Pari kuvaa turreista ja omenamehu.orgista copy pastetettu tarinointi, joka sai alkunsa keskustelusta kissojen leikkauksista.
Meillä on kaksi mörriä. Ne on veljeksiä viishenkisestä katraasta. Täyttävät ryökäleet neljä vuotta ja ovat hyvässä kondiksessa, paitsi nyt oon huomannut jotain pientä hilseilyä Mr: Eessä. Ajattelin, että se saattaa johtua noista kuivaruuista, mitä ollaan ruvettu niille enemmin syöttämään. Silloin kasvavassa iässä syötin niille paljon jauhelihaa, ahvenfileitä, sydäntä, sianlihaa ja muuta vastaavaa. Kaikki tietenkin raakana.
Leikkautettiinhan myö ne, kun se pitäis tehä niiden olon jotenkin helpommaksi, kun ei pääse tuonne yöjuoksuille tms. Pitkät perusteet kuulin ihmisiltä. MUTTA, nyt oikeastaan surettaa asia, koska olisin halunnut jonkinlaisen jatkumon tuolle heidän elämälleen. Harmittaa ihan oikeasti! Jos sen leikkauksen voisi perua, niin kyllä silleen tapahtuisi.
On nuo jotenkin niin ihmeellisiä kaikkine outouksineen. Na-na:n täytyy tulla syömään illalla/aamuyöllä hammastahnaa harjastani ja sitten hänen naama pitää pestä vedellä. Se kököttää vessanpöntön kannen päällä ja rutisee. Sitten hän myös yskii. Huomasin ko. ilmiön ollessani köhässä. Lueskelin jotain kirjaa punkassa räkäpaperien ympäröimänä ja aina kun yskäsin, jostain kuului sellainen "äyks". Siitä asti ollaan ruvetttu keskustelemaan yskimällä ja muutenkin se on kova pitämään mitä kummallisempaa ääntä. Mr. E:n on välttämättä nukuttava yönsä meidän tyynyjen välissä. Jos sen häätää väliköstään pois, niin sitten se koittaa hiipiä aina nukahtaneen osapuolen pään yli välikköönsä. Toisaalta on ihan hienoa nukkua "valkoinen käsi" nenässä, kun karvakasa kuorsaa!
Pesen noi abt. kerran kuussa. eivät osoita mieltään. Heitä vaan hävettää sen pesun jälkeen kauheasti, kun turrikarva on jotenkin luonnottomasti ja muutenkin huono elämä.
Kumpikin istuu käskystä ja Mr. E antaa tassua.
Ei tuollaisia ole. Olen jo valmiiksi surunmurtama siitä ajatuksesta, kun niitä ei enää konkreettisesti ole, eikä mitään jatkumoa heistä jälkikasvun muodossa.
Pitää vaan tehdä niille niin hyvä elämä, kuin vaan mahdollista, koska he eivät voi noin vain ottaa ja lähteä maailmalle etsimään mörriyttään. Niin kuin meillä ihmisillä on tapana.
Aika kaikki ruokainen tämä vaavi, joka muuten kahden viikon päästä juhlii 1-vuotis synttäreitään!
Penasta ja uudesta tulokkasta, Vincestä. Tahdotaan!
. Jos nyt jäi jotain sanomatta niin palataan asiaan,palataan varmaan eniveis kun laittelen uusia kuvista kaikista pupuista, joita tossa melkeen tunnin ajan napsin...
