikka eivät ihan suoraan nykytiedon mukaan ilmeisesti periydykään vaan myös ympäristö vaikuttaa, niin kyllä ne vanhempien hyvät lonkkatulokset paremmat lähtökohdat antavat pennuillekin. Kyynärätkin toki kannattaa katsoa ettei mieluiten olisi mitään muutoksia, sen verran raskaita koiria kuitenkin varsinkin näyttölinjaiset ettei kannata riskeerata :) Ja toki se mahdoton hinku uimaan suurimmalla osalla voi sitten olla hankala, jos on taipumusta hot spottiin tai vesihäntään, mutta nekin ovat niin pitkälti yksilökohtaisia juttuja että ei kannata liikaa pelätä. Omalla labbiksella ei ole ikinä ollut mitään uimisesta johtunutta vaivaa, nyt rouvalla ikää 10v ja viettää onnellisia eläkepäiviä vanhempien luona :)

Äärimmäisen loistava rotu noin suvaitsevuuden puolesta, mitään ei ole tullut eteen mitä ei tuo vanharouva suostuisi toimimaan. Jopa tämä minun nykynen staffikakara on siedetty oikein hyvin, vaikka välillä selkeästi hieman meinannut kyllästyttää :)
 
Labbishan on mahdottoman mukava rotu ja juurikin perhekoira parhaasta päästä - vaikka toki "vasemmalla kädellä" kasvatettava koira ei sekään. Erityisesti uroksilla saattaa ilmetä voimakastakin dominointia ja tuhoamista pentu/nuoruusaikana, mutta suurin osa on toki kiinni ihan koulutuksesta ja virikkeiden tarjoamisesta. Suurin osa labbiksista lihoo jo ruuan näkemisestä, että se on asia joka kannattaa niissä ottaa huomioon :D

Terveystilanteen puolesta lonkat on varmasti "kriittisimmät", ja vaikka eivät ihan suoraan nykytiedon mukaan ilmeisesti periydykään vaan myös ympäristö vaikuttaa, niin kyllä ne vanhempien hyvät lonkkatulokset paremmat lähtökohdat antavat pennuillekin. Kyynärätkin toki kannattaa katsoa ettei mieluiten olisi mitään muutoksia, sen verran raskaita koiria kuitenkin varsinkin näyttölinjaiset ettei kannata riskeerata :) Ja toki se mahdoton hinku uimaan suurimmalla osalla voi sitten olla hankala, jos on taipumusta hot spottiin tai vesihäntään, mutta nekin ovat niin pitkälti yksilökohtaisia juttuja että ei kannata liikaa pelätä. Omalla labbiksella ei ole ikinä ollut mitään uimisesta johtunutta vaivaa, nyt rouvalla ikää 10v ja viettää onnellisia eläkepäiviä vanhempien luona :)

Äärimmäisen loistava rotu noin suvaitsevuuden puolesta, mitään ei ole tullut eteen mitä ei tuo vanharouva suostuisi toimimaan. Jopa tämä minun nykynen staffikakara on siedetty oikein hyvin, vaikka välillä selkeästi hieman meinannut kyllästyttää :)

Meillä on suvussa ollut yksi labbiksen ja ilmeisesti seefferin sekoitus ja oli kyllä maailman kiltein koira mitä löytyy. Hyväluontoinen, lapsiystävällinen, mutta tietysti ukkomaiseen tapaan monesti vähän isotteli kylän muille koirille. :D Siitä tuo hinku labbikseen on lähtenyt ja luulempa, että puhdasrotuinen labbis on varmasti säyseämpi, kuin tämä tapaus, joten varmasti olisi ihan passeli koira meille. Luin vaan jostain, että jalostuksesta johtuen on tänä päivänä melko sairas, mutta lienee noita sairaita yksilöitä tietysti enemmän, kuin muissa roduissa koska yksilöitäkin on huimasti enemmän suosiosta johtuen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom