Ykkösdokumentti: Terveys lautasella (Su 27.2.)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja arni
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
5.7.2003
Viestejä
2 252
Ikä
38
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Pystyisitkö kertomaan pientä tiivistelmää ja omia ajatuksia? Itse suunnittelin katsovani kyseisen dokkarin sunnuntai-illan ratoksi mutta masennuin kun näin kuinka kauan se kestää. Vaihtoehtona oli katsoa pitkästä aikaa Boogie Nights, joka lopulta vei kirkkaasti voiton :D
 
Pystyisitkö kertomaan pientä tiivistelmää ja omia ajatuksia? Itse suunnittelin katsovani kyseisen dokkarin sunnuntai-illan ratoksi mutta masennuin kun näin kuinka kauan se kestää. Vaihtoehtona oli katsoa pitkästä aikaa Boogie Nights, joka lopulta vei kirkkaasti voiton :D

Huono ei ole kyseinen elokuvakaan :)

Dokkarissa paljon mm. toksikologien ja biologien haastatteluja. Lisäksi tulee taas todenneeksi sen, kuinka rumasti ylimmät päättäjät ovat eturistiriidassa teollisuuden eli rahan kanssa. Siinä missä palstalla on keskusteltu enemmän säilöntä - ja lisäaineista, niin tässä dokumentissa paneuduttiin enemmän mm. kasvi - ja hyönteismyrkkyjen altistumiselle ja niiden mahdolliselle yhteydelle syövän suureen esiintyvyyteen länsimaissa. Mielenkiintoista asiaa myös aspartaamista ja Bisfenoli-A:sta. Aspartaamin laillinen status asettuu melkoisen kyseenalaiseksi dokkarin katsomisen myötä.
 
Oolrait, kiitoksia :thumbs: Täytyypä yrittää jossain vaiheessa ehtiä vilkaisemaan, että tietää taas mitä kauhistellaan. Dokumenttia katsomatta laitan jälleen näytille saman julkaisunelikon, jonka linkitän aina kun aspartaamista tulee puhetta: 1, 2, 3 ja 4. Ja vielä bonuksena mainio blogikirjoitus aiheesta. Kun kaikki mahdolliset vaikutukset punnitaan, sanoisin että glukoosi tai fruktoosi ovat kokonaisvaltaisesti haitallisempia makeuttajia kuin aspartaami. Ehkäpä tämä dokkari mullistaa käsitykseni :)
 
Aspartaamista ja natriumglutamaatista tuntuu olevan paljon tietoa puolesta ja vastaan. Itse olen päätynyt näiden epäselvien aineiden osalta siihen että parempi vältellä. Satunnaisten "altistusten" takia ei kuitenkaan tarvitse seota.
 
Siinä missä palstalla on keskusteltu enemmän säilöntä - ja lisäaineista, niin tässä dokumentissa paneuduttiin enemmän mm. kasvi - ja hyönteismyrkkyjen altistumiselle ja niiden mahdolliselle yhteydelle syövän suureen esiintyvyyteen länsimaissa.
Ainakin mun käsityksen mukaan noi myrkyt taitaa olla kyllä sen verran vaarallisia verrattuna säilöntä- ja lisäaineisiin että en ihmettele että niistä ollaan huolissaan.
 
Toisesta triidistä poimittua:

Ruoan lisäaineille määritetään turvallisuuskatsauksessa aina nk. acceptable daily intake (ADI)-arvo, joka siis kertoo ylärajan sille, kuinka paljon kyseistä ainetta voi turvallisesti päivän aikana käyttää. WHO:n ohjeistuksesta nähdään, että ADI-arvo määritellään yleensä siten että ensin eläinkokeessa (huom, useista vaihtoehdoista valitaan se herkin aina kun mahdollista) havaittu turvallinen raja jaetaan vielä 100:lla kun se ekstrapoloidaan ihmiseen. Esimerkiksi jos E-XXX:n turvallinen päivittäissaanti rotalla on 10mg/kg, ihmiselle rajaksi asetetaan automaattisesti 0,01mg/kg ja tämän rajan noudattamista valotaan.

Katoin tuota dokkaria eilen mutta nukahdin puoliväliin, tänään loput. Tuosta ADI-arvosta se yksi veijari siinä sanoi, että esim. tuo 100-jakaja oikeasti joskus 70-luvulla (?) hihasta ravistettu Hervanta-vakio ja että tämä linkissäkin mainittu 10*10 on vähän niin ja näin kun ihminen on kuitenkin varsin monimutkainen systeemi ja näitä pitkäaikais/yhteisvaikutuksia ei oikeasti tiedä kukaan.

Voisin jeesustella lisää mutta tuo on ainoa mitä siitä eiliseltä muistan :D Mutta Paletaani kato ihmeessä tuo dokkari ja tule kommentoimaan!
 
Nonii, eilen illalla sain katsottua dokkarin ensimmäisen tunnin :) Loput ehkä tänään.. Itse en yleensä ole tällaisten dokumenttien kovin suuri ystävä, sillä tiedostan niitä katsoessani saavani juuri sellaista tietoa mitä dokumentin tekijä haluaa minun saavan. Haastattelut on aina editoitu, eikä kaikkia esitettyjä tietoja ehdi tarkastamaan muista lähteistä.

Ei silti, ihan suht mielenkiintoinen ohjelma tuo on ja hyviä pointtejakin esitetään.

Voisin jeesustella lisää mutta tuo on ainoa mitä siitä eiliseltä muistan :D Mutta Paletaani kato ihmeessä tuo dokkari ja tule kommentoimaan!

Jaa-a.. Mitähän tuosta nyt kommentoisi. Viitsitkö jeesustella vähän lisää? Tietäisin sitten mikä mieltäsi painaa :) Voin jotain ajatuksia laitella ihan tajunnanvirtana:

- En nyt oikein tunnin katsomisen jälkeen saanut täysin selvää, mikä tuossa ADI-pätkässä oli pointti. Oliko se nyt siinä, että yritetään osoittaa se jotenkin täysin vääräksi ja epätieteelliseksi? Sellainen kuva mulle ainakin jäi. OK, no minä näksin kaikki tällaiset asiat niin että aina on helppo nurista ja valittaa. Epäkohtia on helppo löytää mistä tahansa ja tällöin syyllistytään usein Nirvana-virhepäätelmään. Toisin sanoen, "jos se ei ole täydellinen, se on turha". Oikeasti rakentava ja älykäs kritiikki tarjoaa myös tilalle parempaa vaihtoehtoa. Ehkä tällainen tulee dokkarin lopussa sillä ainakaan vielä en sellaista ole nähnyt.

- Jälkiviisaus on aina parasta viisautta. Jälkeenpäin on löydetty joku esimerkki (en muista mikä) jossa ADI-arvoa oli jouduttu laskemaan sillä aikaisempi oli todettu liian korkeaksi. Romuttaako tämä nyt sitten koko käytännön? Miten nuo turvallisuusmääritelmät sitten tulisi tehdä? Edelleen, mikä on parempi vaihtoehto ADI-systeemille?

- Ehkä ADI-arvoa ei sitten tarvitse poistaa. Ehkä turvamarginaalit ovat vain liian pienet? Miksi tosiaan 10-kertainen kerroin siirryttäessä eläimestä ihmiseen ja toinen 10-kertainen ottamaan huomioon yksilöiden väliset erot? Miksei 100? Tai 1000? No toisinpäin: tuohan olisi alunperin voinut päätyä vaikka 2:een tai 5:een. Jos ajatellaan farmakologiselta (tai siis tässä tapauksessa toksikologiselta) kannalta, 10-kertainen muutos annoksessa on todella suuri. Harvemmin kuulee juttuja, että jos mummon verenpainelääke ei toimi, annos kymmenkertaistetaan. Annoksen tuplaaminenkin on jo aika iso juttu. Periaatteessa siis tuo 100-kertainen turvamarginaali on oikeasti melko suuri. Varsinkin kun puhutaan normaaleista ihmsistä, jotka eivät altistu torjunta-aineille läheskään päivittäin ja muutenkin hyvin pieninä määrinä. Ja mitä jos turvamarginaalit olisivat 100- ja 10 000-kertaiset? Olisiko se siis avain siihen että meillä ei olisi lainkaan syöpää ja leukemiaa? Jotenkin en oikein usko siihenkään.

- Se oli minusta myös hieman erikoinen näkemys, että torjunta-aineista hyötyy vain teollisuus. Jos luomu olisi kuluttajan ja viljelijänkin kannalta avain onneen, miksi kaikki viljely ei ole luomua? Pakottaako kemianteollisuus viljelijät käyttämään torjunta-aineita vasten heidän tahtoaan? Eikös jopa Norman Borlaug (Green Revolutionin isä, Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja ihminen joka on "pelastanut yli miljardi ihmistä nääntymiseltä") ole sanonut että luomulla voitaisiin ruokkia korkeintaan 4mrd ihmistä maailmassa. Pikaisella laskutoimituksella aika moni muukin siis hyötyisi jonkinlaisten torjunta-aineiden käytöstä.

Olihan tuossa sitten paljon hyvääkin. Minusta oli esimerkiksi erityisen huolestuttavaa se, kuinka nopeasti noita uusia torjunta-aineita pusketaan markkinoille vaikka kaikkea ei ehditä tutkimaan. Ja myös se, kuinka monet tutkimukset ovat itse kemianteollisuuden rahoittamia. Tämä johtuu luultavasti rahoitussyistä, sillä tutkimus on kallista eikä maksajia varmasti löydy jonoksi asti. Jokatapauksessa tutkimustulokset pitäisi ehdottomasti olla julkisia.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom