Yksityisiä parkkipirkkoja?!

[Pacem]

Miten millään yksittäisellä yrityksellä voi olla oikeuta määrätä sakon kaltaisia maksuja? Ei kyllä minusta tunnu lainmukaiselta. Jos yksityinen taho saisi antaa vaikkapa tuollasia pysäköintivirhemaksuja, niin eikös ne silloin voisi ihan itse päättää kyseisen maksun suuruuden ja myöskin sakotusperusteet. "Toinen etulamppi pimeenä, 100 juuroa!" "Sulla on ruma auto, maksa 1000 egee!"

Parkkipirkko.comin sivuilta:

"Yksityisoikeudellinen valvontamaksu annetaan pysäköintiehtojen vastaisesti pysäköidyille autoille. Se ei ole suoraan lain nojalla ulosottokelpoinen.

Oy ParkCom Ab:n antamassa valvontamaksussa ei ole kysymys sakosta eikä kunnallisen pysäköinninvalvojan määräämästä julkisoikeudellisesta pysäköintivirhemaksusta.

Kyseessä on yksityisen pysäköintialueen haltijan yksityisoikeudellinen oikeus asettaa pysäköinnille sopimusehtoja, jotka ilmaistaan selkeästi asettamissamme kylteissä, sekä asukaspysäköintitapauksissa myös vuokranantajan käyttöön antamassa pysäköintiluvassa. Pysäköimällä kyltityksellä tai pysäköintiluvassa osoitetulle alueelle, syntyy pysäköijää velvoittava sopimus. Jos ehtoja rikotaan pysäköijälle annetaan valvontamaksu.

Valvontamaksu peritään saatavien perinnästä annetun lain mukaisesti noudattaen hyvää perintätapaa. Viimekädessä saatava tullaan perimään käräjäoikeudessa nostettavalla kanteella. Maksamalla valvontamaksun eräpäivään mennessä vältyt perintäkuluilta."

Kyllä mä ton periaatteessa ymmärrän ainakin Sellon kohdalla. Sinne parkkeerais jengi muuten parkkihalliin liityntäpysäköintiin yms. "Sakot" kilahtaa suoraan ton lafkan kassaan, joten varmasti "sakottavat" pienimmästäkin pysäköintivirheestä. Ja välillä kyllä tekis mieli, että omassakin taloyhtiössä olis tollanen. Kun jotkut imurikauppiaat sun muut parkkeeraa sen pakettiautonsa AINA siten talon reunustalle, että pelastustie menee umpeen, eikä ite pääse omalta parkkipaikaltaan pois.

EDIT: Mutta joo, enpä tosiaan tiedä miten noi meinaa noita maksuja periä. Miten se kuvaaminen muka riittää sakottamiseen? Eihän tollasessa oo nimittäin mitään haltijavastuuta. Ei ne pelkkää autoa voi sakottaa, jos omistaja sanoo, ettei se ole sitä autoa sinne parkkeerannut? Aloittaako ParkCom muka esitutkinnan? Millä oikeudella ne määrittää maksun summan, ja onko se summa ilmotettu niissä kylteissä yms?

Boldasin ton loppuosan... lähteekö muka oikeasti perimään käräjäteitse tollasta?

 

[quaz]

Mulle tuli noita 2kpl samalle autolle pari kuukautta sitten ja juurikin Mayorssin edestä, en maksanut mutta ei kyllä oo mitään muistutuksiakaan tullut. Saa nyt nähdä sitten...

 

[Hippa]

Tuossa ideassa ei ole kerrassaan mitään pahaa niin kauan, kun kyse on yksityisten alueiden valvonnasta.

Olen itse töissä isohkossa rakennuksessa respassa ja välillä menee kyllä hermo niihin ihmisiin, jotka eivät piittaa tippaakaan pysäköintisäännöistä. Ongelma ei ole satunnainen, vaan säännöllinen ja niitä väärin pysäköityjä autoja on ihan koko ajan parkkipaikka puolillaan. Iso osa väärin pysäköivistä ihmisistä on kaiken lisäksi ihan samat ihmiset, joille toistuvasti lähetellään kohteliaita tekstiviestejä, että auto on väärin ja se pitää siirtää. Monesti viesteihin ei reagoida mitenkään.

Pelastustiet on täytynyt tukkia kaikenmaailman fyysisillä esteillä, ettei typerät ihmiset voi pistää autojaan siihen, koska ilman esteitä pelastustiet on täynnä autoja.

Auttaako kunnan parkkipirkot? No eivät auta. Niille pitää aina erikseen soittaa ja toivoa, että pääsevät paikalle ja sitten pitää jonkun työntekijän kiertää siellä mukana autoja tarkistamassa.

Kerran ei ambulanssi päässyt perille, kun oli auto tiellä.

Että sellainen avautuminen..

 

[Jurristi]

EDIT: Mutta joo, enpä tosiaan tiedä miten noi meinaa noita maksuja periä. Miten se kuvaaminen muka riittää sakottamiseen? Eihän tollasessa oo nimittäin mitään haltijavastuuta. Ei ne pelkkää autoa voi sakottaa, jos omistaja sanoo, ettei se ole sitä autoa sinne parkkeerannut? Aloittaako ParkCom muka esitutkinnan? Millä oikeudella ne määrittää maksun summan, ja onko se summa ilmotettu niissä kylteissä yms?

Boldasin ton loppuosan... lähteekö muka oikeasti perimään käräjäteitse tollasta?

Koska kyseessä on yksityisoikeudellinen maksu, sitä voidaan periä ainoastaan, jos siitä on sovittu. Tässä tapauksessahan mitään nimenomaista sopimusta ei tehdä. Ns. konkludenttisen sopimuksen syntyminen taas edellyttää, että sopimuskumppanin käyttäytyminen osoittaa hänen hyväksyneen sopimusehdot. Se, että joku pysäköi puhena olevasta maksusta ilmoittavista kylteistä huolimatta asianomaiselle pysäköintialueelle, ei kyllä vielä osoita hänen hyväksyneen kiinteistön omistajan/pysäköinninvalvontayrityksen yksipuolisesti asettamat sopimusehdot. Pysäköijähän on esim. voinut pitää kyseisiä maksuja laittomina ja luottanut siihen, ettei niitä voida häneltä periä.

En oikein jaksa uskoa, että po. maksuja voitaisiin menestyksekkäästi periä oikeusteitse. Toisaalta sille ei edes välttämättä ole tarvetta, koska asiasta voidaan ilmoittaa poliisille tai pysäköinninvalvonnalle. Poliisimies tai pysäköinnintarkastaja voi kyllä määrätä pysäköintivirhemaksun jälkikäteenkin (kunhan maksukehotus annetaan tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa virheen tekopäivästä), jos näyttö vain riittää.

Mielestäni noita maksuja voitaiisiin kyllä periä, jos niistä asianmukaisesti sovittaisiin. Eiköhän koko homman idea ole siinä, että jotkut joka tapauksessa maksavat kyseiset maksut esim. perimiskulujen pelossa.

 

[Jissen]

Ainakin meilläpäin asiaa tutki jokin viranomaistaho (en muista varmaksi kuka, niin en sano mitään) ja lehdestä luin että lopputulos oli että lailliseksi se on luettava. Kysymys oli juuri tuosta "syntyykö sopimus, vai ei" -kysymyksestä ja paikan päällä käytyään olivat tulleet siihen tulokseen että kyltit ovat niin selkeät ettei kukaan voi kuvitella menneensä yleiselle parkkipaikalle, vaan jokaiselle lukutaitoiselle tulee varmasti esille että hän nyt siirtyy yksityisalueelle jonka haltija perii pysäköinnistä maksun. Viranomainen oli siis sitä mieltä että kyse on selvästä asiasta, mutta kuten sanottu - suoraa ulosottokelpoisuutta maksulla ei ole. Jos joku haluaa inttää oikeudessa vastaan, tai esittää ettei ollut itse kuskina (toivottavasti tajusi naamioitua valvontakameroiden varalta) saa sitä toki oikeudessa yrittää, mutta ihmettelen mikä ihme saa jotkut ihmiset ylipäänsä haluamaan väkisin riitoja? Jos ei halua maksaa pysäköintimaksua, miksi on tunkeuduttava luvatta toisen yksityisalueelle sitten pysäköimään ja mahdollisesti siitä sitten oikein käräjille riitelemään? Taitaa monella olla tuo auton pysäköinti jotenkin ylimaallinen juttu. Tekeekö ihmisillä mieli viedä jotain muuta omaisuuttaan toisten varastoihin lojumaan ilman lupaa ja sitten vielä riidellä asiasta jatkossa?

 

[Jurristi]

Ainakin meilläpäin asiaa tutki jokin viranomaistaho (en muista varmaksi kuka, niin en sano mitään) ja lehdestä luin että lopputulos oli että lailliseksi se on luettava. Kysymys oli juuri tuosta "syntyykö sopimus, vai ei" -kysymyksestä ja paikan päällä käytyään olivat tulleet siihen tulokseen että kyltit ovat niin selkeät ettei kukaan voi kuvitella menneensä yleiselle parkkipaikalle, vaan jokaiselle lukutaitoiselle tulee varmasti esille että hän nyt siirtyy yksityisalueelle jonka haltija perii pysäköinnistä maksun. Viranomainen oli siis sitä mieltä että kyse on selvästä asiasta, mutta kuten sanottu - suoraa ulosottokelpoisuutta maksulla ei ole. Jos joku haluaa inttää oikeudessa vastaan, tai esittää ettei ollut itse kuskina (toivottavasti tajusi naamioitua valvontakameroiden varalta) saa sitä toki oikeudessa yrittää, mutta ihmettelen mikä ihme saa jotkut ihmiset ylipäänsä haluamaan väkisin riitoja? Jos ei halua maksaa pysäköintimaksua, miksi on tunkeuduttava luvatta toisen yksityisalueelle sitten pysäköimään ja mahdollisesti siitä sitten oikein käräjille riitelemään? Taitaa monella olla tuo auton pysäköinti jotenkin ylimaallinen juttu. Tekeekö ihmisillä mieli viedä jotain muuta omaisuuttaan toisten varastoihin lojumaan ilman lupaa ja sitten vielä riidellä asiasta jatkossa?

Eihän tässä ole kysymys pysäköinnin sallittavuudesta vaan yksityisen tahon oikeudesta periä rangaistuksen luontoisia maksuja. Ei kai kukaan ole täällä väittänytkään, etteikö näissä tilanteissa voitaisi ja olisi aihettakin määrätä pysäköintivirhemaksu. Kiinteistön omistajalla on toki oikeus rajoittaa pysäköintiä kiinteistöllään tieliikennelain 28 §:n 2 momentin nojalla niin paljon kuin huvittaa, mutta ei se silti oikeuta perimään kiinteistönomistajan itse kehittelemiä maksuja. Kiinteistönomistajan edustaja voi soittaa tarvittaessa pysäköinninvalvontatoimistoon tai poliisiille ja pyytää, että luvattomasti pysäköineelle määrätään pysäköintivirhemaksu.

Jos pelkästään noilla kylteillä saadaan mukamas sopimus aikaiseksi, niin varmaan vois ryhtyä laittelemaan vastaavia kylttejä myös muille luvattomille vieraille, kuten murtovarkaille. :lol2:

 

[IronMind]

Jos pelkästään noilla kylteillä saadaan mukamas sopimus aikaiseksi, niin varmaan vois ryhtyä laittelemaan vastaavia kylttejä myös muille luvattomille vieraille, kuten murtovarkaille.

Kyllä minäkin hieman epäilen, että jonkin kyltin vaikutusalueella heiluminen vielä katsottaisiin käräjillä sopimukseksi.

Samalla logiikalla jokainen voisi tehtailla kylttejä ihan miten tykkää tyyliin: "Koiran paskatus tämän kyltin eteen maksaa 6000 euroa. Lukemalla tämän tekstin olet hyväksynyt em. sopimuksen sitovasti", "Narikkamaksu 700 euroa, jättämällä asusteitasi narikkaan hyväksyt nämä sopimusehdot" tai "Läpikulku sallittu 1300 euron kertamaksua vastaan, ohittamalla tämän kyltin hyväksyt em. sopimusehdot".

Ennakkotapausta kai tuo pysäköinninvalvonta huutaa, jos ei moista jo ole. Aika periaatepentti tosin saa olla jos 40 eur maksusta lähtee taistelemaan. Tiedä sitten haluaako parkkifirmakaan käräjöidä koska jos käräjäoikeus heittää koko jutun pihalle niin parkkifiman koko bisnekseltä putoo pohja pois.

 

[Jissen]

Kannattaa kuitenkin muistaa että kyse on ainakin täällä Tiksissä (josta viranomaiset siis kävivät tsiigaamassa) sisätilasta. Eri asia leikkiä ajatuksella pihalla olevista kylteistä, mutta jos ajat autosi jonkin yksityisen rakennuksen kellariin, pysähdyt puomilla jossa on isot kyltit sopimuksesta, on aika mielenkiintoinen tilanne jos ajattelet väistää maksun. Jos samaan mestaan usein tekee saman reissun ja on edelliset maksut perinnästä, voi olla että auto on hinattu joku kerta huitsin Nevadaan kun palaat kauppakassin kanssa takaisin halliin.

...vaan yksityisen tahon oikeudesta periä rangaistuksen luontoisia maksuja.

Onhan lähes jokaisessa bisnessopimuksessa "rangaistuksenluontoisia maksuja", esim. sopimusrikkomussakot yms. ovat nimenomaan sopimukseen kirjattuja maksuja siitä että toinen osapuoli viivästyy tai peruu kaupan tms. Tämä on vain saman asian tuomista parkkitilan vuokraussopimukseen. Yritysten välisissä, sekä yritys-yksityisasiakas -sopimuksissa sopimussakkoja on ollut iät ja ajat. Suomen laki on siitä melko vapaa että sopimus on aina sopimus, joka on lähtökohtaisesti pidettävä - jopa suullinen sopimus Suomen lain mukaan joka on vielä hatarampi kuin kyltti ja puomi joka on pakko noteerata ennen toisen kellariin ajamista, vain ääritapauksissa suomalainen oikeuskäytäntö sallii sopimusrikon, yleensä kyse on pakottamisista (aseella uhaten laitetaan allekirjoittamaan esim. auton luovarit tms).

 

[Jurristi]

Kannattaa kuitenkin muistaa että kyse on ainakin täällä Tiksissä (josta viranomaiset siis kävivät tsiigaamassa) sisätilasta. Eri asia leikkiä ajatuksella pihalla olevista kylteistä, mutta jos ajat autosi jonkin yksityisen rakennuksen kellariin, pysähdyt puomilla jossa on isot kyltit sopimuksesta, on aika mielenkiintoinen tilanne jos ajattelet väistää maksun. Jos samaan mestaan usein tekee saman reissun ja on edelliset maksut perinnästä, voi olla että auto on hinattu joku kerta huitsin Nevadaan kun palaat kauppakassin kanssa takaisin halliin.



Onhan lähes jokaisessa bisnessopimuksessa "rangaistuksenluontoisia maksuja", esim. sopimusrikkomussakot yms. ovat nimenomaan sopimukseen kirjattuja maksuja siitä että toinen osapuoli viivästyy tai peruu kaupan tms. Tämä on vain saman asian tuomista parkkitilan vuokraussopimukseen. Yritysten välisissä, sekä yritys-yksityisasiakas -sopimuksissa sopimussakkoja on ollut iät ja ajat. Suomen laki on siitä melko vapaa että sopimus on aina sopimus, joka on lähtökohtaisesti pidettävä - jopa suullinen sopimus Suomen lain mukaan joka on vielä hatarampi kuin kyltti ja puomi joka on pakko noteerata ennen toisen kellariin ajamista, vain ääritapauksissa suomalainen oikeuskäytäntö sallii sopimusrikon, yleensä kyse on pakottamisista (aseella uhaten laitetaan allekirjoittamaan esim. auton luovarit tms).

Et näköjään tajua ollenkaan mistä tässä on kysymys. Sopimussakot perustuvat sopimusosapuolten yhteiseen tahtoon sitoutua sopimukseen eivätkä ne ole mitään "rangaistuksenluontoisia maksuja", mihin käsitteeseen sisältyy yksipuolista pakkovallan käyttöä. Tässä tapauksessa kyse taas on yksipuolisesti asetetuista ehdoista. Sillä, miten selviä ne kyltit ovat, ei ole mitään oikeudellista merkitystä, jos pysäköijä ei hyväksy niistä ilmeneviä sopimusehtoja. Pelkästään se, että joku pysäköi kyseisten merkkien vaikutusalueelle ei vielä osoita minkäänlaista tahtoa sitoutua sopimukseen, eikä se siten voi saada aikaan sopimuksen syntymistä. Ei suullinen sopimus ole mitenkään hatarampi. Se sentään perustuu molempien osapuolten tahdonilmaisuihin, toisin kuin nyt puheena oleva järjestely. Kuten jo aiemmin totesin, noissa tilanteissa voidaan antaa pysäköintivirhemaksu tieliikennelain 28 §:n 2 momentin nojalla.

 

[Jissen]

Tässä tapauksessa kyse taas on yksipuolisesti asetetuista ehdoista.

Eikös talon omistaja saa mielestäsi asettaa yksipuolisesti ehtoja taloon sisään ajamiselle? Jos sisäänajo on puomilla estetty ja vieressä on kyltti että tämä on yksityisalue, sisäänajo sallittu vain jos suostut ehtoihin, niin mikä lakiperuste antaa luvan ajaa sisään omin luvin ilman sopimuksiin suostumisia? Muistutan edelleen ettei kyse ole mistään kadunvarsipysäköinnistä vaan yksityiseen tilaan sisään ajamisesta.

Itsekin hoidin edellisessä duunissani oto-malliin parkkihallin valvontaa, ja se määrä ihmisiä jotka yrittävät ilmaiseksi pysäköidä on aivan älytön. Puhutaan kymmenistä ihmisistä päivittäin joilla ei ole mitään aikomusta alunperinkään maksaa, ensin väännetään auto väkisin sisään samalla puominavauksella toisen auton peesissä ja sitten soitellaan ulosajaessa puomipuhelimella että "puomi auki heti tai ajan läpi". Välillä auton annetaan olla vuorokausia parkissa kun se on kivasti lämpimään tilaan saatu. Sitten samat ihmiset ovat uhkailemassa käräjille menosta jos lasiin onkin joku päivä lyöty lasku pysäköinnistä. Joillakin tuntuu olevan se käsitys että he saavat tehdä muiden ihmisten omaisuudella mitä lystää välittämättä mistään. Sitä vartenhan nämä ParkCom ym. firmat on ylipäätään perustettu, kun ihmiset eivät kunnioita toisten omaisuutta lainkaan, eikä viranomaiset viitsi vaivautua kun ovat kiireisiä tärkeämpienkin juttujen kanssa. Turha kuvitellakaan että poliisi ramppaa kymmenen kertaa soitosta samassa yksityishallissa.

 

[Jurristi]

Eikös talon omistaja saa mielestäsi asettaa yksipuolisesti ehtoja taloon sisään ajamiselle? Jos sisäänajo on puomilla estetty ja vieressä on kyltti että tämä on yksityisalue, sisäänajo sallittu vain jos suostut ehtoihin, niin mikä lakiperuste antaa luvan ajaa sisään omin luvin ilman sopimuksiin suostumisia? Muistutan edelleen ettei kyse ole mistään kadunvarsipysäköinnistä vaan yksityiseen tilaan sisään ajamisesta.

Saa kyllä, kuten jo totesin. Mutta hänellä ei ole ilman toisen osapuolen suostumusta oikeutta periä noita maksuja. Sen sijaan hän voi ilmoittaa asiasta pysäköinninvalvonnalle tai poliisille, jolloin pysäköijälle määrätään pysäköintivirhemaksu. Voidaanhan tietenkin tehdä niin, että pysäköijän pitää puomin luona ilmaista sitoutuvansa sopimusehtoihin. Silloin mitään ongelmaa ei tietenkään ole, jos ehtoihin on sitouduttu, koska pysäköijä on ilmaissut tahtonsa sitoutua sopimusehtoihin. Voi olla kyllä vähän hankala toteuttaa. Toinen vaihtoehto olisi laatia ennakkon toistaiseksi tai määräajan voimassaoleva sopimus, jossa noista ehdoista sovittaisiin. Mainittu vaihtoehto voisi tulla kyseeseen asukaspysäköinnin järjestämisessä, mutta ei oikein kauppojen pysäköintihallien kohdalla, koska se on vähän turhan hankala.

 

[Jissen]

Sen sijaan hän voi ilmoitta asiasta pysäköinninvalvonnalle tai poliisille.

Ongelma vain on, ettei pysäköinninvalvonta tai poliisi tee asialle yhtään mitään, ja tahallaan luvatta pysäköivien määrä on liian suuri että voisi katsoa läpi sormien.

 

[Jurristi]

Ongelma vain on, ettei pysäköinninvalvonta tai poliisi tee asialle yhtään mitään, ja tahallaan luvatta pysäköivien määrä on liian suuri että voisi katsoa läpi sormien.

Se on kieltämättä ongelma, mutta sitä on hieman hankala ratkaista ilman lainsäädäntötoimia.

Eikä sitä helppo ratkaista lakia säätämälläkään. Laki pysäköintivirhemaksusta säädettiin aikanaan perustuslain säätämisjärjestyksessä, koska katsottiin, että kunnalliset pysäköinninvalvojat apulaisineen saivat lailla toimivaltuuksia, joita voidaan antaa vain poliisille. Pysäköinninvalvonnan yksityistäminen tuskin tulee kyseeseen.

Kyllä yksityisetkin voisivat suorittaa valvontaa jo nyt ja toimittaa valokuvat ym. todistusaineiston pysäköinninvalvonnalle. En sitten kyllä tiedä miten pysäköinninvalvonta siihen suhtautuisi. Ainakin toiminta olisi viranomaiskontrollissa.

 

[Pacem]

Pelkästään se, että joku pysäköi kyseisten merkkien vaikutusalueelle ei vielä osoita minkäänlaista tahtoa sitoutua sopimukseen, eikä se siten voi saada aikaan sopimuksen syntymistä. Ei suullinen sopimus ole mitenkään hatarampi. Se sentään perustuu molempien osapuolten tahdonilmaisuihin, toisin kuin nyt puheena oleva järjestely. Kuten jo aiemmin totesin, noissa tilanteissa voidaan antaa pysäköintivirhemaksu tieliikennelain 28 §:n 2 momentin nojalla.

En tiedä juridiikasta hirveästi, joten mitä se "hiljainen sopimus" tarkoittaa, johon ParkCom vetoaa? Ts. autoilija näkee kyltit ja ehdot, ja päättää parkkeerata alueelle, ns. hiljaisesti suostua ehtoihin. Onko se oikeasti juridinen sopimusmuoto, vai hihasta vedetty juttu?

 

[Jurristi]

En tiedä juridiikasta hirveästi, joten mitä se "hiljainen sopimus" tarkoittaa, johon ParkCom vetoaa? Ts. autoilija näkee kyltit ja ehdot, ja päättää parkkeerata alueelle, ns. hiljaisesti suostua ehtoihin. Onko se oikeasti juridinen sopimusmuoto, vai hihasta vedetty juttu?

Käsittelin asiaa jo aiemmin. Ei ihan hihasta vedetty juttu käsitteenä, mutta edellytykset ei vain tässä tapauksessa täyty alkuunkaan. Hiljainen sopimus tarkoittaa sitä, että sopimusosapuolten tahto sitoutua sopimukseen ilmenee heidän tosiasiallisesta toiminnastaan. Parkkeeraaminen sinänsä ei kyllä osoita mitään sitoutumista kylteissä mainittuihin ehtoihin. Jos se on luvatonta, niin se lähinnä osoittaa piittaamattomuutta.

 

[Dazuri]

Käsittelin asiaa jo aiemmin. Ei ihan hihasta vedetty juttu käsitteenä, mutta edellytykset ei vain tässä tapauksessa täyty alkuunkaan. Hiljainen sopimus tarkoittaa sitä, että sopimusosapuolten tahto sitoutua sopimukseen ilmenee heidän tosiasiallisesta toiminnastaan. Parkkeeraaminen sinänsä ei kyllä osoita mitään sitoutumista kylteissä mainittuihin ehtoihin. Jos se on luvatonta, niin se lähinnä osoittaa piittaamattomuutta.

Jos on olemassa vaihtoehto joko parkkeerata alueelle, jossa selvästi isoilla kylteillä kerrotaan ehdot, tai vaihtoehto, ettei parkkeeraa alueelle niin eikö silloin hyväksy "sopimuksen".
Onhan esim. metroon mennessäkin vain kyltit kertomassa matkustamisen ehdoista, eikä tarkastusmaksuistakaan voi alkaa itkemään (vaikka sitä kaikki tekevätkin).

 

[Jurristi]

Jos on olemassa vaihtoehto joko parkkeerata alueelle, jossa selvästi isoilla kylteillä kerrotaan ehdot, tai vaihtoehto, ettei parkkeeraa alueelle niin eikö silloin hyväksy "sopimuksen".
Onhan esim. metroon mennessäkin vain kyltit kertomassa matkustamisen ehdoista, eikä tarkastusmaksuistakaan voi alkaa itkemään (vaikka sitä kaikki tekevätkin).

Tarkastusmaksun määrääminen perustuu joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annettuun lakiin eikä sopimukseen. Jos matkustaja on ostanut lipun, hän on siinä yhteydessä sitoutunut sopimusehtoihin (vakiintuneen kauppatavan perusteella). Sen sijaan liputta matkustavalle määrätty tarkastusmaksu ei osaksikaan perustu sopimusehtoihin, vaan ainoastaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 8 §:ään, jonka mukaan ilman asianmukaista lippua matkustavalle määrätään tarkastusmaksu.

Onhan varkaallakin mahdollisuus jättää murtautumatta asuntoon, mutta asunnon omistaja joutuu turvautumaan vahingonkorvaukseen ja oikeuteen vaatia rangaistusta, vaikka kuinka olisi laittanut kylttejä. Miten oikeudenvastainen toiminta muka osoittaa sopimusehtojen (tarjouksen) hyväksyntää? Ei siitä ilmene mitenkään kyseisen henkilön tahto hyväksyä tarjous. Sopimus voi perustua vain molempien osapuolien tahdonilmaisuihin, joko nimenomaisiin tai hiljaisiin. Tuollainen tulkinta sopimuksen syntymisestä merkitsisi tosiasiassa lainsäädäntövallan myöntämistä yksityisille henkilöille, mikä olisi perustuslain vastaista. Tuollaista toimintaa varten on laissa säädetty erinäisiä seuraamuksia (rangaistukset, oikeus vahingonkorvaukseen ym.) eikä tuollaisille maanomistajan kehittelemille "maksuille" ole mitään järkevää tarkoitusta.

 

[Kas-vain]

PÄIVITYSTÄ ASIAAN:


KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Esitelty 9.5.2006
Yleinen osasto Dnro 1285/39/2005
TÄYSISTUNTO Liite 3
_________________________________________________________________________________






PYSÄKÖINTI YKSITYISELLE ALUEELLE. SOPIMUKSEN SYNTYMINEN. VALVONTAMAKSUN PERIMINEN.

J.S:n ja Oy ParkCom Ab:n välinen erimielisyys koskeen J.S:n velvollisuutta maksaa Oy ParkCom Ab:lle valvontamaksu pysäköintiehtojen vastaisesta pysäköinnistä.


Vaatimukset J.S. vaatii palauttamaan 40 euron valvontamaksun.


Ratkaisu Kuluttajavalituslautakunnan toimivalta

Kuluttajavalituslautakunnasta annetun lain 1 §:n mukaan lautakunnan tehtävänä on muun muassa antaa ratkaisusuosituksia elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiin erimielisyyksiin yksittäisissä kulutushyödykesopimuksia koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat saattavat lautakunnan käsiteltäviksi.

Kuluttajasuojalain 1 luvun 3 §:n mukaan kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tässä laissa tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten.

J.S:n valituksessa on kyse pysäköinnistä kauppakeskuksen pysäköintihalliin. Vaikka pysäköinnistä ei ole peritty vastiketta, lautakunta katsoo, että elinkeinotoiminnan yhteydessä tarjottu pysäköintimahdollisuus on etuus, jota on pidettävä kulutushyödykkeenä ja että valvontamaksua koskeva erimielisyys liittyy kulutushyödykkeen hankintaan kuluttajavalituslautakunnasta annetun lain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lautakunta on siten toimivaltainen käsittelemään asian.

Sopimuksen syntyminen

Lautakunta toteaa, että sopimus voi syntyä myös ilman nimenomaista tahdonilmaisujen vaihtoa. Osapuolen tosiasiallinen toimenpide, kuten auton pysäköiminen, voi saada aikaan sopimuksen, vaikka osapuolten välillä ei vaihdettaisi kirjallisia tai suullisia tahdonilmaisuja. Riitatilanteessa sopimukseen vetoavan on kuitenkin näytettävä toteen sopimuksen syntyminen.

Oy ParkCom Ab on ilmoittanut pysäköintiä koskevat ehdot kylteissä, jotka on sijoitettu niin, että normaalilla huolellisuudella autoa kuljettava henkilö ei voi välttyä havaitsemasta niitä. Ehtojen sisältö on esitetty kylteissä selkeästi ja yksiselitteisesti. J.S:n on täytynyt tai ainakin hänen olisi pitänyt tietää pysäköintiehtojen sisällöstä. Lautakunta katsoo tässä tapauksessa Oy ParkCom Ab:n näyttäneen riittävällä tavalla, että J.S:n pysäköidessä auton, hänen ja Oy ParkCom Ab:n välille on syntynyt sopimus pysäköinnistä pysäköintihallin kylteistä ilmenevin ehdoin.


Valvontamaksun periminen

Pysäköintiä koskevat ehdot ovat edellä todetulla tavalla tulleet osaksi J.S:n ja Oy ParkCom Ab:n välistä sopimusta. Pysäköintiehtojen mukaan alueella pitää käyttää pysäköintikiekkoa ja ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan 40 euron valvontamaksu. J.S. on myöntänyt pysäköineensä ehtojen vastaisesti ilman pysäköintikiekkoa. Oy ParkCom Ab:lla on siten pysäköintiä koskevan sopimuksen ehtojen perusteella oikeus velvoittaa häneltä 40 euron valvontamaksu.

Kuluttajasuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan silloin kun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot, ja jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Pysäköintikiekon käyttö on ainoa keino varmistua siitä, että pysäköintiehtojen mukaista aikarajoitusta noudatetaan. J.S. on ollut etukäteen tietoinen pysäköintikiekon käyttämättä jättämisestä seuraavasta valvontamaksusta ja sen suuruudesta. Näistä syistä ja valvontamaksun määrästä johtuen lautakunta katsoo, ettei valvontamaksun periminen osapuolten välisen sopimuksen ehtojen mukaisesti johda kohtuuttomuuteen.

Lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Päätös oli yksimielinen.

 

[läskivasara]

Oho. Kerrankin tuosta lafkasta tuli järkevä ja hyvin perusteltu päätös :kippis1:

 

[Kas-vain]

Aivan ja nyt loppui se ininä sen laittomuudesta. Valtionsyyttäjä ja kuluttajavalituslautakunta on todennut homman lailliseksi.